Ripaus joulua kasvihuoneessa

Nyt kun halloween ja pyhäinmiestenpäivä on ohitettu, voi pikku hiljaa siirtää katseita kohti joulua. Joulu hiipii meillä ensin kasvihuoneeseen ja terassille, ja vasta sitten sisätiloihin. Ripaus joulua kasvihuoneessa piristää marraskuun päiviä ja saa sormet syyhyämään havutöiden pariin. Liian aikaisen jouluähkyn Lue koko kirjoitus

Syyspuuhia puutarhassa

Kelit ovat parin viikon sisällä heitelleet melkoisesti. Hehkuvasta ruskasta on menty monin paikoin ensilumeen ja toisaalta sääennuste lupailee seuraavalle viikolle taas lähes 10 asteen lämpötiloja. Koita tässä nyt sitten pysyä perässä! Meidän puutarhassa riittää vielä kosolti syyspuuhia, vaikka näitä Lue koko kirjoitus

Daalian talvetus (ja daaliahuijaus)

Mainitsin ohimennen syyskuun alussa täällä, miten ostamani valkoinen 'Cafe au lait' daalia paljastui joksikin ihan muuksi. Nooh, kyseisestä kojusta tehdyt messuostokset jatkoivat samalla linjalla loppuun asti. Jokaikinen daaliajuurakko puhkesi kukkaan erilaisena kuin olin sen ostanut. Jospa vihdoin ottaisin opiksi Lue koko kirjoitus

Kalamondiini, pikkuinen sitruspuu

Pikkuinen sitruspuu, kalamondiini, taitaa olla vähän haastavan maineen omaavista sitruspuista se kaikkein helppohoitoisin. Sen lehdet ovat kiiltävän vihreät ja kukat valkoiset. Hedelmät ovat pienet, oranssit ja todella kirpeät. Kalamondiinit viihtyvät kesäaikaan esimerkiksi terassilla tai ihan taivasalla. Se pitää valosta ja Lue koko kirjoitus

Keittiöpuutarhassa syyskuussa

Syysmyräkkä on riepotellut puutarhaa pari päivää. Tuulessa lentelevät keltaiset lehdet ovat saaneet syksyn tuntumaan konkreettiselta, vaikka syyskuun keittiöpuutarhassa on vielä paljon sadonkorjuuta ja muuta puuhaa. Kasvihuone on täynnä ihanan värikkäitä tomaatteja. En ole vielä tehnyt ansarin syyssiivousta, joten jokainen auringonsäde Lue koko kirjoitus

hyötypuutarha

Peruna on pyöreä, peruna on soikea…

Pääsin pari vuotta sitten erikoisempien perunoiden makuun. Erikoisperunalajikkeet yllättivät paitsi kauniilla ulkonäöllään, myös hienostuneella maullaan.

DSC_0078 24

Suosikkejani ovat purppurakuorinen Shetland Black sekä punapilkullinen Lady Balfour. Kauniin Shetland Blackin kuoren alla on kermaisen keltainen peruna, jossa on purppuranvärinen rinkula. Lady Balfour taas on mukavan monikäyttöinen ja mutkaton.

DSC_0208

Vaikka peruna on varsin helppo kasvatettava, multaus on syytä muistaa pari kertaa kesän aikana. Multaus estää perunoita vihertymästä ja on samalla myös rikkakasvien torjuntaa. Perunat voi mullata vaoista nostetulla mullalla tai lisäämällä multaa tai turvetta pussista.

DSC_9301

Itse käytän pussiturvetta, sillä perunat kasvavat kasvulaatikossa ja olen kylvänyt perunarivien väliin korianteria. Kumppanuuskasvitaulukon mukaan korianterin pitäisi parantaa perunan makua. Perinteisempi perunan kumppani on härkäpapu.

DSC_9300

Pari siemenperunaa päätyy aina myös pussiin tai ruukkuun. Tänä vuonna unohdin mullata pussiperunat ja päällimmäiset perunat vihertyivät käyttökelvottomiksi.

DSC_0102

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan vihertyneet perunat sisältävät paljon glykoalkaloideja, esimerkiksi solaniinia ja kakoniinia, jotka ovat suurina pitoisuuksina haitallisia terveydelle.

DSC_0108

Peruna kuuluu koisokasvien heimoon ja se kukkii lajikkeesta riippuen valkoisin tai liilan sävyisin kukin.

DSC_9278

Viime kesänä peruna teki hyvän sadon lisäksi myös vihreitä, tomaatin näköisiä hedelmiä perunan varteen. Nämä olivat itselleni aivan uusi tuttavuus. Vihreät hedelmät ovat kuitenkin myrkyllisiä ja siis syötäväksi kelpaamattomia. Varsinaiseen perunasatoon nämä ”marjat” eivät vaikuta.

DSC_7689

Nyt vain perunat kattilaan porisemaan ja parasta kesäruokaa nauttimaan!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Nyt nautitaan!

Kesän paras osio on alkanut, puutarhan sato alkaa kypsyä. Ensimmäiset varhaisperunat herkuteltiin juhannuksena.

DSC_0021

Uusi tuttavuus, pyöreä, keskivahva chili ’Naranga’ punastelee kasvihuoneen lämmössä.

DSC_0009

Monikäyttöinen kesäkurpitsa on aloittanut satokauden anteliaasti.

DSC_9261

Viime vuonna kokeilin munakoison (’Moneymaker’) kasvatusta ensi kertaa siemenestä.

DSC_9456

Kylmänä kesänä puuha oli kuitenkin jokseenkin turhauttavaa ja satoa saatiin niukasti. Tänä vuonna oikaisin ja ostin valmiin taimen. Kaunista satoa on riittänyt mukavasti, joten taida suosiolla jättää munakoison esikasvatuksen tulevinakin vuosina muille.

DSC_9465

Salaatteja ja yrttejä on taas yli oman tarpeen. Juurekset ja minimaissit näyttävät lupaavilta.

DSC_9817

On kerrassaan mahtava fiilis, kun aterian ainekset löytyvät omasta puutarhasta. Viimeistään tässä vaiheessa unohtuvat toukokiireet, säämanailut ja puutarhurin satunnaisesti suustaan päästämät ärräpäät.

DSC_0043

Vielä kun eriväriset ja erikokoiset tomaatit saadaan kypsiksi, on todellakin aihetta juhlaan. Kasvihuoneessa kypsyvä puna-oranssijuovainen tomaatti ’Tigerella’ saa jo veden herahtamaan kielelle. Kaunis ja herkullinen Tigerella on kasvihuoneemme jokavuotinen kasvatti.

DSC_8685

Herkullista heinäkuun jatkoa!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 3 Kommentit

Puutarhan pölyttäjät – elämän mahdollistajat

Pölyttäjähyönteisten merkitys puutarhoissamme on kiistaton, kasvatimmepa sitten hyöty- tai koristekasveja. Mehiläiset, kimalaiset, perhoset, kukkakärpäset ja muut pölyttäjät ovat tärkeitä kasvien sadon- ja siementuotannolle. Onnistunut pölytys lisää sadon määrää, parantaa laatua, kasvattaa marjojen ja hedelmien kokoa sekä parantaa makua. Ilman pölyttäjiä monen kasvin lisääntyminen ei onnistuisi. Esimerkiksi pensasmustikan sato on lähes täydellisesti riippuvainen hyönteispölytyksestä.

Joidenkin pölyttäjien toukat käyttävät kasvituholaisia kuten kirvoja ravinnokseen, joten ne huolehtivat puolestamme myös luonnonmukaisesta kasvinsuojelusta. Perhoset tuovat hyödyn lisäksi myös iloa, kun ne tuovat väriä ja liikettä puutarhoihimme.

Pölyttäjät tositoimissa!

Pölyttäjät tositoimissa!

Mikä saa pölyttäjät viihtymään pihoillamme?

Pölytys voi epäonnistua, jos alkukesän kukinta-aikaan säät ovat niin viileitä, etteivät pölyttäjät ole liikkeellä oikeaan aikaan. Sääilmiöille emme mahda mitään, mutta voimme vaikuttaa pölyttäjien viihtyvyyteen puutarhoissamme. Pölyttäjät tarvitsevat mettä ja siitepölyä koko kasvukauden, joten niitä voi houkutella istuttamalla monipuolisesti kukkivia kasveja. Keväällä kukkivat sipulikasvit, hyötykasvit, perennat, puut ja pensaat tarjoavat pölyttäjille ravintoa keväästä loppusyksyyn. Määrä tekee vaikutuksen pölyttäjiin, joten suuret kasviryhmät houkuttelevat pieniä tehokkaammin.

Kukkivat puut ovat pölyttäjien mieleen, sillä niissä on valtavasti kukkia samassa paketissa. Hyötykasvipuista tällaisia ovat esim. omena, päärynä, luumu ja kirsikka, koristepuista mm. pajut, vaahtera, aroniat, hevoskastanja ja pihlaja.

Pölyttäjien viihtyvyyden lisäämiseksi puutarhaan kannattaa jättää edes pieni alue luonnonkukkia, lehti-, risu- tai puukasoja hyönteisten suojapaikoiksi ja ravinnoksi. Valmiita hyönteishotelleja on laajasti saatavilla, ja niitä voi rakentaa helposti myös itse. Tuholaistentorjunta-aineita kannattaa käyttää harkiten, eikä kasvustoja saa ruiskuttaa kukinnan ja pölyttäjien lentoaikaan.

Pölyttäjähyönteisiä houkuttelevia ja samalla niistä hyötyviä marjakasveja ovat mm. vadelma, herukat ja karviainen ja pensasmustikka. Hyviä houkuttelijaperennoja ovat mm. maksaruohot, punahattu, tähtiputket, kurjenpolvet ja punatähkä.

Maksaruohot ovat perhosten suosikkeja!

Maksaruohot ovat perhosten suosikkeja!

Pölytyksen mekaniikka

Kasvien heteiden ponnet tuottavat siitepölyä, joka siirtyy tavalla tai toisella emin luotille. Pölytys on tapahtunut. Kasvien kukissa on eroa sen mukaan miten niiden on tarkoitus pölyttyä.  Esimerkiksi hyönteispölytteisellä omenalla on kauniit ja tuoksuvat kukat, kun taas tuulipölytteiselle tyrnille riittää lähes huomaamaton kukinta.

Osa kasveista, kuten esim. monet päärynälajikkeet, ovat itsepölytteisiä. Tällöin pölytys tapahtuu saman kukan sisällä, eli yhden kukan heteet pölyttävät saman kukan emin. Itsepölytteinen kasvi ei siis välttämättä tarvitse pölyttäjähyönteisten apua. Itsepölytteinen kasvi hyötyy kuitenkin miltei poikkeuksetta ristipölytyksestä.

Esimerkiksi omenien runsaan ja laadukkaan sadontuotannon kannalta ristipölytys on välttämätöntä. Nyt tarvitaan toisen, saman lajin siitepölyä. Tällöin pölyttäjähyönteiset ovat korvaamattomia. Pölyttäjät vierailevat useissa kukissa ja kuljettavat siitepölyä kukasta kukkaan.

Perhoset suosivat tuoksuvia lajeja.

Perhoset suosivat tuoksuvia lajeja.

Kirjoittanut Viherpeukalot Jätä kommentti

Suosikit, osa2

Aikaisemmassa postauksessa (täällä) kerroin hyväksi havaituista hyötytarhan kasveista. Tässä vielä muutama lemppari, joita pystyn lämpimästi suosittelemaan.

DSC_9917

Raitajuurikas eli raidallinen punajuuri ’Chioggia’ veti puoleensa ulkonäkönsä vuoksi. Hauskojen raitojen lisäksi myös maku oli kohdillaan. Tämä oli tavallista punaista lajiketta vähän makeampaa ja mastui hyvin myös lapsille. Harmikseni kaunis raitakuviointi hävisi lähes kokonaan juureksia kypsennettäessä.

DSC_8417

Ikisuosikkini on punasipuli ’Red Baron’. Pidän punasipuleiden vähän miedommasta mausta sekä kauniista tummanpunaisesta väristä.

DSC_8578

Viime kesän kokeiluja oli salaattifenkoli ’Fino’. Sen kasvatus ja etenkin oikea ajoitus tuntui hieman hankalalta. Esikasvatetut taimet olivat hentoja hujoppeja. Myöhemmin piti tarkkailla lehtimukulan turpoamista, jotta se ei ala työntää kukkavartta. Siinä kohtaa voi nimittäin sanoa hyvästit hennosti anikselle maistuvalle herkulle. Osan siemenistä esikasvatin, osan kylvin suoraan maahan.

DSC_8853

Suorakylvöistä ei tullut pulleita lehtimukuloita, mutta fenkolin upea kukinta, se oli ihana! Kuin tillinkukintoja, mutta paljon korkeampia, suurempia ja kestävämpiä. Ne sopivat hienosti myös maljakkoon. Tänä vuonna aion suorakylvää fenkolia juuri tuon upean kukinnan vuoksi.

DSC_9093

Lehtikaali on jo pari vuotta ollut varsinainen trendikasvi. Viime kesänä kokeilemani ’Redbor’ F1 oli purppuranpunainen kaunistus. Alkukesästä vain lehtiruoti oli selvästi punertava.

DSC_6002

Pikkupakkasten myötä koko kasvi sai upean purppuran syysvärin.

DSC_2037

Istutin lehtikaalia laatikkotarhan lisäksi myös  kukkapenkkiä koristamaan. Sadonkorjuu jatkui pitkälle syksyyn, vielä ensilumien jälkeenkin. Tämä kasvi ei pienistä hätkähdä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Suunnitelmat selvillä?

Kevätaurinko on ollut ahkerana ja lumikerros ohenee silmissä. Vaan vielähän tuota riittää ainakin täällä päin Suomea. Napakat yöpakkaset muistuttavat, missä kohtaa kalenteria oikeasti eletään.

Nyt on hyvä hetki miettiä tulevia kylvöjä. Oliko viime kesänä kasvimaalla joku erityisen rapsakka salaatti tai makoisa porkkana? Laitoitko lajikkeet muistiin vai tarttuuko kaupasta joka vuosi uudet siemenpussit fiiliksen mukaan?

DSC_2830

Meillä hyötytarhaan pääsee ainakin pitkä ja rapea retiisi ’French Breakfast 3’ (kuvassa etualalla). Tässä veikeännäköisessä ja mureassa retiisissä on valkoinen kärkiosa. Mielestäni näistä ei tullut yhtä nopeasti puisevia, kuin joistakin aikaisemmin testaamistani retiisilajikkeista.

DSC_5863

Kesäkurpitsa kuuluu keittiöpuutarhamme vakiovarusteisiin. ’Latino’ F1 kesäkurpitsassa on kaunis, raidallinen pinta. Kannattaa huomioida lajikkeelle tyypilliset erityisen suuret lehdet, joiden tarkoituksena on torjua rikkaruohoja.

DSC_7010

Meillä ne piilottivat allensa monta puutarhurilta huomaamatta jäänyttä hedelmää. Piilossa kasvaneet jättiläiset alkoivat muistuttaa pieniä alligaattorinpoikasia!

DSC_8202

Itse tykkään kiinnittää huomiota hyötykasveissa herkullisen maun lisäksi myös kasvin ulkonäköön. Esimerkiksi valkoinen kesäkurpitsa ’Polo’ F1 on todella koristeellinen. Tätä kaunokaista kutsutaan myös ufokurpitsaksi.

DSC_9220

Satoisa ja helppohoitoinen avomaankurkku ’Wilma’ kuuluu sekin suosikkeihin. Muutamasta taimesta saa jo valtavasti rouskuteltavaa ruokapöytään.

IMG_2919 (1)

Olin hieman arastellut kaalien kasvattamista pelätessäni niiden joutuvan nopeasti tuholaisten suihin. Mutta viileä kesä oli kaalien kaveri ja kesäkurpitsa ’Amazing’ tuotti kauniin sadon.

DSC_9391

Siemenpussissa kehuttiin lajikkeen kuumuuden- ja stressinsietokykyä. Ja melkoisella stressillä viime kesän kasvatuksia (ja puutarhuria) kyllä koeteltiin.

Kukkivat kaalit valittiin vuoden 2016 vihannekseksi, joten huhtikuussa sitten joukolla esikasvatuspuuhiin!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Herkkuja puutarhasta

Loppukesästä puutarhan herkulliset sadot hemmottelivat ahkeria puutarhureita. Tomaatteja ja kurkkuja kypsyi runsaasti. Samoin monenlaiset yrtit kasvoivat runsaina kasvihuoneessa.

kasvihuone_2

Myös eksoottinen maissi alkoi pitkän viileän jakson jälkeen kasvaa täyteen mittaansa ja tähkät pääsivät myös kehittymään. Maissi kannattaa silti yrittää muistaa istuttaa mahdollisimman aikaisin maahan, koska Suomen kasvukauden pituudesta ja ajankohdasta ei koskaan tiedä niin kuin saimme huomata tänä vuonna.

maissi

Valtavat keltaisena hehkuvat aurinkopallot eli auringonkukat ovat paitsi iloa levittämään puutarhaan, niin myös hyödyllisiä ruokailuhetkiä silmällä pitäen. Loppukesästä voit katkaista auringonkukan ja irrottaa siitä lukuisat siemenet, jotka ovat hyvää ravintoa kuivattuina.

auringonkukka

Muistan kuinka eräskin vuosi minulla oli monta auringonkukkaa, joista halusin kuivata ja säilöä siemenet. Voin sanoa, että tähän käsinäppäryyttä vaativaan tehtävään täytyy varata aikaa. Kuivatuksen voi tehdä helposti auringossa jos sitä vielä riittää tai yhtä hyvin tähän käy alhainen lämpötila uunissa tai infrapunakuivain. Auringonkukan siemenet ovat terveellinen lisä muun muassa salaatteihin. Kannattaa myös kokeilla paahtaa auringonkukan siemeniä pannulla ja lopussa lisätä niihin hunajaa. Vuohenjuustosalaatti vesimelonin- tai hunajamelonin paloilla ja näillä hunajaisilla auringonkukansiemenillä on todella maukasta.

lehtikaali

Lehtikaalisipsit ovat joka syksyisiä herkkupaloja, jotka hurmaavat ruokaintoilijat terveellisyydellään. Paras lajike tähän on ehdottomasti “Westland Autumn”. Sen röpelöiset lehdet muuttuvat rapeiksi vihreiksi sipseiksi pienessä määrässä öljyä ja uunin lämpöä. Lopuksi päälle voi ripotella esimerkiksi vaaleanpunaista Himalajan suolaa tai hienoa merisuolaa. Ohessa tarkempi ohje.

lehtikaalisipsit

Pese ja kuivaa tuoreet lehtikaalit. Revi lehtikaaleista keskisuuria paloja varren kummaltakin puolelta niin, että keskellä oleva kova varsi jää käyttämättä.

Asettele lehtikaalipalat väljästi esimerksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Hiero lehtikaaliin oliiviöljyä kauttaaltaan. Tässä voit kokeilla kuinka öljyisiä haluat sipseistäsi. Suosittelen käyttämään öljyä kohtuudella, koska lehtikaalit kyllä kuivuvat uunissa ilman öljyäkin. Pieni silaus öljyä sen sijaan antaa lehtikaaleilla rapean tekstuurin. Ripottele vielä öljytyiden kaalien päälle hyppysellinen hienoa merisuolaa.

Aseta pelti uuniin, jossa on 140 astetta. Anna olla tässä lämpötilassa kymmenisen minuuttia. Laske sitten uunin lämpötilaa 100 asteeseen. Voit käydä tarkastamassa milloin lehdet alkavat kuivua, mutta itse olen joutunut kuivattamaan vielä tässä lämpötilassa sipsejä noin 50 minuuttia. Tärkeintä on, että lehtikaalisipsit jäävät vihreiksi. Heti kun ne alkavat muuttua ruskehtaviksi ne palavat ja tässä vaiheessa maku on jo menetetty. Täydellisen rapeuden ja suolaisuuden löytäminen onkin harjoituksen tulosta, joten jos ensimmäinen satsi ei onnistukaan, seuraavalla kerralla onnistuu varmasti jo paremmin.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Melkoinen tomaattikausi

Ei sitä huhtikuussa tomaatintaimia kouliessa arvannut, millainen kausi tuleman pitää. 

DSC_6706-001

Taimet ehtivät kasvaa kylmän kevään aikana sisätiloissa melkoisiksi hujopeiksi. Tomaatintaimien karaiseminen eli ulkoelämään totuttaminen pääsi alkamaan vasta paljon normaalia myöhempään ja paljon normaalia varovaisemmin.

DSC_1141

Onneksi tomaatti on melkoisen reilu kaveri, ei mikään hienohelma nirppanokka. Kesäkuussa kasvihuoneen multiin päästyään taimet alkoivat jämäköityä silmissä.

DSC_4645

Kasvihuoneen lisäksi istutin runkotomaatteja suojaisalle varastonseinustalle, Kasvumaasäkkeihin. Kasvu oli hyvin maltillista koko heinäkuun.

DSC_5528

Hyötytarhan puolella, isossa ruukussa kasvaneet amppelitomaatit Tumbler ja Losetto eivät sen sijaan viileästä kummastuneet. Molemmat ovat aikaisia lajikkeita ja ehtivät tehdä satoa myös kesän myöhästyessä.

DSC_6023

Heinäkuun lopulla kaikissa tomaatintaimissa näkyi jo komeita vihreitä palluroita.

DSC_7108

Oli pientä ja isoa, veikeää Tigerellaa. Punaista ei vain näkynyt, ei missään.

DSC_7493

Kunnes koitti ihana elokuu ja helteet. Aurinkoa aamusta iltaan. Tuntui, kuin kasvihuone olisi yhtäkkiä herännyt eloon! Punastelevat tomaatit loistivat kilpaa auringon kanssa.DSC_8175

Lehtiä runsaasti karsimalla auringonvalo pääsi perille asti. Ja nyt näitä ihania itse kasvatettuja, auringon lämmittämiä, vastapoimittuja aromikkaita tomaatteja riittää vaikka kuinka!

to

Oli se kaiken vaivan arvoista, tänäkin vuonna.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Ensikertalaisen iloa!

Sadonkorjuuaika on ihanaa.  Mutta erityisen hyvältä tuntuu, kun onnistuu jonkin kasvin kanssa ensimmäistä kertaa. Meillä viljellään pitkälti tuttuja ja turvallisia lajeja, mutta joka kesä mukaan pääsee myös muutama ”uutuus”. Osa jää repertuaariin pidemmäksi aikaa, osa jää vain yhden kesän kokeiluksi.

DSC_8845

Tänä kesänä iloa ensikertalaiselle ovat tuottaneet muun muassa latva-artisokka ’Green Globe’. Ryhdikäs ja komean pystykasvuinen latva-artisokka alkoi nopeasti vallata tarvitsemaansa tilaa viljelylaatikossa. Mutta koska kasvi tarvitsee paljon lämpöä, olin lähes varma, että se ei ehdi muodostaa kauniita kukintojaan.

acTämä melko vaikeaksi kasvatettavaksi luokiteltu kaunotar piti jännityksessään elokuun puoliväliin asti. Silloin huomasin ensimmäiset upeat kukkanuput ja nyt niitä putkahtelee sieltä täältä.

DSC_8850

Myös salaattifenkoli ’Fino’ yllätti iloisesti.

DSC_8586

Esikasvatetut taimet ehtivät sittenkin muodostaa muhkean mukulan. Suorakylvökokeilu sen sijaan päättyi komeaan kukintaan ilman mukulaa. Onneksi salaattifenkolin kaikki osat ovat syötäviä ja tillimäisiä lehtiä voi käyttää aivan tillin tavoin. Nuorena niiden maku muistuttaakin hämmästyttävän paljon tilliä, vanhemmiten mukaan tulee voimakas aniksen vivahde.

DSC_8855

’Amazing’ kukkakaali oli sekin ensimmäistä kertaa kokeilussa. Esikasvatetut taimet tekivät komeat lehdet, mutta yhdessäkään ei näkynyt kukintoja.

DSC_7857

Ehdin jo luopua toivosta, kunnes elokuun lopussa lehtiä raotellessani vastassa oli näin upea näky!

DSC_9126

Varsin hauska tuttavuus on ollut tämä lahjaksi saatu TomTato eli tomaattiperuna.

DSC_1505

TomTatossa taimen latvuksessa kasvaa kirsikkatomaattisato ja samaan aikaan mullan alla valmistuu perunasato. Minun on rehellisesti myönnettävä, että olin varsin epäileväinen lopputuloksen suhteen, mutta ainakin tomaattisato on ollut maukasta ja sitä on saatu runsaasti.

vi

Perunasadon pitäisi olla valmis nautittavaksi tomaattikauden loputtua, jolloin kaikkensa antanut taimi nostetaan ylös ja päästään vihdoin käsiksi perunoihin. Odotan tätä todella suurella mielenkiinnolla!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kesäiset krassit

Krassit kuuluvat ristikukkaiskasvien heimoon ja niitä esiintyy maailmanlaajuisesti. Nämä ruohovartiset kasvit ovat yksi- tai kaksivuotisia. Krasseja on niin koriste-, köynnös-, sekä pensaslajeina. Krassit eivät ole vaativia kasvupaikan suhteen. Jos etsit koko kesän kukkivaa kasvia, krassi saattaisi olla sinun valintasi. Taimena ostettu kasvi lisää luonnollisesti kukinta-ajan pituutta.

Krassi saa myös pisteet monipuolisuudesta. Se käy hyvin maanpeittoon, köynnöskehikoihin, sekä erilaisiin kukkaistutuksiin. Tässä kuvina muutamia ideoita ja vaihtoehtoja krassien käyttöön ja istutuksiin liittyen.

krassitemalimaljoissa

Oranssina ja keltaisena loistavat krassit käyvät hyvin yhteen suuriin vanhoihin käyttöastoihin kuten emalikattiloihin.

krassi_lato

Krassin voi sijoittaa myös amppelin tavoin koristamaan suuria seinän pintoja.

krassit

Suuret vanhat rautapadat ovat myös krassien rönsyilevään luonteeseen sopivia.

patsaitajakrasseja

Krassin kukkia voi käyttää syötävinä koristeina ruuissa, sekä juomissa. Krassissa on mausteinen, hieman kirpeähkö maku, johon kannattaa tutustua etukäteen. Jos pitää mausta niin krassin kukan nuppuja voi säilöä etikkaan. Niitä voi käyttää sitten ruoassa kapriksen tavoin. Krassin lehdet ovat myös syötäviä. Lehtiä ja kukkia voi huoletta kokeilla esimerkiksi kesäisen salaatin joukkoon.

Huomasin taannoin, että ruokakauppoihin oli tullut kandeerattuja eli sokeroituja kukkia myyntiin. Myytävät kukat olivat orvokkeja, mutta tähän tarkoitukseen olisi käynyt hyvin myös krassin kukat. Eli jos haluaa itse tehdä syötäviä kukkakoristeita leivonnaisiin krassit ovat ainakin kokeilemisen arvoisia!

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Hiljaa hyvä tulee…

Meillä puuhailtiin alkukesä keittiöpuutarhan parissa. Alkuperäisen hyötytarhamme vanhimmat laatikot purettiin ja tilalle rakennettiin uudet viljelylaatikot ekologisesta ja huoltovapaasta Accoya-laudasta.

DSC_7171

Viime kesänä valmistuneen kesähuoneen viereen tehtiin kokonaan uusi keittiöpuutarha. Vaikka kasvulaatikoiden määrä kasvoi, niin tuntuu, ettei tila vieläkään riitä. Mystistä.

DSC_6962

Hyötytarhan rakennustöiden takia kylvöpuuhiin päästiin vähän normaalia myöhempään. Kuvittelin kuitenkin, että aurinkoisella pihallamme, harson alla, saisimme nopeasti kiinni menetetyn ajan. No, kesä on ollut mitä on ja nyt näyttää pahasti siltä, että esimerkiksi ensimmäistä kertaa kokeilussa oleva latva-artisokka ei ehdi kypsyä.

DSC_7116

Salaattifenkoli on sekin itselleni uusi tuttavuus. Penkissä on sekä esikasvatettua että suorakylvettyä ’Fino’-fenkolia. Salaattifenkoli on kuulemma melkoisen vaatelias olosuhteistaan, katsotaan miten puutarhurin käy. Esikasvatetuissa taimissa salaattifenkolin muoto alkaa kyllä näkyä. Pitääkin toiveikkaasti etsiä jo muutama ruokaohje valmiiksi.

DSC_7016

Onneksi sadonkorjuutakin on päästy suorittamaan.  Salaattia tulee reilusti ja ainakaan se ei ole kuumuuden ja kuivuuden takia kitkerää! Nopeakasvuiset rucola ja retiisi ovat kiitollisia kasvatettavia, oli keli mikä hyvänsä. Kasvatin ensimmäisen satsin retiisiä ruukussa kasvihuoneessa (’Red Head’) ja satoa päästiin nauttimaan heti kesäkuun alussa. Nyt on meneillään jo kolmas kylvö, kaksi viimeistä avomaalla.

DSC_1623

Avomaankurkku ’Marketer’ on sekin tuottanut satoa ihan mukavasti. Tänä kesänä olen kasvattanut kurkkua sekä avomaalla että suojaisalla seinustalla Kasvumaa-säkissä. En ole ainakaan vielä huomannut eroa sadon suhteen eri kasvupaikoilla.

DSC_7192

Kokeilin ensimmäistä kertaa perunan esikasvatusta. Eipä ole tullut moinen mieleeni ikinä aikaisemmin.

DSC_0409

Vaikka siemenperunat pääsivät multiin normaalia myöhempään, esikasvatetusta ’Timo’-perunasta ehti kypsyä meille makoisat juhannusmaistiaiset.

Kädet ovat ristissä lämpimän elokuun suhteen. Kasvimaalla näyttää hyvältä, mutta ei siltä, miltä heinäkuun lopussa on tottunut.

DSC_7166

Mutta vielä ehtii, eikös vaan..?

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti