Amarylliksen istuttaminen

Amaryllis eli ritarinkukka on näyttävä joulunajan kukka. Kasvun seuraaminen sipulista pitkänhuiskeaksi kaunottareksi on osa jouluperinteitäni siinä missä pipareiden leipominen. Amarylliksen istuttaminen on helppoa ja onnistuu myös perheen pikkutonttujen kanssa. Minulla oli kaksi amarylliksen sipulia, punainen 'Red Lion' ja valkoinen 'Alfresco'. Lue koko kirjoitus

Ripaus joulua kasvihuoneessa

Nyt kun halloween ja pyhäinmiestenpäivä on ohitettu, voi pikku hiljaa siirtää katseita kohti joulua. Joulu hiipii meillä ensin kasvihuoneeseen ja terassille, ja vasta sitten sisätiloihin. Ripaus joulua kasvihuoneessa piristää marraskuun päiviä ja saa sormet syyhyämään havutöiden pariin. Liian aikaisen jouluähkyn Lue koko kirjoitus

Syyspuuhia puutarhassa

Kelit ovat parin viikon sisällä heitelleet melkoisesti. Hehkuvasta ruskasta on menty monin paikoin ensilumeen ja toisaalta sääennuste lupailee seuraavalle viikolle taas lähes 10 asteen lämpötiloja. Koita tässä nyt sitten pysyä perässä! Meidän puutarhassa riittää vielä kosolti syyspuuhia, vaikka näitä Lue koko kirjoitus

Daalian talvetus (ja daaliahuijaus)

Mainitsin ohimennen syyskuun alussa täällä, miten ostamani valkoinen 'Cafe au lait' daalia paljastui joksikin ihan muuksi. Nooh, kyseisestä kojusta tehdyt messuostokset jatkoivat samalla linjalla loppuun asti. Jokaikinen daaliajuurakko puhkesi kukkaan erilaisena kuin olin sen ostanut. Jospa vihdoin ottaisin opiksi Lue koko kirjoitus

Kalamondiini, pikkuinen sitruspuu

Pikkuinen sitruspuu, kalamondiini, taitaa olla vähän haastavan maineen omaavista sitruspuista se kaikkein helppohoitoisin. Sen lehdet ovat kiiltävän vihreät ja kukat valkoiset. Hedelmät ovat pienet, oranssit ja todella kirpeät. Kalamondiinit viihtyvät kesäaikaan esimerkiksi terassilla tai ihan taivasalla. Se pitää valosta ja Lue koko kirjoitus

yrtit

Keittiön puolella

Pitkäjänteisimmät kotipuutarhurit puuhailevat jo chiliviljelysten tai kesäkukkakylvöjen parissa. Itse keskityn alkuvuodesta ”keittiökasvatuksiin”. Eli raikasta vihreää ruoanlaittoon ja leivän päälle.

0130

Tähän aikaan vuodesta on ihanan terapeuttista työntää sormet multaan, hypistellä siemeniä ja haistella kevään tuoksuja.

0206

Vihannestiskin ruukkuyrteillä saa nopeasti vihreää tunnelmaa ja makua keitoksiin.Ruukkuyrttien hengissä pitämiseen on olemassa erilaisia erikoisruukkuja ja kasvatusalustoja.

8961

Omat pienet keittiöviljelyksetkin kasvavat kyllä nopeasti. Puuha sopii mainiosti myös lasten kanssa toteutettavaksi. Kasvun ihmettä on aina hienoa seurata, oli sitten aikuinen tai lapsi. Ja suihkupullolla sumuttelu on lapsista aina hauskaa.

0127

Näille köökkiviljelmille käytän usein sitä multaa mitä kaapista sattuu löytymään. Parasta olisi kuitenkin ilmava ja maltillisesti lannoitettu taimimulta. Viljelyastiaksi sopii mikä tahansa muoviruukusta kahvikuppiin tai perintökeittokulhoon. Koska viljelykset päätyvät nopeasti suuhun, ei haittaa, vaikka kasvusto olisi liian tiheää ja vähän honteloa. Makua kyllä löytyy!

0163

Juuri nyt keittiö ikkunalla kurkottelee terhakoita auringonkukanversoja, sinappisen kirpeää ja todella nopeakasvuista vihanneskrassia, maukkaita valkosipulinversoja, raikasta rucolaa ja koukeroisia herneenversoja.

0203

Vihannestiskin basilikaa ja taimikaupan rosmariinia unohtamatta. Uusintakylvöjä voi tehdä tiheään ja kokeilla vaikkapa veikeitä retiisin tai punajuuren versoja.

5895

Versokasvatus on nopea tapa tuoda ihana kevätfiilis askeleen lähemmäksi. Versot sopivat salaatteihin, leivän päälle, wokkeihin tai vaikka pastaa maustamaan. Maukasta kevään odotusta siis!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Ämpäriperunat ja puolivilli pesto

Peruna

Yksi hauskimpia asioita puutarhaharrastelussa ovat erilaiset kasvatuskokeilut. Sellaiset halvat tai ilmaiset istutukset, joista ei lähtökohtaisesti odota paljon mitään, mutta joilla on kuitenkin mahdollisuus yllättää. Tällaisia istutuksia on melkeimpä jopa kiinnostavampaa seurata kuin niitä, joissa lopputulos on selvä ja varma. No, täysin varmaahan ei oikeastaanhan puutarhanhoidossa ole mikään. Puutarhurin elämä on jännitystä täynnä.

Hauskana kokeiluna päätin tänä kesänä kokeilla ämpäriperunaa. Istutin ensin toukokuun puolivälissä kaksi jääkaapissa itänyttä perunaa rikkinäiseen ämpäriin. Ämpärin pohjassa oli sopivasti halkeama, josta liika vesi pääsee valumaan pois. Kasvun edetessä olen jo monta kertaa mullittanut perunaa, ja nyt ovat jo rajat tulleet vastaan. Kesäkuun puolivälissä lisäsin vielä viljelyalaa istuttamalla multasäkkiin yhden kahteen osaan leikkaamani ituperunan. Kokeilun tarkoituksena on nähdä, toimivatko myös puolikkaat perunan palat. Veden poistumista varten pistelin veitsellä multasäkin pohjaan reikiä.

Toinen kokeilujuttu on lehtiselleri, jonka saa näköjään helposti tuottamaan uutta kasvustoa. Juuriosa vain leikataan irti ja istutetaan multaan. Itse pidin tynkää muutaman päivän vesilasissa tarkoituksenani edistää uusien juurien muodostumista. Juuria ei kuitenkaan muodostunut, joten istutin pelkän tyngän isoon ruukkuun siten, vihreä yläosa jäi näkyviin. Tyngän keskeltä alkoi nopeasti puskea heleän vihreitä lehtiä.

Pesto_ainekset

Vaikka säästelen ämpäriperunoitani vielä hetken, nyt kannattaa nauttia uudesta perunasta sen kaikissa eri muodoissa. Edellispäivän keitetyistä perunoista tehdä vaikka pesto-perunasalaatin. Parasta se on puolivillin peston kera, jossa peston vihreästä puolet on puutarhasta ja puolet villivihanneksia.

Pesto_valmis

Puolivilli pesto

  • Persiljaa, minttua, basilikaa ja oreganoa kasvimaalta
  • Nokkosta (ryöpättynä pari-kolme minuuttia) ja vuohenputkea
  • 1 dl auringonkukansiemeniä (voi nopeasti paahtaa pannulla)
  • pari valkosipulin kynttä
  • 1 dl oliiviöljyä
  • ripaus rasvaista juustoa silputtuna
  • Suolaa

Nokkosen ryöppäyksen ja jäähdytyksen jälkeen kaikki ainesosat soseutetaan tehosekoittimessa tahnaksi. Oliiviöljyä lisätään tarvittassa siten, että kaikki on öljyn peitossa.

Perunasalaatti_tekeillä

Perunasalaatti_valmis

Puolivilli pesto-perunasalaatti

  • Eilisen päivän keitettyjä perunoita pilkottuna (uudet perunat parhaita).
  • Reilu satsi puolivilliä pestoa
  • Oliiviöljyä
  • Punasipuli pieneksi pilkottuna (+ päälle renkaita koristeeksi)
  • Ruohosipulia kasvimaalta
  • Valkoviinietikkaa (+ limen tai sitruunan mehua)
  • Maustekurkkua pieneksi pilkottuna
  • Mustapippuria ja valkopippuria

Kaikki sekoitetaan yhteen ja annetaan maustua jääkaapissa vähintään tunnin ajan. Salaatti on mitä parhain lisuke omalla pihalla nautitulle grilliruoalle.

Timjami

Oregano

Puutarhan sadonkorjuukausi on alkanut timjamin ja oreganon kuivauksella.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Yrttien tuoksua – osa 2

Piparminttu

Piparminttu on monipuolinen ja monivuotinen yrtti, jota on helppo kasvattaa. Se leviää rihmastoina nopeasti, jos sitä ei rajaa. Itse olen tehnyt piparmintuille omat kasvulaatikot kasvihuoneen eteen, jossa ne tuottavat satoa melkein koko kesän.

HeidiRoth-0965

Piparminttua käytetään lammas- ja riistaruokien maustamiseen ja erilaisten juomien, kuten teen valmistuksessa. Sen maku on muita minttuja voimakkaampi. Minttua on pidetty mm. rauhoittavana ja kouristuksia laukaisevana yrttinä. Sitä on käytetty aromaattina, vatsalääkkeenä, virkistävänä aineena, antiseptinä, paikallispuudutteena ja kouristuksia laukaisevana. Sillä on hoidettu ruuansulatusvaivoja, pahoinvointia, kurkkukipua, ripulia, flunssaa, päänsärkyä, hammassärkyä ja kouristuksia.

Olen piparmintun suurkuluttaja ja käytän sitä varsinkin kesällä päivittäin. Tässä muutama piparmintun hyväksi todettu käyttötarkoitus.

Piparminttujuoma

Hiilihapotettu vesi
Muutama piparmintun lehti
Sitruunan mehua

Jos sinulla on hiilihappokone (esim. Soda Stream), hiilihapota vesi ja lisää siihen piparmintun lehdet ja sitruunamehu. Anna kylmetä jääkaapissa hieman ennen tarjoilua, jotta piparmintuista ehtii irtoamaan makua. Halutessasi voit vielä lisätä muutaman jääpalan juomaan.

Piparminttukahvi

Lisää kahvimukiin pari piparmintun lehteä, sekoita ja anna olla vähän aikaa, jotta mintuista irtoaisi makua. Lisää maitoa ja teelusikallinen hunajaa. Juoma toimii myös kylmänä. Anna jäähtyä ja lisää muutama jääpala joukkoon ja saat pirteän keskipäivän kahvin.

Ruohosipuli

Ruohosipuli eli ruoholaukka on ehkä ensimmäinen yrtti, jonka muistan lapsuudestani. Tämä monivuotinen yrtti on usein jäänyt pihalle perintönä, eikä se kaipaa paljon huolehtimista. Sitä löytyy siis myös luonnonvaraisena. Rohtonakin sitä on käytetty muun muassa hengenahdistukseen ja yskään.

Satoa voi kerätä pitkin kesää ja ainoana ohjenuorana kannattaa muistaa katkoa ruohosipuleiden päästä kukinnot pois, muuten varret paksuuntuvat, eikä niitä voi enää syödä.

HeidiRoth_0816

Tämä yrtti on myös kovin kaunis puutarhassa ja sitä voi rohkeasti laittaa kasvamaan kukkien viereen. Tiesitkö muuten, että ruohosipuli sisältää myös runsaasti C-vitamiinia?

Ruohosipulia voi mutustella kesäpäivinä sellaisenaan, tai mikä saisi keittiöön paremmin kesän tuoksun kuin uudet perunat maitokastikkeella, jossa vihreät ruohosipulin palat uiskentelevat pinnalla. Koristeena se on myös varma valinta. Ajatelkaapa vaikka karjalanpiirakoita munavoilla, jotka saavat väriä ruohosipulikoristeista. Kesäjuhliin ruohosipulia kannattaa siis varata.

Kamomilla

Kamomillasaunio on desinfioiva lääke, sekä sisäisesti, että ulkoisesti. Se ehkäisee ja parantaa tulehduksia, rauhoittaa ruoansulatuselimistön toimintaa ja lievittää kuukautiskipuja. Kamomilla auttaa hermosärkyihin, silmäluomen tulehdukseen ja monenlaisiin kiputiloihin. Se auttaa ihotulehduksissa ja mahataudissa.

HeidiRoth_3556

Kamomilla on mitä ihanin kasvatettava. Se on helppo hoitoinen, sekä leviää kiitettävästi vuodesta toiseen. Kesällä satoa tulee runsaasti ja olen kuivattanut sitä infrakuivurilla. Koostumukseltaan karkeaksi jätetty kuivattu kamomilla käy teehen. Se on rauhoittava teevalinta illaksi. Tarvitaan vain kamomillaa, kuumaa vettä ja tilkka hunajaa. Olen jauhanut osan kuivatusta kamomillasta tehosekoittimessa hienoksi jauhoksi. Tätä olen käyttänyt mm. leivontaan. Eräs kokeileva reseptini tässä.

Kamomilla kääretorttu

Pohja:
3 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 rkl kaakaojauhetta
1 dl perunajauhoja
1/2 rkl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Täyte:
75 g voita
1/2 dl sokeria tai 1 dl tomusokeria
1 munan keltuainen
1 rkl hienonnettua kamomillaa

Vatkaa munat ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja yhdistä ne taikinaan siivilän läpi kevyesti sekoittaen. Kaada taikina uuninpellille leivinpaperin päälle ohueksi levyksi. Paista 200 asteessa noin 6-10 minuuttia.
Kumoa lämmin torttulevy sokeroidulle leivinpaperille. Irrota paistamisessa käytetty paperi torttulevystä ja anna levyn jäähtyä.
Sekoita täytteen voi ja sokeri pehmeäksi vaahdoksi. Lisää keltuainen sekä kamomilla.
 Lisää seos jäähtyneelle torttulevylle. Kääri torttu leivinpaperin avulla tiukaksi rullaksi ja anna sen vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Yrttien tuoksua – osa 1

Kesäisten yrttien kasvatus on helppo aloittaa vaikka kauniissa ruukuissa, jotka voidaan sijoittaa keväällä ikkunalaudalle nauttimaan auringonsäteistä. Yrtit ovat myös helppoja kasvattaa avomaassa, joten kun maa on lämmennyt tarpeeksi ja aurinkoa riittää, on suorakylvön aika. Yrttien siemenet ripotellaan suoraan multavaan maahan lähelle maanpintaa ja kastellaan runsaasti. Ei pidä säikähtää jos luulee kesken kesän, että on liian myöhässä yrttien kasvatusten kanssa. Itse olen ihan hyvällä menestyksellä laittanut vielä heinäkuussakin yrttejä kasvamaan ja kun kesää on riittänyt pitkälle syksyyn, satoa ehtii varmasti saada. Aina voi myös ostaa valmiiksi kasvatettuja taimia ja istuttaa nämä osaksi omaa puutarhaa. Sadosta pääsee nauttimaan lähes heti.

Jos on aikaa ja halua näperrellä pieniä, sieviä yksityiskohtia, yrtit voi hyvin merkitä eritavoin puutarhaan. Voi käyttää vaikka jäätelötikkuja, vanhoja lusikoita, viinipullon korkkeja, pieniä kiviä tai oksia. Tässä ideataulustani ottamani kuva esimerkiksi.

yrtti_ideat

Persilja

Persilja on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti, jonka mieto maku käy hyvin moniin eri kastikkeisiin ja keittoihin, niin sekä lihan, kalan, että linturuokien kanssa. Persiljaa kannattaa myös kokeilla erilaisiin juusto- ja munaruokiin, sekä kasvis- ja pastaruokiin. Varsinkin tätä kähärälehtipersiljaa käytetään myös paljon ruoan koristeluun, perinteisinä esimerkkeinä leipäpohjaiset alkupalat, sekä voileipäkakut.

HeidiRoth_persilja

Olen kasvattanut tätä maustekasvia sekä avomaalla, että kasvihuoneessa. Useampana kesänä olen myös halunnut sen lähelle keittiötä, joten olen istuttanut sitä pieninä määrinä saviruukkuihin lasiterassille.

Kun kasvatat itse persiljaa kotona yrtin ollessa täysikasvuista, satoa on helppo poimia pikkuhiljaa ja käyttää sitä mukaa kun tarvitsee.

Käytän persiljaa paljon esimerkiksi antamaan makua aamuisiin omeletteihin. Persiljaa käytettäessä säästyt paljon turhalta suolalta ja ruoka saa makua terveellisistä yrteistä, joilla muuten saattaa olla myös suotuisia rohdosvaikutuksia.

Jättibasilika

Basilika on lempiyrttini. Vaikka maustebasilikalla on kymmeniä eri alalajeja ja satoja lajikkeita ja niitä on saatava erilaisilla aromeilla höystettyinä (mm. anis, lakritsa, sitruuna) niin mikään ei mielestäni vedä vertoja alkuperäiselle basilikan maulle ja pyöreälehtiselle jättibasilikalle. Sen isot, mehevät lehdet ovat kuin tehtyjä kesäiseen tomaatti-mozzarella salaattiin ja muihin ruokiin. Lehtiä voi myös ripotella pizzan päälle ja varsinkin italiaisiin ruokiin se käy todella hyvin. Se on erinomainen kumppani juusto- ja liharuokiin, joissa maistuu lisäksi tomaatit ja valkosipulit. Jos siis kokeilet kasvattaa tomaatteja, kannattaa muistaa ainakin yksi yrtti eli basilika. Sen siemeniä voi myös istuttaa suoraan tomaatin taimien viereen, aluskasviksi. Basilika karkoittaa myös tuholaisia  tomaattiviljelyksistä (sekä kurkkuviljelyksiltä), joten senkin vuoksi se on mitä erinomaisin kumppani kasvihuoneeseen.

HeidiRoth-0862

Basilikaa ja muita yrttejä voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla niitä suoraan ilmavaan pakastepussiin. Myös eräs ihana tapa on ottaa jääpalakuutioastia ja täyttää ne kylmäpuristetulla oliiviöljyillä ja yrteillä. Monena vuotena olen myös tehnyt omaa pestoa. Omasta maasta olen saanut basilikat ja valkosipulit, mutta kaupasta on pitänyt käydä hakemassa pinjansiemenet, oliiviöljy, sekä parmesaanijuusto.

Stevia

Stevia (Stevia rebaudiana) on makeutuskasvi, joka on 200-300 kertaa makeampaa kuin tavallinen sokeri. Stevian hyvä puoli on ehdottomasti sen kalorittomuus.

Kokeilin kasvattaa Steviaa muutama kesä sitten. Kasvusato oli erittäin hyvä, eikä sitä ollut edes vaikea kasvattaa. Laitoin siemenet multaan, vettä päälle, lämpöä ja aurinkoa ja satoa riitti. Kasvupaikaksi valitsin kasvihuoneen runsasmultaisen kasvulaatikon.

HeidiRoth-0983

Makeuden steviasta saa irtoutumaan kaatamalla kuumaa vettä sen päälle, jonka jälkeen tätä makeutusvettä voi käyttää ruoanlaitossa. Se käy hyvin erilaisiin kesäisiin juomiin tuomaan makeutta. Käytin sitä myös leivontaan silputtuna taikinan joukkoon ja omatekoiseen jäätelöön. Loppukesän sadon kuivatin ja tätä vihreää jauhetta käytin todella pitkään monissa eri käyttötarkoituksissa. Kannattaa kokeilla!

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Hyötypuutarha parhaimmillaan

Hyötypuutarha_tomaatti_Heidinkesa

Hyötypuutarha on merkinnyt minulle monena vuotena puhdasta ruokaa omasta maasta. On tullut kokeiltua kaikkea laidasta laitaan. Peruspilareina hyötypuutarhassa ovat olleet pieni mansikkamaa, sekä kasvulaatikot, joihin saa mielensä mukaan istuttaa mitä kunakin vuotena tahtoo.

Hyötypuutarha_Heidinkesa

Yleensä kasvuun on laitettu perunaa, porkkanaa, lanttua, punajuurta, herneitä, varsiselleriä, papuja, kurpitsaa, munakoisoa, purjosipulia, sipulia, sekä monivuotiset valkosipulitkin ovat olleet pihanperällä käytettävissä. Lisäksi olen kokeillut paprikaa, chilejä, lehtikaaleja, kukkakaalia, parsakaalia ja perinteistä keräkaalia muutamia mieleenjääneitä mainitakseni.

Hyötypuutarha_2_heidinkesa

Kasvihuone on ollut myös kovassa käytössä pääasiassa tomaattien, kurkkujen ja salaattien kasvatuksessa. Lisäksi siellä ovat kasvaneet monet eri yrtit.

Tässä kuva normaalista kesäpäivän sadosta.

hyötypuutarha_3_heidinkesa

Metsänlaidalla asumisessa on ollut myös omat hyötynsä. Puutarhaan on tullut villejä vadelmapensaita, lisäksi mustikat ovat kivenheiton päässä. Syksyisin on saatu myös kaikki sienet lähimetsästä. Myös isot ja mehevät pensasmustikat antavat oman lisänsä puutarhan tarjontaan, unohtamatta pihan perällä olevia tyrni- ja herukkapensaita. Omia kanojakin on kokeiltu ja saatu monena vuotena maistaa miltä omat luomukananmunat maistuvat. Näillä aineksilla kesät on vietetty hyvin omavaraisesti ja luonnonhelmassa puuhaten.

Kesäkurpitsa

Kesäkeittiön nopeat kasvispohjaiset ruoat syntyvät helposti kesäkurpitsoista, porkkanoista, sipuleista ja muista kasviksista. Nopeaa ja vaivatonta kun vain saa pilkotuksi kasvikset. Loraus öljyä ja suolaa (+muita mausteita tai yrttejä halutessa) ja sitten uuniin paistumaan.

Kasvisten kanssa sopivat myös erinomaisesti erilaiset juustot. Grillaa esimerkiksi halloumi juustoa ja kasviksia. Tai kokeile helppoa fetajuusto-kesäkurpitsa lisuketta. Siihen ei tarvita kuin kesäkurpitsaa pieninä paloina, sekä fetajuustoa öljyssä. Olen myös käyttänyt valmiita valkosipuli-oliivi-fetajuusto öljymarinadi pakkauksia. Nämä sekoitetaan kesäkurpitsan palojen kanssa ja laitetaan uuniin paistumaan niin että kesäkurpitsa ehtii pehmentyä hieman ja juusto on ihanan pehmeää. Samaa voi myös kokeilla sinihomejuustolla.

Kesakurpitsa_Heidinkesa

Olen yleensä ostanut kesäkurpitsan taimet valmiina ja istuttanut ne multaisaan maahan. Jos et käytä kasvulaatikoita, pääset kaikkein helpommalla jos asennat muovin kohopenkin päälle. Tee siihen kaksi noin 15cm viiltoa ristikkäin ja istuta taimen siihen. Taimenten väliksi kannattaa jättää ainakin 40cm. Näin vältyt turhalta rikkaruohojen kitkemiseltä, joka ei ainakaan ole minun lempipuuhaani.

Aluksi taimia kannattaa kastella runsaasti, jotta niiden kasvuun lähtö varmistuu. Parin viikon päästä ne voi jättää jo luontoäidin hyvään hoitoon ja kerätä sitten sadon pois sitä mukaa kun sitä alkaa tulla. Tietenkin pitkät sadettomat jaksot tekevät poikkeuksen ja silloin kesäkurpitsoja on hyvä kastella muutaman päivän välein.

Kesäkurpitsoissa onkin hyvää juuri tämä todella runsas sato. En tiedä onko syynä olleet luomulannoitteet, joita olen käyttänyt (tuore, vasta leikattu ruoho ja eräänä kesänä käytin myös kuvassa näkyvää kanalan pellettipurua) mutta kesäkurpitsoita on voinut syyllä kutsua jättikesäkurpitsoiksi, niin valtavia ne ovat olleet.

Runsaan sadon myötä minun on pitänyt myös keksiä tapoja säilöä näitä jättimäisiä kesäkurpitsoja. Eräänä keinona olen käyttänyt pakastusta. Olen pessyt ja paloitelut kesäkurpitsat sopivan kokoisiin annoksiin ja pakastanut ne. Tätä samaa ”valmisannospussi” -taktiikkaa olen myös käyttänyt säilöessäni muita kasviksia ja kasvissekoituksia. Helppoa ja hyvin paljon arkea helpottavaa toimintaa hyötypuutarhurin keittiöpuuhiin!

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Kevätlahjoja

Nyt on taas se aika vuodesta, kun kiitetään opettajia, ohjaajia, hoitajia, kuka ketäkin. Itselleni erityisesti tavaralahjojen  keksiminen on aina vähän tuskaisaa, joten olen pitkään suosinut ”kuluvia” hyödykkeitä. Ruokaa, juomaa, kasveja, vähän vastaanottajasta riippuen.

DSC_0079

Viime vuosina olen antanut lahjaksi erityisesti yrttejä, sillä järkeilin niiden sopivan sekä puutarhaan, parvekkeelle että sisätiloihin keittiöön. Melko varma valinta siis, jos ei tiedä lahjan vastaanottajan asumismuotoa.

DSC_5600

Opettajat ovat saaneet meiltä vuosien varrella muun muassa rungollisia rosmariineja, jotka istutin valmiiksi ruukkuun ja viimeistelin pinnan koristekivillä. Yrtin nimen naputtelin liitutaulutikkuun dymolla.

DSC_5606

Päiväkotiin veimme pieniä yrttiruukkuja, jokaiselle eri kasvilla. Nimikyltin sijaan voisi taiteilla kauniin kortin hoito-ohjeineen ja lisätä vaikkapa muutaman käyttövinkin yrtistä.

DSC_0044

Hamstraan erilaisia ruukkuja ja koreja alennusmyynneistä pitkin vuotta. Saviruukkuja, posliinia, puuta, sinkkiä, rottinkia. Erityisesti syksyllä ja aikaisin keväällä ruukkuja löytyy puutarhamyymälöiden ja -osastojen tarjouslaareista.

DSC_0141

Hortensia ja laventeli miellyttävät monen silmää. Yksi tai useampi laventeli koriin istutettuna on kestävä ja helppohoitoinen lahja.

DSC_0036 2

Jos lahjan saajan tietää viherpeukaloksi, niin mikäs sen ihanampaa antaa kuin lajitelma erilaisia taimia. Oli ne sitten yrttejä, vihanneksia tai kesäkukkia.

DSC_0235_2

Aurinkoista toukokuun loppua ja juhlamieltä kevään karkeloihin!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 1 Kommentti

Mintusta on moneksi

Kasvatin vuosikausia kasvimaallani minttua osaamatta käyttää sitä oikein mihinkään. Sen maku toi mieleeni lapsuuden minttuteet, eikä pelkästään positiivisella tavalla. Tuo vahva, mutta jollakin tapaa pistävä maku maistui itselleni pitkään ainoastaan suklaan muodossa.

DSC_0076

Olin saanut ”mintuntaimen” (ilmeisesti piparminttua) lahjaksi ja sen kummemmin asiaa miettimättä istutin taimen silloiseen kasvimaahani, ruohosipulin ja lipstikan väliin. Paikkavalinta oli vahingossa hyvä, sillä nuo kaikki kolme ovat melkoisen vahvoja kavereita ja elivätkin pitkään sovussa rehottaen.

DSC_0029

Sittemmin olen tutustunut minttujen sielunelämään vähän tarkemmin ja oppinut myös käyttämään niitä. Nykyäänhän on saatavilla monenlaista minttua: on omenaminttua, suklaaminttua, mansikkaminttua. Erikoisuuksia tulee joka vuosi.

DSC_0247_2

Mintut ovat helppohoitoisia ja monivuotisia, ja oman kokemukseni mukaan vähään tyytyväisiä. Ne pitävät aurinkoisesta ja lämpimästä kasvupaikasta, mutta menestyvät myös puolivarjossa.

Mintut ovat hanakoita leviämään ja niiden kasvua joutuu usein rajoittamaan. Itse kasvatan minttuja kasvihuoneen kulmauksen lisäksi ruukuissa. Syksyn tullen siirrän mintut ruukuista perunapenkkiimme talvehtimaan.  Toki koko mintun voi talvehdittaa ruukkuineen päivineen kaivamalla sen talveksi avomaalle.

DSC_0056

Huhtikuussa minttu versoo jo uusia alkuja, jolloin kaivan paakun ylös, jaan sen lapiolla useampaan osaan ja istutan taas ruukkuihin. Minttujen jakaminen on siis varsin helppoa ja ne lisääntyvät pienestäkin juurenpätkästä koko kasvukauden ajan. Eri minttulajikkeet myös risteytyvät helposti keskenään ja lopputuloksena onkin sitten epämääräisiä jälkeläisiä. Mintut kannattaa pitää erillään toisistaan avomaalla ja jättää mintturuukkujenkin väliin etäisyyttä.

DSC_7561

Voimakastuoksuiset mintut toimivat tuholaisten karkotekasveina sekoittaen tuholaisten tuoksusuuntavaiston. Moni osaa jo istuttaa samettikukkia kasvimaalle tuholaisten kiusaksi, mutta myös mintuilla on samainen ominaisuus. Mintut ovat myös hyviä perhoskasveja ja houkuttelevat hyödyllisiä pölyttäjiä.

Hyötytarhassa mintut sopivat hyvin erilaisten kaalien, punajuurten ja tomaattien kumppaniksi. Huono naapuri mintulle on persilja. Hyötytarhan lisäksi on tietenkin vielä kukkapenkeistä tutummat erilaiset värimintut ja mirrinminttu, hyviä pölyttäjämagneetteja nekin.

DSC_0066

No mihin sitten käytän minttuja? Suklaaminttu on ehdoton suosikkini ja sopii moneen: hedelmäsalaatteihin, jäätelöön, suklaamousseen, brownies-taikinaan. Pari lehteä kahvikuppiin ja kuumaa kahvia päälle, niin saat herkullisen tuoksuisen makukahvin. Minttu raikastaa myös jäävedet ja muut kesäjuomat ja sen lehdet sopivat monen leivonnaisen koristeluun. Kuuman kesäpäivän helppo klassikkosalaatti syntyy vesimeloni- ja fetakuutioista sekä hienonnetusta mintusta. Kastikkeeksi riittää loraus oliiviöljyä ja valkoista balsamicoa, päälle rouhaisu mustapippuria sekä sipaisu sormisuolaa.

DSC_0100

Sato on maukkaimmillaan juuri ennen kukintaa ja sanotaan, että kukat tulisi leikata pois. Itse pidän mintun viehkeistä kukinnoista ja annan minttujen rehottaa niitä leikkaamatta. Havittelen vielä kirjavalehtisiä lajikkeita. Nämä ovat kuulemma hillittykasvuisempia. Olisi ihanaa tuoksutella vaikkapa omenaminttua tai ananasminttua!

DSC_0239

Jos haluat tietää lisää mintuista tai yrteistä ylipäätään, käy osallistumassa uunituoreen Sonjan yrttitarha -kirjan arvontaan blogissani Kanelia ja kardemummaa. Pääset sinne tästä. Arvonta jatkuu vappuaattoon, 30.4.2015 klo 24 asti.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 6 Kommentit

Ihastuttavat yrtit

piha_kevat

Helpoimpia tapoja aloittaa hyötypuutarhan kasvattajana ovat yrtit. Helppohoitoisuuden lisäksi yrteissä ihastuttavat kaunis ulkonäkö, hyvä tuoksu, pitkä satoaika, monikäyttöisyys ja terveellisyys. Mitä enemmän ruokaan lisää aromia ja makua yrteillä, sitä vähemmän tarvitsee käyttää suolaa ja keinotekoisia aromiaineita.

Alkuun pääsee jopa ruokakaupan ruukkuyrteillä. Useat yrteistä ovat suotuisassa paikassa monivuotisia ja itsestään leviäviä, joten ennen pitkää niistä on mahdollista jakaa alkuja ystävillekin. Yrttipuutarhan voi perustaa myös parvekkeelle.

Basilikan istutus kuuluu kevätpuuhiini. Usein istutan yksinkertaisesti vain ruokakaupan yrtin isompaan ruukkuun ja toivon, että kyseisellä yksilöllä on vahvat juuret. Juuripaakkua voi auttaa juurtumaan repimällä pinnalta juuria vähän erilleen. Alkuun pääsemisessä voi auttaa myös kasvin huputtaminen vaikka hedelmäpussilla. Näin basilikan saa alkupäiviinsä mahdollisimman lämpimän ja kostean pienilmaston. Basilika on erittäin arka kylmälle, joten ruukun voi siirtää ulos vasta kesällä. Onnistuessaan basilika kasvaa ja rehevöityy koko kesän ajan, ja samalla siitä voi koko ajan napsia lehtiä käyttöön. Maultaan basilika sopii täydellisesti yhteen tomaatin kanssa.

rosemary-674505_640

Rosmariini on erityisesti griliruokiin ja lihaan sopiva yrtti, mutta se sopii hyvin myös salaatinkastikkeisiin. Rosmariininkin voi kokeilla istuttaa ruokakaupan yrttiruukusta, mutta vahvemman taimen saa aina puutarhakaupasta. Rosmariini ei kasva kesän aikana niin paljon kuin basilika.

Kasvimaa

Kasvimaalla kasvatan monivuotisista yrteistä ruohosipulia, sitruunamelissaa, timjamia, lipstikkaa, rukolaa, minttua ja mäkimeiramia. Myös persiljan olen antanut useana vuonna kukkia, jolloin siitäkin on tullut aika lailla monivuotista. Tänä kesänä ajattelin pitkästä aikaa kylvää uusia siemeniä. Kasvimaallani on niin rajallisesti tilaa, että mitkään yrteistä eivät mahdu kasvamaan rivissä, ojennuksessa tai suorassa.

lipstikka

Tämä lipstikka on jo kerran siirretty marjapensaan varjosta nykyiseen paikkaansa raparperin viereen. Toivon, että tässä sillä olisi enemmän tilaa kasvaa ja vahvistua, sillä lipstikkaa haluaisin ehdottomasti enemmän. Aromikas lipstikka on täydellinen keittomauste, joka tuo ruokaan liemikuution maukua ilman turhaa suolaa.

Maanpeite_useita

Vahvakasvuinen mäkimeirami pärjää mainiosti tässä maanpeitekasvien joukossa ilman, että sen kasvua pahemmin hätyytellään. Mäkimeiramia voi mielestäni verrata maultaan oreganoon, joten se onkin mainio mauste pizzaan ja pastaruokiin. Tästä riittää satoa kuivattavaksi asti. Tälläkin hetkellä keittiön kaapissa on viime kesäistä mäkimeiramia.

Yrttilaatikko_aurinko

Kasvimaan lisäksi kasvatan useita yrttejä yrttilaatikossa lähempänä keittiötä. Joukossa on osin samoja, joita kasvaa kasvimaalla, osin yksivuotisia ja erikoisuuksia. Basilikaa suosittelen kasvattamaan joka tapauksessa ruukussa. Näin sen voi kylmällä ilmalla nostaa helposti sisään.

nokkonen

Mutta ennen kuin päästään maistelemaan kasvimaan yrttisatoa, on aika hortoilla ja hyödyntää luonnon superfuudeja. Villivihanneksista aikaisimmat lajit ovat jo nyt poimittavissa. Kun liikkuu silmät auki voi iltalenkin ohessa kerätä mukavan satsin vaikka superterveellistä nokkosta. Nyt kannattaa hyödyntää tuoretta, ravintorikasta viherruokaa onpa sitten kiinnostunut terveydestä tai kulinarismista.

 

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Ihana iisoppi

Ryytimaalla on mukava kasvattaa syötävän sadon lisäksi myös jotakin oikein kaunista ja silmäniloa tuottavaa. Vaikkapa erilaisia samettikukkia, kehäkukkia tai yhtä lemppareistani, iisoppia.

DSC_0074

Toki nämä kaikki sopivat tavalla tai toisella keittiön puolelle. Niillä on myös tärkeä tehtävänsä hyötytarhassa. Samettikukat ja kehäkukat houkuttelevat tuholaisia pois hyötykasveista tuoksullaan ja väreillään. Iisoppi puolestaan houkuttelee perhosia ja mehiläisiä.

DSC_0044

Iisoppi on kokemukseni mukaan helppo kasvatettava ja varsin sitkeä kasvi. Tuota kaunista ja herkän näköistä, yrtti- ja rohdoskasvien sukuun kuuluvaa kasvia on kutsuttu myös pohjolan laventeliksi. Enkä kyllä ihmettele miksi! Sitkeydestään huolimatta se tuo muodollaan ja väreillään puutarhaan ihanaa cottage garden -henkeä. Lisäksi iisoppi on monivuotinen.

DSC_0108

Kylvin joitakin vuosia sitten jo pidempään laatikon pohjalla pyörineen iisoppipussin siemenet kasvihuoneen vieressä olevaan laatikkoon. Siinä oli juuri iisopin mentävä kolo.

DSC_0017 14

En oikein tiennyt mitä odottaa, muistin vain lukeneeni iisopin olevan kaunis ja monivuotinen. Ja sitä se tosiaan on! Kukkii pitkään ja kestää hyvin maljakossa. Yrttinä en ole käyttänyt sitä vielä kertaakaan, mutta aion lisätä tuota helppoa ja kaunista kasvia myös muualle puutarhaan.

DSC_0038

Siemenet voi kylvää suorakylvönä, kuten itse tein. Toki esikasvattamalla saa aikaisemman kukinnan. Huomasin vasta ensimmäisen talven jälkeen, että siemenpussissa suositeltiin talvisuojausta. Mutta ainakin meillä 2-kasvuvyöhykkeellä iisoppi pärjäsi loistavasti ihan itsekseen.

DSC_0092

Olen istuttanut kasvihuoneen vieressä olevaan iisoppilaatikkoon tulppaaneja.

DSC_0224

Tulppaanit kukkivat toukokuussa, kun iisoppi vasta kasvattelee varttaan.

DSC_0237

Tulppaanien lopettaessa kukintansa kesäkuussa, isommaksi kasvanut iisoppi peittää kuihtuvat kukkavanat.

DSC_0015

Alunperin käyttämäni siemenpussi oli monivärinen sekoitus (vaaleanpunaisia, sinisiä ja valkoisia kukkia). Nyt, pari vuotta myöhemmin, huomaan valkoisten kukkien hävinneen lähes kokonaan. Sininen ja vaaleanpunainen sen sijaan porskuttavat vahvoina eteenpäin.

DSC_0073

Iisoppi sopii mainiosti sekä ryytimaalle että kukkapenkkiin.  Koska iisopin kasvutapa on pysty ja tuuhea, voi sitä kasvattaa matalana reunuskasvina tai aidanteena.

DSC_0104

Tänä kesänä aion lisätä iisoppia etupihan uuteen kukkapenkkiin sekä kylvötaimista että suorakylvönä siemenistä. Katsotaan mitä nousee ja milloin nousee!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Keittiötarha ikkunalla

Pitkältä tuntuvat talvikuukaudet ovat hyvää aikaa suunnitella tulevia kylvöksiä. Tässä vaiheessa kautta kaikki on vielä mahdollista ja aikaa tuntuu olevan rajattomasti. Innokkaimmat koulivat jo aarteitaan, itse puuhastelen minikeittiöpuutarhan parissa.

DSC_0068

Minun on heti alkuun tunnustettava, että olen hieman laiskanpuoleinen esikasvattaja. Chilit, rosmariinit ja muut pitkää pinnaa vaativat yksilöt ostan suosiolla valmiina. Onnekseni Viherpeukaloiden puutarhamyymälä sijaitsee aivan kotikulmillani.

DSC_0176

Kun en vielä tässä vaiheessa askartele tähkälaventeli- tai jättiläisverbenakylvösten kanssa, ja tekee kuitenkin mieli työntää sormet multaan, löytyy apu pienestä sisäkeittiöpuutarhasta.

Useimpia yrttejä voi kasvattaa ikkunalla läpi vuoden. Nopeimmin talvikuukausien viherkaipuuta voi lievittää kaupan ruukkuyrteillä, joiden eloa voi pitkittää pitämällä niitä valoisassa paikassa ja huolehtimalla tasaisesta kosteudesta. Vihannestiskillä kannattaa valita mahdollisimman hyväkuntoisia ja tanakoita yrttejä. Elinvoimaisen yksilön juuristo on vaalea.

DSC_1712

Itselläni vihannestiskiltä kannetut yrtit tahtovat nuupahtaa melko nopeasti, joten teen aina alkuvuodesta pienet keittiöviljelykset talvipäiviä ja ruoanlaittoa piristämään. Lisäksi lapsista on huisin hauskaa sumutella miniviljelyksiä suihkupullolla. Ihmettelen vaan, missä pikkuapurit ovat kesäaikaan, kun kasteluapua kasvimaan kanssa todella tarvittaisiin??

DSC_0123

Jos pystyt tarjoamaan kasveille viileän paikan, ne pärjäävät vähemmällä valolla ja kasvavat tanakammiksi. Eli mitä lämpimämpi paikka, sen enemmän valoa tarvitaan. Meillä on ihan tavallisen omakotitalon ihan tavallinen ikkuna, joten alkuvuoden keittiötarhassani kasvaa hieman honteloita yksilöitä. Makua, vehreyttä ja iloa pieni keittiösato kuitenkin tuo, joten olen onnellinen kaikenkokoisista vihreistä herkuista.

DSC_0126

Jokavuotisia keittiökavereitani ovat muun muassa todella maukkaat valkosipuliversot, kirpeänraikas vihanneskrassi, rivakkakasvuinen rucola, koristeelliset herneenversot ja aromikas timjami. Ja jos sipulikorista työntyy vihreää versoa, niin sipulit vaan multiin. Kaikenlaiset uutta elämää puskevat maustekasvit ovat tervetulleita tähän aikaan vuodesta ja ihana lisä ruoanlaittoon.

DSC_0064

Yrteille sopii vähäravinteinen ja hiekansekainen multa. Ruukuiksi käyvät muoviruukut, turveruukut, saviruukut tai vaikkapa mummon emaliastiat. Jos haluat nauttia yrteistä pidempään, on viisasta valita tarpeeksi iso astia. Juuret nimittäin täyttävät pienet ruukut nopeasti. Jos astiassa ei ole pohjareikää, salaojita se esimerkiksi lekasoralla. Näin ylimääräinen kasteluvesi ei jää seisomaan juuristoon ja tukahduta sitä. Muuten yrtit kyllä pääsääntöisesti pitävät tasaisesta kosteudesta, sisäkeittiöpuutarhassa sumuttelu toimii mainiosti.

DSC_0010

Hellällä hoivalla ja kasvustoa latvomalla saadaa satoisat ja reilunkokoiset yrtit. Sinnikkäimmät kaverit pääsevät muuttamaan kasvihuoneeseen suurempiin ruukkuihin ilmojen lämmettyä.

DSC_0089

Tosin ihan vielä ei olla näin pitkällä. Tässä vaiheessa hontelompikin keväänvihreä kasvusto kelpaa vallan mainiosti  tämän kotikokin tarpeisiin!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti