Ripaus joulua kasvihuoneessa

Nyt kun halloween ja pyhäinmiestenpäivä on ohitettu, voi pikku hiljaa siirtää katseita kohti joulua. Joulu hiipii meillä ensin kasvihuoneeseen ja terassille, ja vasta sitten sisätiloihin. Ripaus joulua kasvihuoneessa piristää marraskuun päiviä ja saa sormet syyhyämään havutöiden pariin. Liian aikaisen jouluähkyn Lue koko kirjoitus

Syyspuuhia puutarhassa

Kelit ovat parin viikon sisällä heitelleet melkoisesti. Hehkuvasta ruskasta on menty monin paikoin ensilumeen ja toisaalta sääennuste lupailee seuraavalle viikolle taas lähes 10 asteen lämpötiloja. Koita tässä nyt sitten pysyä perässä! Meidän puutarhassa riittää vielä kosolti syyspuuhia, vaikka näitä Lue koko kirjoitus

Daalian talvetus (ja daaliahuijaus)

Mainitsin ohimennen syyskuun alussa täällä, miten ostamani valkoinen 'Cafe au lait' daalia paljastui joksikin ihan muuksi. Nooh, kyseisestä kojusta tehdyt messuostokset jatkoivat samalla linjalla loppuun asti. Jokaikinen daaliajuurakko puhkesi kukkaan erilaisena kuin olin sen ostanut. Jospa vihdoin ottaisin opiksi Lue koko kirjoitus

Kalamondiini, pikkuinen sitruspuu

Pikkuinen sitruspuu, kalamondiini, taitaa olla vähän haastavan maineen omaavista sitruspuista se kaikkein helppohoitoisin. Sen lehdet ovat kiiltävän vihreät ja kukat valkoiset. Hedelmät ovat pienet, oranssit ja todella kirpeät. Kalamondiinit viihtyvät kesäaikaan esimerkiksi terassilla tai ihan taivasalla. Se pitää valosta ja Lue koko kirjoitus

Keittiöpuutarhassa syyskuussa

Syysmyräkkä on riepotellut puutarhaa pari päivää. Tuulessa lentelevät keltaiset lehdet ovat saaneet syksyn tuntumaan konkreettiselta, vaikka syyskuun keittiöpuutarhassa on vielä paljon sadonkorjuuta ja muuta puuhaa. Kasvihuone on täynnä ihanan värikkäitä tomaatteja. En ole vielä tehnyt ansarin syyssiivousta, joten jokainen auringonsäde Lue koko kirjoitus

hyötypuutarha

Terveysjuomia

Erään lukijan pyynnöstä kirjoitan lisää terveysjuomista. Viime aikoina olen tutustunut taas uusiin luonnonantimiin, joista osaa on myös hehkutettu maailmalla paljon. Nämä juomat ovat helppo tapa ylläpitää hyvää vastustuskykyä sekä yleistä terveyttä.

Kultainen maito

Kultaisen maidon aktiivinen aineosa on kurkumiini, jota saadaan kurkumasta. Kurkumahan on saanut jos jonkinlaisia vuoden terveystuote nimikkeitä ja sillä on pitkä historia muun muassa Intiassa. Kurkumiini on antioksidantti- ja antikarsinogeeninen-, sekä sillä on myös anti-inflamatorinen vaikutus ja maksaa suojeleva vaikutus. Se myös vähentää kaasun eritystä suolistossa.

Lista on loputon kun esitellään terveysvaikutuksia. Kurkumiini mainitaan masennuksen, diabeteksen, Alzheimerin taudin, syöpien sekä flunssien hoidossa.

Törmäsin myös mielenkiintoiseen tutkimukseen, joka oli tehty Intiassa (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23832433). Siinä vertailtiin masennuslääkettä Prozakia ja kurkumiinin vaikutuksia. Ensimmäisissä kliinisissä tutkimuksissa saatiin selville, että kurkumiinia voidaan käyttää turvallisena ja toimivana hoitona ilman masennuslääkkeiden sivuvaikutuksia.

Maustekurkuma kuuluu inkiväärikasveihin. Sitä voi käyttää kuivattuna maustejauheena tai tuoreena. Tässä muutama ohje kurkuman käyttöön.

kultainenmaito

Kultainen kurkuma maito

2cm pala tuoretta kurkumaa tai
1/2 tl kuivattua kurkumamaustejauhetta

1 dl vettä

3 dl maitoa (kookosmaito, mantelimaito tai luomumaito)

1/2 rkl hunajaa

(mustapippuria)

Jos saat käsiisi tuoretta kurkumaa, pese ja kuori kurkuman pala. Paloittele se ohuiksi paloiksi. Laita vesi ja kurkuman palat kattilaan. Jos käytät kuivattua kurkumajauhetta, sekoita mauste hyvin veteen. Anna kiehua n. 8  minuuttia ja lisää maito. Anna kiehua muutama minuutti lisää. Jos käytät tuoreita kurkuman paloja, voit käyttää koko liemen paloineen blenderissä. Jossain ohjeissa kultaiseen maitoon lisätään mustapippuria, jonka sanotaan tehostavan sen vaikutuksia. Lisää sekaan myös hunajaa. Tämä juoma on parasta illalla. Jotkut jopa käyttävät tätä ns. yömyssynä takaamaan hyviä ja rauhallisia yöunia.

Jos kurkuman käyttöön haluaa hieman vaihtelua, niin tätä kultaisen maidon perusreseptiä voi käyttää pohjana erilaisiin muihin juomiin ja ruokiin. Itse olen kokeillut tätä mm. smoothiin, johon lisäsin myös porkkanamehua ja appelsiinia. Olen myös käyttänyt tätä ruokiin. Siitä saa loihdittua upeita thaimaalaisia tai intialaisia makuja. Varsinkin kookosmaitoon tehty kultainen maito käy hyvin tähän tarkoitukseen. Sekaan voi lisätä esimerkiksi inkivääriä, chiliä, koriantelia ja limeä. Näiden yhdistelmä on hurmaava. Sekaan lisäisisin vielä suolaisuutta tuomaan tilkan Aasialaista kalakastiketta. Ja voilá! Makuhermoja hyväilevä pohja monenlaisiin liha- tai  kasvisruokiin on valmis.

Vihreää elinvoimaa

Lisäksi haluan jakaa vielä hyvän vihersmoothien ohjeen, jota olen nyt tehnyt muutaman viikon ajan. Tätä ohjetta voi muokata niin paljon kuin haluaa aina sen mukaan mitä jääkaapista sattuu löytymään. Keksin lisätä tähän minttua ja limeä, jotka poistavat kirpakan maun, joita näissä vihersmoothiessa yleensä on. Käytin tähän vesikrassia, jossa on runsaasti rautaa, kalsiumia, foolihappoa sekä A- ja C-vitamiinia. Vesimelonin voi vaihtaa esimerkiksi ananakseen. Pääasia on, että yksi hedelmä tuo tähän sekaan makeutta.

vihersmoothie

Vihersmoothie

1 dl tuoretta minttua

2 limen mehu puristettuna

2 dl vesikrassia / herneenversoja / ituja / salaattia

½ kurkku

½ rkl spirulinajauhetta (voi myös jättää pois)

n. 1/4 kokonaisesta vesimelonista

1-2 dl vettä (kookosvettä, mehua tms.)

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa. Nautitaan välittömästi.

Roselle –  Hibiscus tee

Tein Halloweeniä Hibiscus teetä, johon lisäksi lisäsin muutaman kuivatun pakurin palan. Kun olin ottamassa kuvaa tästä, huomasin teekannussa jotain outoa. Jos katsot tarpeeksi pitkään ja tarkasti niin sinäkin saatat huomata merkilliset ”pyhäinpäivän pullonhenget” alla olevasta kuvasta.

rosellepakuritee

Hibiskukset kuuluvat malvakasveihin. Hibiscus sabdariffa (teehibiskus) on Kiinanruusu lajike, josta tehdään Hibiscus / Roselle teetä.

Tätä juomaa kutsutaan myös nimellä Flor de Jamaica (Jamaikan kukka). Se on hyvin tuttu juoma ympäri maailman. Esimerkiksi Australiassa se kulkee nimellä Rosella ja monessa muussa maassa nimellä Roselle. Suomesta sitä voi löytää teehyllyistä nimellä Hisbiskus / Hibiscus tee tai Roselle.

Itse onnistuin saamaan käsiini kuivattuja teehisbiskuksen kukkia. Kokeilin sekoittaa tätä kuivattuihin pakurin paloihin ja sain hurmaavan makuyhdistelmän. Terveysvaikutukset myös tuplaantuivat! Tätä Hibiscus teetä väitetään jossain tutkimuksissa maailman terveellisemmäksi juomaksi. Muutamia vaikutuksia mainitakseni se alentaa tutkitusti verenpainetta (USDA 2008). Pakurin tapaan myös Hibiscus sisältää paljon antioksidantteja.

Hedelmänaluissa, joista siis saa kaikkein parhaimmat hyödyn teenä, on karpaloa muistuttava aromi. Myös Hisbiskuksen kukkia voi syödä. Hibiskus on kuitenkin voimakas, lääkinnällinen kasvi, joten sen käytössä pitää muistaa kohtuus. En suosittelisi tätä esimerkiksi odottaville äideille.

Hibiscus – pakuri tee

Ohje on yksinkertainen. Kaada kuuma vesi kuivatun pakuripalan ja teehibiskuksen kukan päälle. Anna hautua ainakin kaksikymmentä minuuttia. Voit nauttia juoman heti tai laittaa sen jääkaappiin. Juoma toimii erinomaisesti myös kylmänä. Jos haluat makeutta, lisää kuumaan teehen hunajaa tai steviaa.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Rohtoja syksyyn

Rohtosuopayrtti

Rohtosuopayrtti on meidän perinneperenna, joka on hyvin näyttävä sen valkoisten tai hennon vaaleanpunaisten kukkiensa ansiosta. Nykyään sitä käytetään lähinnä koristekasvina. Puutarhassa se on varma perhostenviettelijä, sekä myös hyvin miellyttävän tuoksuinen.

Rohtosuopayrtti kannattaa sijoittaa puutarhan aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan. Suopayrttiä ei suositella istuttavaksi vesialtaiden viereen jos niissä on kaloja, koska sen juurista erittyy myrkyllisiä yhdisteitä. Suopayrtin juurakot sisältävät paljon näitä syömättömäksi kelpaamattomia saponiineja. Tämän takia esimerkiksi juuresta tehty raaste pitäisi aina keittää ennen käyttöä. Vaikka ennen aikaan näitä keitoksia on käytetty parantamaan jos jonkinmoisia sairauksia, neuvoisin kuitenkin käyttämään tätä kasvia vain ulkoisesti.

Rohtosuopayrtti

Tämän rohdoksen ulkoiseen käyttöön minulla onkin erinomainen käyttötarkoitus. Nimittäin rohtosuopayrttiä pystyy käyttämään pesuaineena, koska saponiinit muodostavat veteen liuetessaan saippuamaista vaahtoa. Aika uskomaton luonnontuote. Ihmettelen vain miksi nykyään minunkin tietämys tästä kasvista oli niin niukkaa ennen kuin aloin kirjoittaa tätä artikkelia. Ekokaupoissa myynnissä olevat ulkomailta tulevat pesupähkinät, joita käytetään siis luonnonmukaisena pesuaineena, saisivat oivan kilpailijan jos useampi tietäisi, että tämä tuikitavallinen, meidän mullassamme kasvava kasvi ajaisi saman asian. Tässä siis pieni vinkki niille, jotka tähtäävät omavaraistalouteen tai muuten vain ovat kiinnostuneita kasvien monista käyttömahdollisuuksista.

Piparjuuri

Piparjuuri on monivuotinen pihamaan kasvatti, jota voi käyttää monipuolisena mausteena. Kylläpä piparjuurella on myös terveysvaikutuksia ja ennen vanhaan sitä käytettiin nimenomaan lääkekasvina. Varsinkin näin syksyisin tälle rohdokselle olisi varmaan tilausta useampaankin kotiin. Se sisältää paljon C-vitamiinia sekä kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja fosforia.

Rohtona piparjuurta voidaan käyttää esimerkiksi sekoitettuna maitoon tai veteen. Flunssalääkkeenä piparjuuri on oiva kumppani valkosipulille. Valkosipulihan on itsessään kuin luonnon oma antibiootti. Teen itse aina omat rohdokseni jos flunssa pääsee yllättämään. Yleensä haudutan vedessä inkivääriä tai piparjuurta sekä kuorittuja valkosipulinkynsiä. Sitten lisään sekaan vielä puristetun sitruunan tai limen mehua ja ruhtinaallisesti hunajaa. Tätä on testattu useasti ja se todella toimii. Piparjuurella voi myös antaa aineenvaihdunnalleen piristävän lähtölaukauksen.

Toisin kuin yleensä luullaan, piparjuuresta voi käyttää juurien lisäksi myös lehtiä. Ne sopivat esimerkiksi kasvismuhennoksiin tai vastaaviin.

piparjuuri

Piparjuuri on siitä hyvä pihamaan kasvi, että sitä voi kerätä ja käyttää koko kesän ja nyt syksyllä viimeistään nostetaan loput juurakosta ylös. Piparjuuri säilyy hyvin esimerkiksi pakastimessa. Sieltä sen voi ottaa pieninä paloina ja raastella talven aikaan tuomaan elinvoimaa kehoon.

Piparjuuresta raastettu höyste on parhaimmillaan raakana. Jos sen kuumentaa, niin se muuttuu hyvin kitkeräksi. Muutamia ideoita piparjuuren käyttöön voisi olla esimerkiksi yksinkertainen piparjuuriraaste suoraan pihvin tai paahtopaistin päälle. Piparjuurituorejuustot ja maustevoit voisivat olla myös kokeilemisen arvoisia.

Piparjuuri käy myös hyvin kalan kanssa. Wasabijuuri on japanilainen piparjuurilajike, josta tehdään japanilaisessa keittiössä käytettävää wasabitahnaa. Piparjuuresta voi siis tehdä hyvin oman suomalaisen piparjuuriwasabi vastikkeen tälle sushirullien kanssa käytettävälle tahnalle.

Piparjuuren kasvatusta suunnitellessa on hyvä muistaa, että kyseessä on korkea monivuotinen kasvi. Se voi yltää jopa puolitoista metriseksi. Kasvualustana sille pitäisi olla kostea ja syvämultainen paikka. Pieni varoituksen sana on myös piparjuurta maahan kaivaville sanottava. Kasvi voi lähteä leviämään hyvinkin nopeasti ja jos sen haluaa vain tiettyyn kohtaan kasvimaataan, niin suosittelen edes jotenkuten rajaamaan sen. Piparjuurella on myös luomukasvimaata viljellessä erinomainen tehtävä, koska se voi lisätä muiden kasvien kasvua ja se torjuu tuholaisia.

Pakuri

Nyt kun päästiin tähän terveysaiheeseen, niin minun on vielä kirjoitettava lyhyesti aiheesta pakurikääpä. Aloin juomaan pakuriteetä jo monia vuosia sitten sen terveysvaikutusten vuoksi. Parastahan tässä on se, että tätä superfoodia voi löytää ihan ilmaiseksi metsästä. Tosin metsänomistajan lupa tarvitaan aina jos löytää tällaisen tumman rykelmän kasvamassa koivun puunrungossa ja haluaa sen omaan rohdoskäyttöön.

Pakuri

Pakuri kannattaa kuivattaa heti esimerkiksi auringonvalossa tai uunissa hyvin miedossa lämpötilassa. Toinen tapa on myös pilkkoa iso pakuri pienempiin paloihin, jolloin sen voi kuivattaa vaikka infrapunakuivurissa. Itse olen tehnyt pakurista n. 4 cm x 4 cm kuivattuja paloja, jotka mahtuvat hyvin teekannuun jossa pakuria voi hauduttaa. Yhtä palaa voi käyttää useamman kerran, joten aina vain uusi kuuma vesi päälle ja haudutus. Pakuri kannattaa jättää liukenemaan kylmään veteen haudutusten välillä.

Syy miksi pakuria kannattaa käyttää on sen sisältämissä antioksidanteissa, jotka tukevat esimerkiksi kehon luontaista puolustusjärjestelmää. Pakurikääpä on siis itse asiassa sieni, jolla on suuret terveysvaikutukset meidän elimistöön. Terveydeksi!

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Kehäkukkaa teehen ja tuholaistorjuntaan

kehakukkaa_kasvimaa

Luontaista tuholaistorjuntaa kasvimaalle

Kehäkukka on yksivuotinen kesäkukka, jota näkee usein hyötypuutarhan liepeillä. Se on niin sanottu houkutuskukka, koska se karkottaa hajullaan tuholaishyönteisiä. Myös valkosipulia kannattaa kasvattaa, koska sillä on sama funktio. Muita samaa asiaa ajavia kasveja ja kukkia ovat mm. samettikukat, pietaryrtit, sipulit, tomaatit ja sellerit. Tätä tietoa on hyvä käyttää siinä vaiheessa kun suunnittelee kasvimaataan. Eli jos tänä vuonna on ongelmia tuholaisten kanssa, niin kannattaa katsoa ensi vuonna näiden tietojen pohjalta kasvimaan järjestystä hieman uudelleen. Jos nämä keinot eivät riitä, niin aina voi tuholaisten ilmestyessä yrittää myös muita keinoja. Itselläni on esimerkiksi tapana heittää tuhkaa kasvien päälle, jos näen niissä tuholaisia tai niiden toukkia. Myös nokkosvesi on hyväksi todettu tuholaisten karkottaja, joka toimii samalla maaperän lannoittajana.

Kehäkukkaa voi käyttää myös hyvin ruokiin ja rohtoihin. Älä kuitenkaan käytä kehäkukkaa jos olet raskaana, koska se voi aiheuttaa supistelua. Kehäkukan kukat ovat parhaimpia tuoreena käytettynä, mutta niitä voi myös kuivata. Juomien lisäksi kehäkukkaa voi käyttää hyvin esimerkiksi salaatteihin ja keittoihin. Jos kehäkukan oranssia sävyä haluaa käyttää väriaineena, on syytä kypsyttää ruokaa vähän aikaa öljyssä tai voissa.

kehakukka

Kehäkukan kauneusvaikutukset ovat myös tunnettuja. Kehäkukan kukista voi tehdä esimerkiksi kasvovettä, joka puhdistaa ja poistaa epäpuhtauksia iholta. Myös rohtona kehäkukan ominaisuudet ovat monen kirjavat. Se sopii niin haavojen parannukseen, palaneelle iholle, hyönteisten pistoihin kuin tulehduksien parantamiseenkin. Kehäkukka taitaakin olla kotimainen vastine Aloe Veralle (Lääkealoe).

kehakukka_artikkelikuva

Muita suositeltavia kukkia hyötypuutarhan läheisyyteen ovat ruiskaunokit. Ne ovat perinteisiä kasveja, joita on myös aiemmin kasvanut paljon ruispelloilla.  Minun mielestäni ne sopivat erinomaisesti kasvimaan läheisyyteen, koska ne houkuttelevat takuu varmasti myös perhosia ja mehiläisiä. Tätäkin kukkaa voi syödä. Se sopii salaatteihin ja on todella kaunis kakuissa ja muissa leivonnaisissa koristeena. Sokerikuorrutettu ruiskaunokin kukka voisikin olla aika hurmaava kesäkakun koristeena!

ruiskaunokki

Kehäkukka-minttujäätee

Kuumana päivänä paras janojuoma syntyy helpoista raaka-aineista. Kiehauta ensin vesi ja lisää sitten kuumaan veteen mintunlehdet ja kehäkukat. Anna teen tekeytyä kymmenen minuuttia. Jos haluat makeutta, voit sekoittaa sekaan hieman hunajaa. Lisää sitten juomaan jääpaloja. Kehäkukilla saa jääteehen lisää hyvää makua ja kaiken lisäksi kukat ovat kauniita juomassa. Kannattaa kokeilla!

kesajuoma

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Omenan tuoksuinen pihamaa Tallinnassa

omenapuunvarjossa

Yleensä suomalaisten Eestin matkat rajoittuvat Tallinnan vanhaan kaupunkiin ja maksimissaan pariin päivään. Minulla oli kunnia ja mahdollisuus majoittautua ystäväni omenan tuoksuisella perhetilalla, joka sijaitsee lähellä Tallinnaa. Sain tutustua vuosikymmenien uurastukseen puutarhassa ja pihan mahtavaan tunnelmaan. Pääsyy ihanaan tunnelmaan löytyi jykevistä suurista tammista ja paljon nähneistä vanhoista omenapuista.

Pellolla asustavat kurjet toivat myös oman tunnelmansa pihapiiriin. Ystäväni kertoi, että kerran yksi kurki oli tehnyt niin läheistä tuttavuutta, että oli tuonut nokkansa aivan ystäväni olkapäälle. Kurkien tekemiä pesiä pystyi myös bongaamaan korkeilta paikoilla, kuten sähkötolppien päältä.

pihamaa_tallinnassa

Kyselin mielenkiinnolla eestiläisistä puutarhan kasvatusmetodeista ja perinteistä. Pihamaalta löysin tuttuja kukkia ja kasveja, mutta myös hieman tuntemattomampia. Talon emäntä kertoi, että heillä on tapana kasvattaa omassa puutarhassaan niin paljon kasviksia, marjoja ja yrttejä kuin mahdollista, kauniita kukkia tietenkään unohtamatta. Puhdas ruoka omasta maasta on kunnia asia, joten opit halutaan säilyttää.

perunapelto

Pellolle tehty perunamaa on jokaisen pohjoisen kasvimaan kivajalka, niin myös täällä. Toinen jokapäiväinen ruokapöydän herkku on avomaankurkku, sekä yrteistä käytetyin taitaa olla tilli. En ollut ennen maistanut kurkkusalaattia, joka oli niin herkullista. Resepti oli hyvin yksinkertainen, avomaan kurkusta oli leikattu kuori pois ja ne oli pilkottu pieniksi suikaleiksi. Sekaan laitettiin smetanaa tai ranskankermaa, tosin kermaviilikin varmaan sopisi hyvin, sekä paljon tilliä silputtuna. Mausteeksi riitti hienojakoinen merisuola maun mukaan.

Sain myös maistaa ihanaa tuorepuristettua omenamehua. Pihamaalta löytyi myös punaviinimarja / punaherukka pensaita, karviaisia, vadelmia ja mansikoita, joista käytiin popsimassa tärkeät vitamiinit suoraan tuoreena vatsaan. Kyllä tällainen piha vaikutti oikealta kesäparatiisilta minun mielestäni ja olin hyvin kiitollinen kun sain olla vieraana sydämellisten ihmisten luona ja oppia taas hieman lisää puutarhan hoidosta.

punaviinimarjat

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Mansikkapenkin uudelleenistutus ja suut makiaksi parilla ohjeella

Pihastamme löytyy noin 13 metrin mittainen aidanpätkä, jonka juurelle on istutettu samalta matkalta mansikoita. Mukavan ergonomisen poiminta-asennon takaa vielä muutamalla muurikivellä nostettu penkki. Mansikkapuskien ollessa parhaimmassa kasvussaan rönsyt riippuivat nätisti muurikiveltä ja sen lisäksi, että mansikat tuottavat satoa, ovat ne myös nätin näköisiä.

Viime kesänä funtsin jo vakavissani, että pitäisi leikata mansikoista rönsyjä ja pistää koko penkki uusiksi, kun jo viime kesänä sato ei ollut enää huippuluokkaa. Se kuitenkin jäi ja kun tänä kesänä mansikat eivät oikein jaksaneet enää lähteä kunnolla kasvuun, niin ei auttanut muu, kuin ottaa nokka kohti puutarhamyymälää ja laittaa uudet taimet kasvamaan.

IMG_4675

Aikaisemmat mansikat olivat 90 % lajiketta Polka, joskin penkkiin mukaan oli eksynyt sinne istuttamiani eri lajikkeita amppelimansikoita ja ananasmansikoita. Nyt uudistaessani penkkiä revin vanhat kasvustot lähes kokonaan pois, kitkin rikkaruohot huolellisesti, lisäsin mukaan uutta multaa ja vähän lannoitetta. Osan olemassa olevista kasvustoista jätin paikalleen, jotka eivät olleet niitä vanhimpia, vaan varmaankin viime vuoden rönsyistä juurtuneita.

IMG_4677

Penkkiin istutin puolet lajiketta Polka, joka on ainakin oma ehdoton suosikkini mansikkalajikkeista ja toinen puoli onkin ihan uusi tuttavuus minulle. Ennakkoluulottomasti penkkiin on nyt istutettu lajiketta Kulkuri. Lajikkeen pitäisi olla kestävä, hieman myöhäisempi, kuin Polkan, marjan voimakkaan makuinen.

IMG_2073

Itse tykkään syödä mansikoita tuoreina ja vaikka tuosta omasta pihastani satoaikana tuleekin mansikkaa aivan tarpeeksi omiin tarpeisiin, eli heti syötäviksi, leivontaan ja säilöntään, voisi mansikkakausi kuitenkin olla mielestäni paljon pidempi. Vaikka läpi vuoden 😉

Ja näppärästi tästä päästiin aasinsiltana leivontaan, joka on yksi rakkaista harrastuksistani. Ei ole kesää, etteikö keittiössä syntyisi ainakin yksi mansikkakakku ja -piirakka. Vaikka oma leivonta nykyään painottuukin enemmän hieman terveellisemmälle puolelle mm. raakaleivonnaisiin, ovat nämä kaksi alla olevaa leivonnaista silti omalla top10-listallani. Ensimmäinen sen helppouden vuoksi ja toinen sen vuoksi, että maut vain kohtaavat niin hyvin yhteen; suklaata, vaniljaa ja marjoja.

IMG_6924

MANSIKKA-OMENAPIIRAS

Pohja
100 g kylmää voita
1½ rkl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
½ dl  kylmää vettä

Täyte
n. 1½ dl omenahilloa
mansikoita paloiteltuina

Muruseos
50 g kylmää voita
½ dl sokeria
1½ dl  vehnäjauhoja
2 rkl kookoshiutaleita
½ dl kaurahiutaleita

Laita uuni 200 asteeseen. Nypi  pohjan kuivat aineet keskenään murumaiseksi seokseksi ja lisää vesi. Painele  pohja voidellun piirakkavuoan  pohjalle ja reunoille.
Levitä omenahillo pohjalle ja mansikat paloina  päälle.
Yhdistä muruseoksen aineet keskenään ja ripottele se  mansikkapalojen päälle.
Paista uunin alatasolla 20-30 min. Anna jäähtyä ennen tarjoilua.

IMG_0410

VANILJAKAKKU TUOREILLA MARJOILLA

Pohja
125 g sokeria
4 munaa
100 g suklaata
100 g jauhoja
vajaa tl leivinjauhetta
25 g tummaa kaakaojauhetta

Vaniljamousse
150 g sokeria
6 munanvalkuaista
1 vaniljatangon siemenet
8 liivatetta
5 dl kermaa
2,5 dl vispautuvaa vaniljakastiketta

Pohja: Vaahdota sokeri ja munat. Sulata suklaa ja lisää vaahtoon. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja kaakao keskenään ja lisää vaahtoon siivilän läpi. Laita irtokakkuvuoan pohjalle leivinpaperi ja kaada seos vuokaan. Irtokakkuvuoka saa olla suhteellisen iso. Itse käytin halkaisijaltaan 24 cm vuokaa. Paista 200 asteessa n. 10-15 min. Pohja saa jäädä aavistuksen pehmeäksi.

Vaniljamousse: Vatkaa valkuaiset, sokeri ja vanilja kovaksi vaahdoksi. Vatkaa kermat ja vaniljavispi eri astiassa. Liota liivatteet ja sulata pienessä määrässä (max 1 rkl) kiehautettua vettä. Ota valkuaisvaahdosta osa eri astiaan ja sekoita liivate siihen. Lisää loput valkuaisvaahdosta. Yhdistä valkuaisvaahto ja kermavaahto toisiinsa. Kaada mousse jäähtyneen pohjan päälle ja laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Koristele marjoilla. Nauti.

IMG_6164

 

Kirjoittanut Terhi Jätä kommentti

Vastapoimittuja makupaloja

Omenia_puussa

Puutarhan satokausi on parhaimmillaan. Kypsät marjat, hedelmät ja vihannekset tuottavat runsaasti iloa paitsi hyödyn ja herkullisuuden näkökulmasta, myös visuaalisuudellaan. Hyötytarha on mielestäni yhtä kaunis näky kuin värikäs kukkamaa. Satoa ei melkein malttaisi korjata pois.

Mustaherukka_pensasMustaherukkaa

Kesakurpitsa_laatikossaKesakurpitsa_tuolilla

Olen siis syönyt satoa silmilläni…mutta jossain vaiheessa sitä oli alettava keräämään myös talteen. Mustaherukat ja pensasmustikat onkin jo meidän pihalta pistelty parempiin suihin. Herukkaa riitti hiukan myös pakkaseen. Raikkaita omenia voi poimia puusta päivittäin, suoraan haukattavaksi. Omenaa riittää vielä pidemmälle syksyyn, vaikka sato onkin tänä vuonna vain yhden, ja vieläpä kääpiörunkoisen, puun varassa. Toinen omenapuistamme kun päätti pitää välivuoden. Kesäkurpitsa näyttää tuottavan ilmojen viilennyttyäkin vielä hiljakseen uutta syötävää. Päälle heitetty lämpöharso varmasti auttaa asiaa.

ChilipaprikatTomaatti

Chilipaprika ja tomaatti kypsyvät ja punertuvat päivä päivältä enemmän. Väriä pitäisi vielä saada pintaan. Avoterassilla ei voi täysin saavuttaa kasvihuonemaisia olosuhteita, mutta päälle viritelty muovipressu auttaa, ja satoa tulee todella mukavasti. Hitaasti mutta varmasti. Chilipaprikat kuvassa ovat Hot banana ylempänä ja Hot Carrot alempana.

Pienen pihan hyötykasvattajana olen tyytyväinen puutarhani tuottamaan satoon, vaikka toki runsaampiakin satovuosia on nähty. Maisteltavaa on ollut juuri sopivasti herkkuhetkiin, eikä kerääminen ja säilöminen ole päässyt uuvuttamaan. Jatkossa olisi varmasti hyödyllistä selvittää oikeat niksit maanparannukseen ja hoitoleikkauksiin. Väärän leikkauksen seuraukset näkyvät nyt ikävä kyllä karhunvadelmien puuttumisena, sillä vain uuteen paikkaan siirtämäni, leikkaamatta jääneet pensaat tuottavat marjaa. Puutarhan loppukesä jatkuu näiden herkkumarjojen kypsymistä odotellessa.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Haaveet ja harhat

Lumen alta piti paljastua pienellä muokkauksella idylliseksi hyötypuutarhaksi muuttuva keidas, mutta eipä käyneet haaveet toteen ihan taikaiskusta. Kasvimaan paikkaa on jo viime vuonna valmisteltu taistelemalla siinä kasvaneita vuohenputkia ja muuta vastaan, mutta kivet, kylpyhuoneremontin ja vanhan tulisijan purkujätteet sekä rikkinäiset kattotiilet ovat talven aikana ilmaantuneet pyytämättä (ei tosin kovin yllättäen) juuri siihen missä piti jo kasvaa ensimmäisen kesän sato. No, se sato kasvaa sitten ensi vuonna.

Tältä tämä työmaa näyttää nyt ja päälle hahmoteltuna se, mitä siitä on tarkoitus tulla.

Tältä tämä työmaa näyttää nyt ja päälle hahmoteltuna se, mitä siitä on tarkoitus tulla.

Puutarha on ollut melkein kymmenen vuotta hyvin vähäisellä hoidolla, joten kitkemistä riittää vuosiksi eteen päin. Vuohenputkea on joka paikassa! Marjapensaat ja vadelmat ovat jo saaneet vähän tukea sekä haketta pitämään sekalaiset rikat ja nokkoset poissa, mutta muuten ollaan alkutekijöissä. Ensimmäinen homma on kivien vierittäminen kasvimaa-alueen pengerrykseen, purkujätteiden siivoaminen ja vanhan ovenkarmin raahaaminen tämän vuoden kasvimaan reunukseksi. Kasvikompostit ja kasteluvesitynnyri saadaan myös tällä kasvukaudella paikoilleen, mutta kiertoviljelypenkit ja mansikkamaa ovat ensi kesän hommia.

Vanhassa puutarhassa on ihan hullusti kunnostettavaa, mutta ainakin jotain satoa saadaan jo tänä vuonna. Punaherukoita on perinteisesti tullut yli oman tarpeen samoin kuin karviaisia. Toivottavasti vadelmatkin tuottavat enemmän kuin kolme madotonta marjaa. Mustaviinimarja on ainut, joita toivoisin enemmän. Pihassa on yksi ainut onnettoman pieni pensas, jota yritän epätoivoisesti saada piristymään. Toivottavasti puutarhaan saa mahtumaan toisenkin mustaviinimarjan. Kasvimaa-alueen länsipuolella muurin päällä kasvaa iso lehmus sekä pihlaja, joiden kohtaloa arvotaan jatkuvasti. Molemmat varjostavat tulevaa kasvimaata, mutta ovat kyllä aika komeita kaadettavaksi. Lehmus pitäisi kaiken lisäksi kaulata ja sitä ei nyt ainakaan tänä keväänä tehty. Tulevan kasvimaan etelälaidalla kasvaa epämääräinen sikermä hapankirsikkaa, yksittäisiä vadelmia ja pari saniaista, jotka myös joutavat kaikki pois.

Heti saatavan sadon lisäksi vanhan paikan etu ovat omalta tontilta löytyvät pihan tekemiseen soveltuvat kierrätysmateriaalit. Tämän kesän kasvimaa syntyy talossa tarpeettomaksi jääneen ovenkarmin sisään ja palkokasvien tueksi löytyy parikin vanhaa, ihanasti patinoitunut puista porttia. Tiiliä, kattotiiliä, valmiiksi patinoitunutta puutavaraa, ruosteisia metallijuttuja ja eri kokoisia saviruukkuja on vaikka kuinka paljon. Ehkä raahaan vintiltä pari vanhaa hetekaa ja nipun eri värisiä täkkejä omenapuiden alle ja kitkemisen sijaan keskityn kesän ajan vain valmiista puutarhasta haaveiluun.

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti
« Edellinen  1 2 3 4