Maaliskuun Valot ja Varjot
Tänään on maanantai, kolmastoista kolmatta, kello lähestyy keskipäivän tunteja, aamupäivän arka valo on kasvanut kovemmaksi, kirkkaammaksi ja taivaalla tiukasti istuvat pilvimassat pitävät sitä vaivoin takanaan. Valon itsepintainen luonto tunkee maahan asti metallinharmaana taittuen rantakaislikon kellertävään pehkoon kuin sudenhampaat. Kohmeista maata peittävä rapea lumikuori on repeillyt menneen viikonlopun paahteessa paljastaen maaemon savenharmaata, polveilevaa povea. Pintaa, jonka poljetuissa uurteissa on yhä voimaa. Se on kovin hiljaa ja paikoillaan, mutta melkein kuulen sydämensä tasaiset lyönnit, kun mielessäni painan korvan sitä vasten.
Ehkä juuri tuonne, kauemmas koivuista, voisin laittaa härkäpapua ja liperiä kasvamaan Sitten myöhemmin, kun maa on muokattavissa. Käsissäni on pieniä paperikuoria, joissa on muitakin siemeniä. Pinaattia, rucolaa, ruohosipulia, persiljaa.. Ohjeissa kehotetaan esikasvattamaan lipstikkaa ja härkäpapua ainakin huhtikuun alusta, persiljaa ja ruohosipulia jo nyt, maaliskuussa. Tarvitsen siis esikasvatusruukkuja ja multaa, sekä tilaa. Olohuoneen ja keittiön pitkä ikkunarivistö tarjoaisi ainakin valoa, joten päätän virittää niiden alle pienen esikasvattamon. Tänään.