Hurmaavat pelargonit

Pelargonit ovat varmasti suosituimpia kesäkukkia. Eikä ihme. Nykyään erilaisia lajikkeita löytyy jo helposti eikä ole pakko tyytyä siihen perinteiseen punaiseen "mummokukkaan."Ostin toukokuussa Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä hurmaavia pelargoneja, joissa ihastuin sekä hempeään väriin että kukan muotoon. Pelargonit viihtyvät valossa ja lämmössä. Ne Lue koko kirjoitus

Suloiset jasmikkeet koristavat puutarhaa

Jasmikkeet ovat vanhoja koristepensaita Suomessa. Yleisin niistä,  pihajasmike (Philadelphus coronarius), on tiettävästi saapunut näille main jo 1700-luvulla. Se oli perinteinen puistojen ja puutarhojen koristepensas.  Oma "Kodin puutarha" -kirjani vuodelta 1933 tietää kertoa, että "metsäjasmiini (joka siis nykyisin tunnetaan nimellä pihajasmike) Lue koko kirjoitus

Keittiöpuutarhassa juuri nyt

Kasvimaalla on vihdoin alkanut näyttää siltä kuin tässä kohtaa kesää kuuluukin. Salaatit, rukolat, retiisit ja yrtit antavat nyt yltäkylläisesti satoa. Keittiöpuutarhassa on siis kaikki hyvin. Vai onko sittenkään? Lähempi tarkastelu paljastaa melkoisia aukkopaikkoja. Äärimmäisen kuiva ja kuuma alkukesä on kurittanut Lue koko kirjoitus

Valoa kasveille

Hei vaan kaikille! Onko teillä tämän kesän hyötykasvatusprojektit tuottaneet jo satoa? Meidän chililandiaan kuuluu hyvää. Saimme viimein viherpeukaloilta tilaamamme kasvilampun laitettua kattoon. Se ei ollutkaan niin yksinkertainen homma, sillä epähuomiossa valitsimme valaisimen jossa on sokeripalakiinnitys. Olohuoneen ainoa sokeripala oli jo Lue koko kirjoitus

Maistuva minipuutarha - yrttilaatikko

Yrttilaatikko on mainio pienen tilan puutarhaan tai vaikka isommankin kasvimaan kaveriksi. Yrttejä voi istuttaa pitkin kesää ja valita laatikkoon juuri omaan kesäkokkailuun sopivimmat. Löysin Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä hauskan jalallisen sinkkilaatikon. Salaojitin reilunkokoisen laatikon paksuhkolla kerroksella lekasoraa. Päälle asettelin palan suodatinkangasta, jotta Lue koko kirjoitus

hyötypuutarha

Keittiöpuutarhassa juuri nyt

Kasvimaalla on vihdoin alkanut näyttää siltä kuin tässä kohtaa kesää kuuluukin. Salaatit, rukolat, retiisit ja yrtit antavat nyt yltäkylläisesti satoa. Keittiöpuutarhassa on siis kaikki hyvin. Vai onko sittenkään?

Keittiöpuutarhassa

Lähempi tarkastelu paljastaa melkoisia aukkopaikkoja. Äärimmäisen kuiva ja kuuma alkukesä on kurittanut kasvimaan kasvatteja isolla kädellä. Edes kaikki uusintakylvöt eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, eli se on kohta taas suunnattava kasvimaalle siemenpussi kädessä.

Keittiopuutarhassa

Kasvukauden kuivuus on ollut toistuva keskustelunaihe puutarhaihmisten parissa. Mistä vettä, mitkä kasvit ovat kärsineet, mitkä porskuttaneet totutusti eteenpäin? Ei sellaista tapaamista olekaan, etteikö olisi päivitelty viime ja tätä kesää. Ääripäitä molemmat.

Keittiopuutarhassa_kehakukka

Kaalimaalla harson alla näyttää hyvältä. Tämän vuoden uusia kokeiluja on ruusukaali, odotan jo suurella mielenkiinnolla pieniä palleroita! Harso on pitänyt tuholaiset loitolla, otan sen yleensä pois heinäkuun puolen välin kieppeillä.

kaalimaa

Avomaankurkuilla ei sen sijaan mene ihan yhtä hyvin. Kuivuus ja kovat tuulet riepottelivat taimia ja kurkuntaimista on enää jäljellä neljä. Toivottavasti näistä saataisiin viime vuotista parempi sato.

avomaankurkku-taimi

Tomaatit ovat nauttineet kasvihuoneen lämmöstä ja tasaisesta kosteudesta. Tässä keskisuuria hedelmiä tuottava ’Shirley’ on jo hyvässä vauhdissa.

tomaatti_shirley

Viimeiset kesäkukat odottelevat vielä istutusta kasvihuoneessa. Sekä muutama hidas kesäkurpitsa, joita hentomielinen puutarhuri ei ole malttanut laittaa kompostiin. Ehkäpä istutan nämä ruukkuihin ja testaan, ehtivätkö ne tehdä satoa. Jos ei muuta, niin saapa ainakin vehreyttä terassille!

kasvihuone

Kesäkelit heittelevät taas laidasta laitaan, mutta toivotaan sopivassa suhteessa vettä ja lämpöä. Oikein hyvää alkavaa heinäkuuta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Maistuva minipuutarha – yrttilaatikko

Yrttilaatikko on mainio pienen tilan puutarhaan tai vaikka isommankin kasvimaan kaveriksi. Yrttejä voi istuttaa pitkin kesää ja valita laatikkoon juuri omaan kesäkokkailuun sopivimmat.

yrttilaatikko_sinkkinen

Löysin Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä hauskan jalallisen sinkkilaatikon. Salaojitin reilunkokoisen laatikon paksuhkolla kerroksella lekasoraa. Päälle asettelin palan suodatinkangasta, jotta lekasora ja multa eivät sekoitu keskenään. Näin lekasoraa voi halutessaan käyttää myöhemmin uudestaan.

yrttilaatikko_salaojitus_lekasora_suodatinkangas

Istutin laatikkoon ’Medina’ chilin, kirjavalehtistä sitruunatimjamia, meksikoniison, sitruunalippian eli sitruunaverbenan ja intianminttua. Medina on keskivahva chili ja tekee kauniit, pitkänmalliset punaiset hedelmät. Sitruunatimjami on kukkiessaan loistava perhoskasvi. Meksikoniiso on itselleni uusi tuttavuus. Sen lehdet maistuvat anikselta ja kukista pitäisi tulla violetit ja tuoksuvat.

yrttilaatikko

Sitruunaverbenan lehdet maistuvat sitruunalta ja koko kasvissa on ihanan raikas tuoksu. Lehdillä maustaa kesän janojuomat ja makuvedet. Intianminttua voi käyttää mintun tavoin, vaikka se ei ole minttu laisinkaan. Se kasvattaa kesän aikana pitkät rönsyt ja se sopii kauniisti myös kesäkukkaistutuksiin.

yrttilaatikko_intianminttu

Peittelin vastaistutetun yrttilaatikon pinnan kuorikatteella, jotta se pitäisi paremmin kosteutta. Vaan ei aikaakaan, kun laatikko alkoi jo täyttyä rehevistä yrteistä. Katsotaan, miten nämä tulevat mahtumaan laatikkoon loppukesästä…

yrttilaatikko_intianminttu_sitruunatimjami_sitruunalippia

Yrttilaatikko sopii niin terassille, parvekkeelle, kesäkeittiön kylkeen kuin kesämökillekin. Sen voi tehdä vaikka sinkkiämpäriin, jolloin miniryytimaata on helppo kuljettaa mukanaan. Se on myös maukas lahjaidea kesävierailuille.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 3 Kommentit

Syyskuun summaus

Syyskuuhun on mahtunut keliä laidasta laitaan ja keittiöpuutarhan sato on yrittänyt pysyä sään vaihteluissa mukana. Täälläpäin ei onneksi vielä ole tarvinnut turvautua hallaharsoihin ja valmista satoakin on päästy korjaamaan. Uusi lämmin jakso ei kyllä tekisi pahaa, sillä raakileita riittää yhä sekä kasvihuoneessa että viljelylaatikoissa.

Pensasmustikka ’North Blue’ on tarjonnut tänä vuonna poikkeuksellisen muhkeita marjoja. Satoa saadaan pitkään, sillä mustikat kypsyvät erissä.

Karhunvadelma ’Sonja’ teki tänä vuonna ensimmäisen sadon. Marjat ovat tavattoman kauniita ja käyvät täydellisesti leivonnaisten koristeluun. Niistä tekee myös makoisat marjapiirakat, smoothiesit ja hillot. Karhunvadelma olisi kuulemma mainio marja myös liköörin valmistukseen.

Perunasato on nyt nostettu ja kausi näyttää olleen perunoille suosiollinen. Tässä laatikossa on oma suosikkini, monikäyttöinen vaalea ’Lady Balfour’ sekä hauska violetti ’Shetland Black’. Sen vaaleaa maltoa kiertää violetti raita. Lisäksi perunapenkissä kasvoi tänä vuonna maukasta  ’Puikulaa’ ja uutta ’Jussi’-varhaisperunaa.

Tomaateista odotin eniten tämän ’Olivade’-lajikkeen kypsymistä. Olin nimittäin katsonut siemenpussin tiedot vähän hutaisten ja kuvan perusteella luulin ensin kasvattavani sellaisia pikkuisia luumutomaatteja. Mutta näistä kehkytyikin isoja ja ruokaisia, ja kaksi taimea ovat antaneet hyvän sadon. Muutama vihreä tomaatti odottelee vielä kypsymistä kasvihuoneessa.

Varaston seinustalla kypsyvä violetti ’Indigo Rose’ ja vihreämaltoinen ’Green Zebra’ muodostavat hauskan väriparin.

Alla olevan syysomenan lajike on valitettavasti tuntematon, muuten suosittelisin tätä omenaleivonnaisfaneille. Omenat ovat suuria ja juuri oikealla tavalla kirpsakoita. Lisäksi maku jalostuu kypsennyksen myötä täydelliseksi. Mukaan ripaus kanelia, niin ollaan jo omenataivaassa!

Vastoin kaikkia ennakko-odotuksia myös latva-artisokka on ehtinyt tehdä satoa. Nämä ovat ehdottomasti puutarhan komistuksia. Kesäisellä Englannin reissulla kiinnitin huomiota, että näitä kasvatettiin hyvin usein kartanopuutarhojen perennapenkeissä. Latva-artisokat tuovatkin näyttävyyttä ja korkeutta mihin tahansa istutukseen.

Täällä sadonkorjuu on siis vielä kesken, toiveena on lempeitä syyssäitä pitkälle lokakuuhun.

Satorikasta syksyä siis!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Viherseinä

Viherseinät ovat juuri nyt kovin suosittuja. Tiedättehän, niitä hotelleissa ja toimistotiloissa näkyviä sisustuselementtejä, jossa seinään (tai muuhun pystysuoraan pintaan) on asennettu runsaasti kasveja. Meille syntyi tänä kesänä viherseinä puutarhaan vähän vahingossa, tosin tämä ei kyllä ole kovinkaan kompakti tai käytännöllinen.

Olen kertonut muun muassa täällä, miten olen valjastanut talomme joka kulman hyötyviljelykäyttöön. Niin myös varaston takaseinän, joka normaalikesänä on ihanan lämpöisä ja suojainen. Tila varaston ja raja-aidan välissä on kapea, mutta se on riittänyt mainiosti esimerkiksi runkotomaateille ja maissiruukuille.

Tomaatteja siellä on viljelty tänäkin kesänä, mutta nyt koristekurpitsa näyttää valtaavan koko tilan. Esikasvatin valkoisessa viljelylaatikossa erilaisia kurpitsoja ja vanhoista koristekurpitsan siemenistä iti vain yksi, sekin kituliaasti. Jätin sen kasvamaan laatikkoon lähinnä säälistä.

Koska kelit ovat olleet viileät, taivaalta on tullut kasteluvettä ja elokuun kiireet ovat vieneet mukanaan, en ole vähään aikaan käynyt varaston takana. Hämmästys olikin melkoinen, kun vastassa oli villiintynyt viherseinä.

Koristekurpitsa ja malabarinpinaatti risteilevät seinälle kiinnitetyssä raudoitusverkossa sulassa sovussa. Tosin molemmat ovat levittäytyneet myös kulman taakse, kohti kattoa, työkaluihin, tomaatteihin…

Sadonkorjuukori täyttyy varmasti kohta kurpitsoista ihan itsekseen ja vesiämpäri tyhjenee köynnösten kurkotellessa sitä kohti. Liikkuminen kapeassa tilassa alkaa olla vähän haastavaa, mutta onhan tällaista kasvua kerrassaan upeaa seurata kylmän kesän jälkeen.

Oikein hyvää syyskuun aloitusta ja toivon mukaan runsasta sadonkorjuuta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Jotain sentään tapahtuu!

Kyllä on odottavan aika tuntunut pitkältä! Keittiöpuutarhan sato on kypsynyt ennätyshitaasti. Viime päivien ihana lämpö ja aurinko on kuitenkin saanut kaiken ottamaan isoja harppauksia.

Voi sitä riemua, kun pääsimme maistelemaan ensimmäisiä oman sadon tomaatteja. ’Sungold’-kirsikkatomaatit olivat juuri niin makeita ja herkullisia kuin muistinkin. Ei näistä vielä säilykkeitä tarvitse tehtailla, mutta maistiaisia sentään saa jo joka päivä.

Tähän aikaan satokaudesta olen yleensä jaellut kesäkurpitsoja naapureille ja kadunmiehille ihan kyllästymiseen asti. Vaan tänä vuonna ei ole tarvinnut. Meillä grillattiin ensimmäiset ’Latino’-kesäkurpitsat vasta viime viikonloppuna. Kukkia ja pieniä alkuja on kyllä lupaavasti, kunhan kelit vain pysyisivät hyvinä.

Mustaherukat sen sijaan yllättivät positiivisesti todella runsaalla sadolla. Niitä on herkuteltu tuoreeltaan ja leivonnaisissa, hillottu ja pakastettu. Rungollisen punaherukan marjat puolestaan katosivat rastaiden suuhun ennen kuin ehdin keräyskulhoa hakea. Jospa ensi vuonna muistaisin viritellä verkot tai linnunpelättimen hyvissä ajoin.

Avomaankurkku ’Profi’ on vasta pääsemässä vauhtiin. Tästäkin on ehditty popsia vain muutama herkullisen rapea kurkku. ’Profi’ on yleensä ollut varsin satoisa lajike, joten toiveet ovat nyt korkealla.

Tämän kesä on suosinut kuvan mangoldia sekä lehtikaaleja. Ne ovat olleet ötökkävapaita ja suorastaan kukoistaneet viileässä ja kosteassa säässä.

Yhtä onnekkaita eivät puolestaan ole olleet latva-artisokat ja maissit. Kesään nähden hyvän alun jälkeen tuli Kiira ja katkaisi lähes kaikki kasvustot. Nyt yritän selvitellä, voiko maissia jälkikypsentää kuten vihreitä tomaatteja sisätiloissa vai oliko sato nyt tässä, katkenneissa tähkäpäissä?

Keittiöpuutarha tarjoaa siis yhä jännitysnäytelmää: miten käy kukkakaalien, maistuuko maissi, ehtivätkö kaikki tomaatit punastella? Nyt peukut pystyyn lämpimän syksyn puolesta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 1 Kommentti

Oikotie onneen

Kun on koko kevään puuhastellut tomaatintaimien ja muiden esikasvatettavien vihannesten parissa, tuntuu melkein huijaamiselta ostaa valmis ja tanakka taimi. Parhaimmillaan sadonkorjuusta pääsee nauttimaan saman tien.

Erilaiset ”pick-&-joy” -kasvit ovat yleistyneet puutarhamyymälöissä ja helpottavat etäiseltä tuntuvaa sadonkorjuun odottelua. Erityisesti näin kylmänä kesänä, kun kaikki (myös puutarhuri) laahaa kovasti jäljessä. On ihanaa päästä nauttimaan sadonkorjuun ilosta ja samalla saa näköä ja väriä kasvihuoneeseen, parvekkeelle tai terassille.

Olen aikaisemmin kokeillut munakoison kasvatusta siemenestä, mutta koleana kesänä satoa tuli niukasti ja homma oli muutenkin hieman turhauttavaa. Viime kesänä valmiina ostettu kasvi tarjosi satoa tasaiseen tahtiin ja oli hieno lisä terassille. Joten tänäkin vuonna edettiin hyväksi havaitulla kaavalla.

Munakoison muoto vaihtelee pallomaisesta pitkulaiseen lajikkeen mukaan. Tällaiset pienihedelmäiset lajikkeet sopivat ruukkukasvatukseen ja pienen tilan keittiöpuutarhaan. Munakoiso nautiskelee lämpimästä ja suojaisesta kasvupaikasta. Se pitää myös ravinteista ja kasvia olisin hyvä lannoittaa aina kastelun yhteydessä.

Munakoison lehdet ovat hauskan nukkaiset ja harmaanvihertävät, kukat yleensä violetit. Kukkien pölyttymistä voi varmistaa täristämällä kasvia hellästi. Alimpia lehtiä voi poistaa, jotta kasvusto pysyy ilmavana ja sato kypsyy tasaisesti. Itse hedelmä on kauniin kiiltäväpintainen.

Olen hieman huono käyttämään munakoisoa monipuolisesti. Munakoison mieto maku pääsee oikeuksiinsa vasta kypsennettäessä hedelmälihaa. Yleisin tapa lienee paistaa tai grillata suolalla ”itketetyt” munakoisoviipaleet oliiviöljytilkassa.

Kaunis kasvi on mainio lisä keittiöpuutarhaan ja sopii tällaisessa muodossa loistavasti kärsimättömälle köökkipuutarhurille. Oman yksilöni löysin Viherpeukaloiden Puutarhamyymälästä, jossa oli myynnissä myös ”puolivalmiita” paprika- ja napostelukurkkuruukkuja.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Keittiöpuutarhan sato talteen

Syyskuu antoi parastaan. Meillä sää ei ole vielä kertaakaan painunut hallan puolelle, joten syyskuun aurinko ja lämpö kypsyttivät upean sadon. Kukkakaalit ja monet muut kerättiin talteen hyvissä ajoin, mutta paljon löytyy kasvimaalta vielä syötävää.

dsc_2735

Kasvihuoneen takana maa-artisokka kurkottelee kohti taivasta.

dsc_2567-1

Maa-artisokat kukat loistavat kuin pikkuauringot! Satoa pääsee korjaamaan syys-lokakuussa.

dsc_2568

Maa-artisokan satoa voi korjata niin pitkään kuin maa on sula. Ja jos maahan jää mukuloita talveksi, ne säilyvät siellä hyvin, parantavat jopa makuaan ja sadonkorjuuta voi jatkaa taas kevään tullen. Tavattoman helppoa ja kätevää. Tässä maa-artisokan kaverin on Shetland Black -perunaa.

dsc_0118

Itselläni kasvihuone on vielä täynnä tomaatteja. Paljon on jo saatu eriväristä, -makuista ja -kokoista satoa. Toivon, että hallayöt odottelisivat vielä pari viikkoa, sillä tomaatteihin tulee niin paljon parempi maku kasvihuoneessa, kuin raakileita keittiön pöydällä kypsytellessä.

dsc_2249

Avomaankurkku Profi F1 antoi hyvän ja pitkäkestoisen sadon. Nyt suurin osa kurkuista on kerätty ja kasvi odottelee kompostiin pääsyä. Avomaankurkkua menee meillä todella paljon tuoreeltaan, mutta säilöin sitä myös viipaleina ja kokonaisina. Testissä oli kaksi uutta säilöntäohjetta, katsotaan pääseekö jompi kumpi jatkoon ja jaettavaksi tännekin.

dsc_2621

Porkkanat, palsternakat ja punajuuret ovat tänä vuonna olleet tasaisen kauniita ja suuria. Joka vuosi manailen, että näitä tuli sittenkin laitettua liian vähän. Ensi vuonna siis vähemmän kesäkurpitsaa ja enemmän juureksia.

dsc_9913

Suurin osa maisseista antaa vielä odotuttaa itseään. Taimet ovat kyllä kasvaneet komeiksi, mutta tähkäpäät eivät ole tarpeeksi ruskettuneita. Joskus olen myös kurkkinut varovasti suojuslehtien alle, joskos siellä odottelisi kypsät ja pulleat jyvät. Se on kyllä vähän haastavaa, kun ainakin tämän vuoden lajikkeissa on melkoisen paksu kerros suojuslehtiä päällä.

dsc_1937

Latva-artisokkaan ihastuin viime kesänä, kun se antoi kylmästä kesästä huolimatta näyttävän sadon. Ja niin se on tehnyt tänäkin vuonna. Hopeanharmaan lehdistön keskeltä puskee yhä kaunista kukkamykeröä. Ja näin loppukaudesta edes tavanomaiset kirvat eivät kiusaa kasvia.

dsc_2823

Vaikka suurin osa sadosta on jo kerätty talteen, niin paljon on puutarhassa vielä sadonkorjuupuuhaa. Chilit, lehtikaalit, juurekset, tomaatit, omenat, maissit, yrtit. Toiveissa siis lämmintä myös lokakuulle!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Ruukkupuutarha

Keittiöpuutarhan voi perustaa paitsi kasvimaalle tai viljelylaatikoihin, niin myös ruukkuihin. Ruukkupuutarha sopii terassille ja parvekkeelle, mutta sillä saa mukavaa vaihtelua myös perinteisemmän hyötytarhan kylkeen.

dsc_0163

Itse olen kokeillut ruukuissa tuttujen yrttien ja salaattien lisäksi myös retiisiä, mansikoita ja pyöreitä pikkuporkkanoita. Isommissa ruukuissa ja säkeissä on kasvanut perunoita, patiokesäkurpitsaa, latva-artisokkaa, raparperia ja maissia.

dsc_9817-001

Ruukkupuutarhassa tulee kiinnittää huomiota paitsi istutusastiaan ja laadukkaaseen kasvualustaan, niin myös paahteeseen ja tuuleen. Valitsemalla riittävän suuren ruukun ja huolehtimalla salaojituksesta helpotat puutarhurin kesäkiireitä. Ruukkutarhaa on helppo siirrellä tarpeen mukaan. Ruukkuja voi nostaa taivasalle nauttimaan kesäsateesta tai siirtää suojaan seinustalle myrskytuulilta. Terassin ilmettä saa nopeasti muutettua ruukkujen paikkaa vaihtamalla. Sekoita hyötykasvit ja kesäkukat ja nautiskele rehevästä ilmeestä.

dsc_0357

Pensas- ja amppelitomaatit ovat hyvä valinta ruukkupuutarhaan. Myös monet runkotomaatit viihtyvät lämpimällä seinustalla.

dsc_7009

Satoa pääsee nauttimaan kasvihuonetomaatteja myöhemmin, mutta ainakin näin 2-vyöhykkeellä suojaisa seinusta on tarjonnut oivan paikan runkotomaateille. Kannattaa valita aikaisia lajikkeita, niin satoa ehtii kypsyä mahdollisimman paljon.

dsc_1782

Tomtato-tomaattiperunan ideana on, että taimen latvuksessa kasvaa kirsikkatomaattisato ja samaan aikaan mullan alla valmistuu perunasato. Hauska kasvatuskokeilu vaikka parvekkeelle. Itseäni tosin edelleen hämmästyttää perunan ja tomaatin yhdistäminen samaan ruukkuun!

dsc_9282

Pottupussi parvekkeella tai terassilla on maukas ja hauska lisä ruukkutarhaan. Kaksi siemenperunaa tuotti vajaat kaksi kiloa perunoita. Erityisesti pienen tilan viljelyyn suunniteltu patiokesäkurpitsa teki satoa useamman kurpitsan verran. Ruukussa olevat latva-artisokat eivät puolestaan ehtineet tuottaa kukkamykeröitä, mutta kasvi on ollut näyttävä lisä ruukkupuutarhassa.

dsc_0102

Ruukussa onnistuvat myös chilit, munakoisot, malabarinpinaatti, lehtikaali. Myös rungolliset herukat tai karviaiset viihtyvät ruukussa, kunhan multatilaa on tarpeeksi. Uusista kokeiluista kesken on vielä bataatti, kerron myöhemmin kuinka siinä kävi.

dsc_7361-1Nyt hamstraamaan ruukkuja ensi kautta varten! Kauppojen lisäksi kauniita ruukkuja löytyy runsaasti myös kirppiksiltä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Herukoiden huumaa

Istutin viime vuonna puutarhaamme rungollisia herukoita. Minua viehätti rungollisten herukoiden ulkomuoto sekä tietenkin ajatus siitä, että marjojen poimiminen olisi jatkossa vähän selkäystävällisempää. Tykkään kovasti, kun keittiöpuutarhassa on korkeuseroja ja mukavaa vaihtelua silmälle.

DSC_7819

Hentorakenteinen punaherukka kantoi marjoja jo heti ensimmäisenä kesänä.

DSC_7829

Samaan aikaan viereen istutettu rotevampi rungollinen karviainen ei ole vielä häikäissyt sadollaan. Sitä odotellessa.

DSC_7816

Yksi rungollinen mustaherukka pääsi kasvihuoneen kupeeseen. Satoa saatiin nauttia jo viime kesänä, mutta tänä vuonna pikkupuu intoutui hurjaan kasvuun.

DSC_4676

Marjoja tuli reilusti. Jopa siinä määrin, että koko marjapuu oli vaarassa rojahtaa ruohosipulipöheikön päälle.

DSC_1172

Yksi tärkeimmistä asioista rungollisten herukoiden kanssa onkin kunnon tuenta. Viimevuotiset bambukepit eivät jaksaneet tukea latvuksesta vauhdilla kasvavaa herukkapuuta. Päälle tämän kesäiset sateet ja tuulet, niin runkoparka oli kovilla.

DSC_7510

Tukikepit on hyvä pitää paikoillaan ihan jatkuvasti. Kannattaa myös tarkistaa niiden kestävyys sekä tuentanarujen sidonta vuosittain.

DSC_0029

Kesähuoneen päädyssä oleva hyötytarha sai yhteen kasvulaatikkoon rungollisen mustaherukan. Sen juurella kasvaa amppelimansikkaa, sitruunatimjamia, tupsulaventelia, iisoppia ja jättiverbenaa. Nämä kaikki ovat viihtyneet mainiosti yhdessä, toisiaan täydentäen. Mansikka, sitruunatimjami ja iisoppi myös talvehtivat viime vuonna herukan kaverina. Pidän kovasti juuri tästä laatikosta, se on helppohoitoinen ja kaunis ympäri kesän.

DSC_9967

Rungolliset herukat ovat mitä mainioin lisä pieneen puutarhaan. Ne säästävät tilaa ja niiden tyven voi hyödyntää monella tavalla. Paras marjasato saadaan aurinkoisella kasvupaikalla, mutta herukka viihtyy myös puolivarjossa. Kunhan sato on korjattu, on aika antaa syyslannoite. Sillä varmistat hyvän kasvun ja marjasadon myös ensi kesänä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Peruna on pyöreä, peruna on soikea…

Pääsin pari vuotta sitten erikoisempien perunoiden makuun. Erikoisperunalajikkeet yllättivät paitsi kauniilla ulkonäöllään, myös hienostuneella maullaan.

DSC_0078 24

Suosikkejani ovat purppurakuorinen Shetland Black sekä punapilkullinen Lady Balfour. Kauniin Shetland Blackin kuoren alla on kermaisen keltainen peruna, jossa on purppuranvärinen rinkula. Lady Balfour taas on mukavan monikäyttöinen ja mutkaton.

DSC_0208

Vaikka peruna on varsin helppo kasvatettava, multaus on syytä muistaa pari kertaa kesän aikana. Multaus estää perunoita vihertymästä ja on samalla myös rikkakasvien torjuntaa. Perunat voi mullata vaoista nostetulla mullalla tai lisäämällä multaa tai turvetta pussista.

DSC_9301

Itse käytän pussiturvetta, sillä perunat kasvavat kasvulaatikossa ja olen kylvänyt perunarivien väliin korianteria. Kumppanuuskasvitaulukon mukaan korianterin pitäisi parantaa perunan makua. Perinteisempi perunan kumppani on härkäpapu.

DSC_9300

Pari siemenperunaa päätyy aina myös pussiin tai ruukkuun. Tänä vuonna unohdin mullata pussiperunat ja päällimmäiset perunat vihertyivät käyttökelvottomiksi.

DSC_0102

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan vihertyneet perunat sisältävät paljon glykoalkaloideja, esimerkiksi solaniinia ja kakoniinia, jotka ovat suurina pitoisuuksina haitallisia terveydelle.

DSC_0108

Peruna kuuluu koisokasvien heimoon ja se kukkii lajikkeesta riippuen valkoisin tai liilan sävyisin kukin.

DSC_9278

Viime kesänä peruna teki hyvän sadon lisäksi myös vihreitä, tomaatin näköisiä hedelmiä perunan varteen. Nämä olivat itselleni aivan uusi tuttavuus. Vihreät hedelmät ovat kuitenkin myrkyllisiä ja siis syötäväksi kelpaamattomia. Varsinaiseen perunasatoon nämä ”marjat” eivät vaikuta.

DSC_7689

Nyt vain perunat kattilaan porisemaan ja parasta kesäruokaa nauttimaan!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti