Valo ja Lämpö

  Tänä vuonna kevät antoi odottaa itseään. Kalenterissa viikot ja kuukaudet vaihtuivat sään pysytellessä epätasaisen kylmänä, aiheuttaen monenlaista lieveilmettä… muun muassa parin kuukauden flunssaputken, jonka aikana talvitakki oli vilun paras kaveri. Villapipo toiseksi paras ja hanskat myös. Kaulaliinakin kiva, sekä Lue koko kirjoitus

Viikunasatoa odotellessa

Viikuna pääsi taas talvisäilöstä kasvihuoneeseen ja on herännyt uuteen kasvukauteen vauhdilla. Reilussa parissa viikossa se on kasvattanut valtavan kokoiset lehdet kasvihuoneen lämmöstä nauttien. Talvetan tämän 3 vuotta sitten Viherpeukaloilta ostamani aitoviikunan varastossa, noin 10 asteen lämpötilassa. En tee sille talven Lue koko kirjoitus

Koristeelliset krassit

Nyt kun keli alkaa vihdoin näyttää siltä kuin toukokuussa kuuluukin, on hyvä hetki kylvää koristeellisia krasseja. Nämä puutarhan yksivuotiset kesäkukat ovat valloittavan ihania ja sopivat monenlaiseen puutarhaan. Koristekrassia löytyy sekä köynnöstävänä että pensasmaisena. Niitä voi kasvattaa ruukuissa, amppeleissa ja säleiköissä. Lue koko kirjoitus

Itse kasvatetut tomaatit maistuvat makeimmalle!

Tomaatteja on hauskaa ja helppoa kasvattaa itse. Niitä voi istuttaa monipuolisesti erilaisiin paikkoihin ja ne ovat varmasatoisia viileämpinäkin kesinä. Aurinkoisen lämpimällä paikalla viihtyvät tomaatit tuottavat satoa pitkälle syksyyn. Mikäs sen mukavampaa kuin poimia itsekasvatettuja, terveellisiä tomaatteja koko kesän! Tomaateista löytyy sopivia Lue koko kirjoitus

Puutarhamyymälässä valikoima parhaimmillaan!

Lauantaina vietettiin Viherpeukaloiden Puutarhamyymälän kesäkauden avajaisia. Keli oli mitä mainioin (aurinkoa, ei lunta) ja väkeä liikenteessä niin, että parkkipaikka pullisteli ääriään myöten. Eikä ihme. Toukokuun pähkähullun sään keskellä todellakin tarvitsee puutarhaterapiaa. Jos sormet kohmeessa kykkiminen ei innosta, on parasta suunnata Lue koko kirjoitus

hyötypuutarha

Keittiöpuutarhan sato talteen

Syyskuu antoi parastaan. Meillä sää ei ole vielä kertaakaan painunut hallan puolelle, joten syyskuun aurinko ja lämpö kypsyttivät upean sadon. Kukkakaalit ja monet muut kerättiin talteen hyvissä ajoin, mutta paljon löytyy kasvimaalta vielä syötävää.

dsc_2735

Kasvihuoneen takana maa-artisokka kurkottelee kohti taivasta.

dsc_2567-1

Maa-artisokat kukat loistavat kuin pikkuauringot! Satoa pääsee korjaamaan syys-lokakuussa.

dsc_2568

Maa-artisokan satoa voi korjata niin pitkään kuin maa on sula. Ja jos maahan jää mukuloita talveksi, ne säilyvät siellä hyvin, parantavat jopa makuaan ja sadonkorjuuta voi jatkaa taas kevään tullen. Tavattoman helppoa ja kätevää. Tässä maa-artisokan kaverin on Shetland Black -perunaa.

dsc_0118

Itselläni kasvihuone on vielä täynnä tomaatteja. Paljon on jo saatu eriväristä, -makuista ja -kokoista satoa. Toivon, että hallayöt odottelisivat vielä pari viikkoa, sillä tomaatteihin tulee niin paljon parempi maku kasvihuoneessa, kuin raakileita keittiön pöydällä kypsytellessä.

dsc_2249

Avomaankurkku Profi F1 antoi hyvän ja pitkäkestoisen sadon. Nyt suurin osa kurkuista on kerätty ja kasvi odottelee kompostiin pääsyä. Avomaankurkkua menee meillä todella paljon tuoreeltaan, mutta säilöin sitä myös viipaleina ja kokonaisina. Testissä oli kaksi uutta säilöntäohjetta, katsotaan pääseekö jompi kumpi jatkoon ja jaettavaksi tännekin.

dsc_2621

Porkkanat, palsternakat ja punajuuret ovat tänä vuonna olleet tasaisen kauniita ja suuria. Joka vuosi manailen, että näitä tuli sittenkin laitettua liian vähän. Ensi vuonna siis vähemmän kesäkurpitsaa ja enemmän juureksia.

dsc_9913

Suurin osa maisseista antaa vielä odotuttaa itseään. Taimet ovat kyllä kasvaneet komeiksi, mutta tähkäpäät eivät ole tarpeeksi ruskettuneita. Joskus olen myös kurkkinut varovasti suojuslehtien alle, joskos siellä odottelisi kypsät ja pulleat jyvät. Se on kyllä vähän haastavaa, kun ainakin tämän vuoden lajikkeissa on melkoisen paksu kerros suojuslehtiä päällä.

dsc_1937

Latva-artisokkaan ihastuin viime kesänä, kun se antoi kylmästä kesästä huolimatta näyttävän sadon. Ja niin se on tehnyt tänäkin vuonna. Hopeanharmaan lehdistön keskeltä puskee yhä kaunista kukkamykeröä. Ja näin loppukaudesta edes tavanomaiset kirvat eivät kiusaa kasvia.

dsc_2823

Vaikka suurin osa sadosta on jo kerätty talteen, niin paljon on puutarhassa vielä sadonkorjuupuuhaa. Chilit, lehtikaalit, juurekset, tomaatit, omenat, maissit, yrtit. Toiveissa siis lämmintä myös lokakuulle!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Ruukkupuutarha

Keittiöpuutarhan voi perustaa paitsi kasvimaalle tai viljelylaatikoihin, niin myös ruukkuihin. Ruukkupuutarha sopii terassille ja parvekkeelle, mutta sillä saa mukavaa vaihtelua myös perinteisemmän hyötytarhan kylkeen.

dsc_0163

Itse olen kokeillut ruukuissa tuttujen yrttien ja salaattien lisäksi myös retiisiä, mansikoita ja pyöreitä pikkuporkkanoita. Isommissa ruukuissa ja säkeissä on kasvanut perunoita, patiokesäkurpitsaa, latva-artisokkaa, raparperia ja maissia.

dsc_9817-001

Ruukkupuutarhassa tulee kiinnittää huomiota paitsi istutusastiaan ja laadukkaaseen kasvualustaan, niin myös paahteeseen ja tuuleen. Valitsemalla riittävän suuren ruukun ja huolehtimalla salaojituksesta helpotat puutarhurin kesäkiireitä. Ruukkutarhaa on helppo siirrellä tarpeen mukaan. Ruukkuja voi nostaa taivasalle nauttimaan kesäsateesta tai siirtää suojaan seinustalle myrskytuulilta. Terassin ilmettä saa nopeasti muutettua ruukkujen paikkaa vaihtamalla. Sekoita hyötykasvit ja kesäkukat ja nautiskele rehevästä ilmeestä.

dsc_0357

Pensas- ja amppelitomaatit ovat hyvä valinta ruukkupuutarhaan. Myös monet runkotomaatit viihtyvät lämpimällä seinustalla.

dsc_7009

Satoa pääsee nauttimaan kasvihuonetomaatteja myöhemmin, mutta ainakin näin 2-vyöhykkeellä suojaisa seinusta on tarjonnut oivan paikan runkotomaateille. Kannattaa valita aikaisia lajikkeita, niin satoa ehtii kypsyä mahdollisimman paljon.

dsc_1782

Tomtato-tomaattiperunan ideana on, että taimen latvuksessa kasvaa kirsikkatomaattisato ja samaan aikaan mullan alla valmistuu perunasato. Hauska kasvatuskokeilu vaikka parvekkeelle. Itseäni tosin edelleen hämmästyttää perunan ja tomaatin yhdistäminen samaan ruukkuun!

dsc_9282

Pottupussi parvekkeella tai terassilla on maukas ja hauska lisä ruukkutarhaan. Kaksi siemenperunaa tuotti vajaat kaksi kiloa perunoita. Erityisesti pienen tilan viljelyyn suunniteltu patiokesäkurpitsa teki satoa useamman kurpitsan verran. Ruukussa olevat latva-artisokat eivät puolestaan ehtineet tuottaa kukkamykeröitä, mutta kasvi on ollut näyttävä lisä ruukkupuutarhassa.

dsc_0102

Ruukussa onnistuvat myös chilit, munakoisot, malabarinpinaatti, lehtikaali. Myös rungolliset herukat tai karviaiset viihtyvät ruukussa, kunhan multatilaa on tarpeeksi. Uusista kokeiluista kesken on vielä bataatti, kerron myöhemmin kuinka siinä kävi.

dsc_7361-1Nyt hamstraamaan ruukkuja ensi kautta varten! Kauppojen lisäksi kauniita ruukkuja löytyy runsaasti myös kirppiksiltä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Herukoiden huumaa

Istutin viime vuonna puutarhaamme rungollisia herukoita. Minua viehätti rungollisten herukoiden ulkomuoto sekä tietenkin ajatus siitä, että marjojen poimiminen olisi jatkossa vähän selkäystävällisempää. Tykkään kovasti, kun keittiöpuutarhassa on korkeuseroja ja mukavaa vaihtelua silmälle.

DSC_7819

Hentorakenteinen punaherukka kantoi marjoja jo heti ensimmäisenä kesänä.

DSC_7829

Samaan aikaan viereen istutettu rotevampi rungollinen karviainen ei ole vielä häikäissyt sadollaan. Sitä odotellessa.

DSC_7816

Yksi rungollinen mustaherukka pääsi kasvihuoneen kupeeseen. Satoa saatiin nauttia jo viime kesänä, mutta tänä vuonna pikkupuu intoutui hurjaan kasvuun.

DSC_4676

Marjoja tuli reilusti. Jopa siinä määrin, että koko marjapuu oli vaarassa rojahtaa ruohosipulipöheikön päälle.

DSC_1172

Yksi tärkeimmistä asioista rungollisten herukoiden kanssa onkin kunnon tuenta. Viimevuotiset bambukepit eivät jaksaneet tukea latvuksesta vauhdilla kasvavaa herukkapuuta. Päälle tämän kesäiset sateet ja tuulet, niin runkoparka oli kovilla.

DSC_7510

Tukikepit on hyvä pitää paikoillaan ihan jatkuvasti. Kannattaa myös tarkistaa niiden kestävyys sekä tuentanarujen sidonta vuosittain.

DSC_0029

Kesähuoneen päädyssä oleva hyötytarha sai yhteen kasvulaatikkoon rungollisen mustaherukan. Sen juurella kasvaa amppelimansikkaa, sitruunatimjamia, tupsulaventelia, iisoppia ja jättiverbenaa. Nämä kaikki ovat viihtyneet mainiosti yhdessä, toisiaan täydentäen. Mansikka, sitruunatimjami ja iisoppi myös talvehtivat viime vuonna herukan kaverina. Pidän kovasti juuri tästä laatikosta, se on helppohoitoinen ja kaunis ympäri kesän.

DSC_9967

Rungolliset herukat ovat mitä mainioin lisä pieneen puutarhaan. Ne säästävät tilaa ja niiden tyven voi hyödyntää monella tavalla. Paras marjasato saadaan aurinkoisella kasvupaikalla, mutta herukka viihtyy myös puolivarjossa. Kunhan sato on korjattu, on aika antaa syyslannoite. Sillä varmistat hyvän kasvun ja marjasadon myös ensi kesänä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Peruna on pyöreä, peruna on soikea…

Pääsin pari vuotta sitten erikoisempien perunoiden makuun. Erikoisperunalajikkeet yllättivät paitsi kauniilla ulkonäöllään, myös hienostuneella maullaan.

DSC_0078 24

Suosikkejani ovat purppurakuorinen Shetland Black sekä punapilkullinen Lady Balfour. Kauniin Shetland Blackin kuoren alla on kermaisen keltainen peruna, jossa on purppuranvärinen rinkula. Lady Balfour taas on mukavan monikäyttöinen ja mutkaton.

DSC_0208

Vaikka peruna on varsin helppo kasvatettava, multaus on syytä muistaa pari kertaa kesän aikana. Multaus estää perunoita vihertymästä ja on samalla myös rikkakasvien torjuntaa. Perunat voi mullata vaoista nostetulla mullalla tai lisäämällä multaa tai turvetta pussista.

DSC_9301

Itse käytän pussiturvetta, sillä perunat kasvavat kasvulaatikossa ja olen kylvänyt perunarivien väliin korianteria. Kumppanuuskasvitaulukon mukaan korianterin pitäisi parantaa perunan makua. Perinteisempi perunan kumppani on härkäpapu.

DSC_9300

Pari siemenperunaa päätyy aina myös pussiin tai ruukkuun. Tänä vuonna unohdin mullata pussiperunat ja päällimmäiset perunat vihertyivät käyttökelvottomiksi.

DSC_0102

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan vihertyneet perunat sisältävät paljon glykoalkaloideja, esimerkiksi solaniinia ja kakoniinia, jotka ovat suurina pitoisuuksina haitallisia terveydelle.

DSC_0108

Peruna kuuluu koisokasvien heimoon ja se kukkii lajikkeesta riippuen valkoisin tai liilan sävyisin kukin.

DSC_9278

Viime kesänä peruna teki hyvän sadon lisäksi myös vihreitä, tomaatin näköisiä hedelmiä perunan varteen. Nämä olivat itselleni aivan uusi tuttavuus. Vihreät hedelmät ovat kuitenkin myrkyllisiä ja siis syötäväksi kelpaamattomia. Varsinaiseen perunasatoon nämä ”marjat” eivät vaikuta.

DSC_7689

Nyt vain perunat kattilaan porisemaan ja parasta kesäruokaa nauttimaan!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Nyt nautitaan!

Kesän paras osio on alkanut, puutarhan sato alkaa kypsyä. Ensimmäiset varhaisperunat herkuteltiin juhannuksena.

DSC_0021

Uusi tuttavuus, pyöreä, keskivahva chili ’Naranga’ punastelee kasvihuoneen lämmössä.

DSC_0009

Monikäyttöinen kesäkurpitsa on aloittanut satokauden anteliaasti.

DSC_9261

Viime vuonna kokeilin munakoison (’Moneymaker’) kasvatusta ensi kertaa siemenestä.

DSC_9456

Kylmänä kesänä puuha oli kuitenkin jokseenkin turhauttavaa ja satoa saatiin niukasti. Tänä vuonna oikaisin ja ostin valmiin taimen. Kaunista satoa on riittänyt mukavasti, joten taida suosiolla jättää munakoison esikasvatuksen tulevinakin vuosina muille.

DSC_9465

Salaatteja ja yrttejä on taas yli oman tarpeen. Juurekset ja minimaissit näyttävät lupaavilta.

DSC_9817

On kerrassaan mahtava fiilis, kun aterian ainekset löytyvät omasta puutarhasta. Viimeistään tässä vaiheessa unohtuvat toukokiireet, säämanailut ja puutarhurin satunnaisesti suustaan päästämät ärräpäät.

DSC_0043

Vielä kun eriväriset ja erikokoiset tomaatit saadaan kypsiksi, on todellakin aihetta juhlaan. Kasvihuoneessa kypsyvä puna-oranssijuovainen tomaatti ’Tigerella’ saa jo veden herahtamaan kielelle. Kaunis ja herkullinen Tigerella on kasvihuoneemme jokavuotinen kasvatti.

DSC_8685

Herkullista heinäkuun jatkoa!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 3 Kommentit

Puutarhan pölyttäjät – elämän mahdollistajat

Pölyttäjähyönteisten merkitys puutarhoissamme on kiistaton, kasvatimmepa sitten hyöty- tai koristekasveja. Mehiläiset, kimalaiset, perhoset, kukkakärpäset ja muut pölyttäjät ovat tärkeitä kasvien sadon- ja siementuotannolle. Onnistunut pölytys lisää sadon määrää, parantaa laatua, kasvattaa marjojen ja hedelmien kokoa sekä parantaa makua. Ilman pölyttäjiä monen kasvin lisääntyminen ei onnistuisi. Esimerkiksi pensasmustikan sato on lähes täydellisesti riippuvainen hyönteispölytyksestä.

Joidenkin pölyttäjien toukat käyttävät kasvituholaisia kuten kirvoja ravinnokseen, joten ne huolehtivat puolestamme myös luonnonmukaisesta kasvinsuojelusta. Perhoset tuovat hyödyn lisäksi myös iloa, kun ne tuovat väriä ja liikettä puutarhoihimme.

Pölyttäjät tositoimissa!

Pölyttäjät tositoimissa!

Mikä saa pölyttäjät viihtymään pihoillamme?

Pölytys voi epäonnistua, jos alkukesän kukinta-aikaan säät ovat niin viileitä, etteivät pölyttäjät ole liikkeellä oikeaan aikaan. Sääilmiöille emme mahda mitään, mutta voimme vaikuttaa pölyttäjien viihtyvyyteen puutarhoissamme. Pölyttäjät tarvitsevat mettä ja siitepölyä koko kasvukauden, joten niitä voi houkutella istuttamalla monipuolisesti kukkivia kasveja. Keväällä kukkivat sipulikasvit, hyötykasvit, perennat, puut ja pensaat tarjoavat pölyttäjille ravintoa keväästä loppusyksyyn. Määrä tekee vaikutuksen pölyttäjiin, joten suuret kasviryhmät houkuttelevat pieniä tehokkaammin.

Kukkivat puut ovat pölyttäjien mieleen, sillä niissä on valtavasti kukkia samassa paketissa. Hyötykasvipuista tällaisia ovat esim. omena, päärynä, luumu ja kirsikka, koristepuista mm. pajut, vaahtera, aroniat, hevoskastanja ja pihlaja.

Pölyttäjien viihtyvyyden lisäämiseksi puutarhaan kannattaa jättää edes pieni alue luonnonkukkia, lehti-, risu- tai puukasoja hyönteisten suojapaikoiksi ja ravinnoksi. Valmiita hyönteishotelleja on laajasti saatavilla, ja niitä voi rakentaa helposti myös itse. Tuholaistentorjunta-aineita kannattaa käyttää harkiten, eikä kasvustoja saa ruiskuttaa kukinnan ja pölyttäjien lentoaikaan.

Pölyttäjähyönteisiä houkuttelevia ja samalla niistä hyötyviä marjakasveja ovat mm. vadelma, herukat ja karviainen ja pensasmustikka. Hyviä houkuttelijaperennoja ovat mm. maksaruohot, punahattu, tähtiputket, kurjenpolvet ja punatähkä.

Maksaruohot ovat perhosten suosikkeja!

Maksaruohot ovat perhosten suosikkeja!

Pölytyksen mekaniikka

Kasvien heteiden ponnet tuottavat siitepölyä, joka siirtyy tavalla tai toisella emin luotille. Pölytys on tapahtunut. Kasvien kukissa on eroa sen mukaan miten niiden on tarkoitus pölyttyä.  Esimerkiksi hyönteispölytteisellä omenalla on kauniit ja tuoksuvat kukat, kun taas tuulipölytteiselle tyrnille riittää lähes huomaamaton kukinta.

Osa kasveista, kuten esim. monet päärynälajikkeet, ovat itsepölytteisiä. Tällöin pölytys tapahtuu saman kukan sisällä, eli yhden kukan heteet pölyttävät saman kukan emin. Itsepölytteinen kasvi ei siis välttämättä tarvitse pölyttäjähyönteisten apua. Itsepölytteinen kasvi hyötyy kuitenkin miltei poikkeuksetta ristipölytyksestä.

Esimerkiksi omenien runsaan ja laadukkaan sadontuotannon kannalta ristipölytys on välttämätöntä. Nyt tarvitaan toisen, saman lajin siitepölyä. Tällöin pölyttäjähyönteiset ovat korvaamattomia. Pölyttäjät vierailevat useissa kukissa ja kuljettavat siitepölyä kukasta kukkaan.

Perhoset suosivat tuoksuvia lajeja.

Perhoset suosivat tuoksuvia lajeja.

Kirjoittanut Viherpeukalot Jätä kommentti

Suosikit, osa2

Aikaisemmassa postauksessa (täällä) kerroin hyväksi havaituista hyötytarhan kasveista. Tässä vielä muutama lemppari, joita pystyn lämpimästi suosittelemaan.

DSC_9917

Raitajuurikas eli raidallinen punajuuri ’Chioggia’ veti puoleensa ulkonäkönsä vuoksi. Hauskojen raitojen lisäksi myös maku oli kohdillaan. Tämä oli tavallista punaista lajiketta vähän makeampaa ja mastui hyvin myös lapsille. Harmikseni kaunis raitakuviointi hävisi lähes kokonaan juureksia kypsennettäessä.

DSC_8417

Ikisuosikkini on punasipuli ’Red Baron’. Pidän punasipuleiden vähän miedommasta mausta sekä kauniista tummanpunaisesta väristä.

DSC_8578

Viime kesän kokeiluja oli salaattifenkoli ’Fino’. Sen kasvatus ja etenkin oikea ajoitus tuntui hieman hankalalta. Esikasvatetut taimet olivat hentoja hujoppeja. Myöhemmin piti tarkkailla lehtimukulan turpoamista, jotta se ei ala työntää kukkavartta. Siinä kohtaa voi nimittäin sanoa hyvästit hennosti anikselle maistuvalle herkulle. Osan siemenistä esikasvatin, osan kylvin suoraan maahan.

DSC_8853

Suorakylvöistä ei tullut pulleita lehtimukuloita, mutta fenkolin upea kukinta, se oli ihana! Kuin tillinkukintoja, mutta paljon korkeampia, suurempia ja kestävämpiä. Ne sopivat hienosti myös maljakkoon. Tänä vuonna aion suorakylvää fenkolia juuri tuon upean kukinnan vuoksi.

DSC_9093

Lehtikaali on jo pari vuotta ollut varsinainen trendikasvi. Viime kesänä kokeilemani ’Redbor’ F1 oli purppuranpunainen kaunistus. Alkukesästä vain lehtiruoti oli selvästi punertava.

DSC_6002

Pikkupakkasten myötä koko kasvi sai upean purppuran syysvärin.

DSC_2037

Istutin lehtikaalia laatikkotarhan lisäksi myös  kukkapenkkiä koristamaan. Sadonkorjuu jatkui pitkälle syksyyn, vielä ensilumien jälkeenkin. Tämä kasvi ei pienistä hätkähdä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Suunnitelmat selvillä?

Kevätaurinko on ollut ahkerana ja lumikerros ohenee silmissä. Vaan vielähän tuota riittää ainakin täällä päin Suomea. Napakat yöpakkaset muistuttavat, missä kohtaa kalenteria oikeasti eletään.

Nyt on hyvä hetki miettiä tulevia kylvöjä. Oliko viime kesänä kasvimaalla joku erityisen rapsakka salaatti tai makoisa porkkana? Laitoitko lajikkeet muistiin vai tarttuuko kaupasta joka vuosi uudet siemenpussit fiiliksen mukaan?

DSC_2830

Meillä hyötytarhaan pääsee ainakin pitkä ja rapea retiisi ’French Breakfast 3’ (kuvassa etualalla). Tässä veikeännäköisessä ja mureassa retiisissä on valkoinen kärkiosa. Mielestäni näistä ei tullut yhtä nopeasti puisevia, kuin joistakin aikaisemmin testaamistani retiisilajikkeista.

DSC_5863

Kesäkurpitsa kuuluu keittiöpuutarhamme vakiovarusteisiin. ’Latino’ F1 kesäkurpitsassa on kaunis, raidallinen pinta. Kannattaa huomioida lajikkeelle tyypilliset erityisen suuret lehdet, joiden tarkoituksena on torjua rikkaruohoja.

DSC_7010

Meillä ne piilottivat allensa monta puutarhurilta huomaamatta jäänyttä hedelmää. Piilossa kasvaneet jättiläiset alkoivat muistuttaa pieniä alligaattorinpoikasia!

DSC_8202

Itse tykkään kiinnittää huomiota hyötykasveissa herkullisen maun lisäksi myös kasvin ulkonäköön. Esimerkiksi valkoinen kesäkurpitsa ’Polo’ F1 on todella koristeellinen. Tätä kaunokaista kutsutaan myös ufokurpitsaksi.

DSC_9220

Satoisa ja helppohoitoinen avomaankurkku ’Wilma’ kuuluu sekin suosikkeihin. Muutamasta taimesta saa jo valtavasti rouskuteltavaa ruokapöytään.

IMG_2919 (1)

Olin hieman arastellut kaalien kasvattamista pelätessäni niiden joutuvan nopeasti tuholaisten suihin. Mutta viileä kesä oli kaalien kaveri ja kesäkurpitsa ’Amazing’ tuotti kauniin sadon.

DSC_9391

Siemenpussissa kehuttiin lajikkeen kuumuuden- ja stressinsietokykyä. Ja melkoisella stressillä viime kesän kasvatuksia (ja puutarhuria) kyllä koeteltiin.

Kukkivat kaalit valittiin vuoden 2016 vihannekseksi, joten huhtikuussa sitten joukolla esikasvatuspuuhiin!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Herkkuja puutarhasta

Loppukesästä puutarhan herkulliset sadot hemmottelivat ahkeria puutarhureita. Tomaatteja ja kurkkuja kypsyi runsaasti. Samoin monenlaiset yrtit kasvoivat runsaina kasvihuoneessa.

kasvihuone_2

Myös eksoottinen maissi alkoi pitkän viileän jakson jälkeen kasvaa täyteen mittaansa ja tähkät pääsivät myös kehittymään. Maissi kannattaa silti yrittää muistaa istuttaa mahdollisimman aikaisin maahan, koska Suomen kasvukauden pituudesta ja ajankohdasta ei koskaan tiedä niin kuin saimme huomata tänä vuonna.

maissi

Valtavat keltaisena hehkuvat aurinkopallot eli auringonkukat ovat paitsi iloa levittämään puutarhaan, niin myös hyödyllisiä ruokailuhetkiä silmällä pitäen. Loppukesästä voit katkaista auringonkukan ja irrottaa siitä lukuisat siemenet, jotka ovat hyvää ravintoa kuivattuina.

auringonkukka

Muistan kuinka eräskin vuosi minulla oli monta auringonkukkaa, joista halusin kuivata ja säilöä siemenet. Voin sanoa, että tähän käsinäppäryyttä vaativaan tehtävään täytyy varata aikaa. Kuivatuksen voi tehdä helposti auringossa jos sitä vielä riittää tai yhtä hyvin tähän käy alhainen lämpötila uunissa tai infrapunakuivain. Auringonkukan siemenet ovat terveellinen lisä muun muassa salaatteihin. Kannattaa myös kokeilla paahtaa auringonkukan siemeniä pannulla ja lopussa lisätä niihin hunajaa. Vuohenjuustosalaatti vesimelonin- tai hunajamelonin paloilla ja näillä hunajaisilla auringonkukansiemenillä on todella maukasta.

lehtikaali

Lehtikaalisipsit ovat joka syksyisiä herkkupaloja, jotka hurmaavat ruokaintoilijat terveellisyydellään. Paras lajike tähän on ehdottomasti “Westland Autumn”. Sen röpelöiset lehdet muuttuvat rapeiksi vihreiksi sipseiksi pienessä määrässä öljyä ja uunin lämpöä. Lopuksi päälle voi ripotella esimerkiksi vaaleanpunaista Himalajan suolaa tai hienoa merisuolaa. Ohessa tarkempi ohje.

lehtikaalisipsit

Pese ja kuivaa tuoreet lehtikaalit. Revi lehtikaaleista keskisuuria paloja varren kummaltakin puolelta niin, että keskellä oleva kova varsi jää käyttämättä.

Asettele lehtikaalipalat väljästi esimerksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Hiero lehtikaaliin oliiviöljyä kauttaaltaan. Tässä voit kokeilla kuinka öljyisiä haluat sipseistäsi. Suosittelen käyttämään öljyä kohtuudella, koska lehtikaalit kyllä kuivuvat uunissa ilman öljyäkin. Pieni silaus öljyä sen sijaan antaa lehtikaaleilla rapean tekstuurin. Ripottele vielä öljytyiden kaalien päälle hyppysellinen hienoa merisuolaa.

Aseta pelti uuniin, jossa on 140 astetta. Anna olla tässä lämpötilassa kymmenisen minuuttia. Laske sitten uunin lämpötilaa 100 asteeseen. Voit käydä tarkastamassa milloin lehdet alkavat kuivua, mutta itse olen joutunut kuivattamaan vielä tässä lämpötilassa sipsejä noin 50 minuuttia. Tärkeintä on, että lehtikaalisipsit jäävät vihreiksi. Heti kun ne alkavat muuttua ruskehtaviksi ne palavat ja tässä vaiheessa maku on jo menetetty. Täydellisen rapeuden ja suolaisuuden löytäminen onkin harjoituksen tulosta, joten jos ensimmäinen satsi ei onnistukaan, seuraavalla kerralla onnistuu varmasti jo paremmin.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Melkoinen tomaattikausi

Ei sitä huhtikuussa tomaatintaimia kouliessa arvannut, millainen kausi tuleman pitää. 

DSC_6706-001

Taimet ehtivät kasvaa kylmän kevään aikana sisätiloissa melkoisiksi hujopeiksi. Tomaatintaimien karaiseminen eli ulkoelämään totuttaminen pääsi alkamaan vasta paljon normaalia myöhempään ja paljon normaalia varovaisemmin.

DSC_1141

Onneksi tomaatti on melkoisen reilu kaveri, ei mikään hienohelma nirppanokka. Kesäkuussa kasvihuoneen multiin päästyään taimet alkoivat jämäköityä silmissä.

DSC_4645

Kasvihuoneen lisäksi istutin runkotomaatteja suojaisalle varastonseinustalle, Kasvumaasäkkeihin. Kasvu oli hyvin maltillista koko heinäkuun.

DSC_5528

Hyötytarhan puolella, isossa ruukussa kasvaneet amppelitomaatit Tumbler ja Losetto eivät sen sijaan viileästä kummastuneet. Molemmat ovat aikaisia lajikkeita ja ehtivät tehdä satoa myös kesän myöhästyessä.

DSC_6023

Heinäkuun lopulla kaikissa tomaatintaimissa näkyi jo komeita vihreitä palluroita.

DSC_7108

Oli pientä ja isoa, veikeää Tigerellaa. Punaista ei vain näkynyt, ei missään.

DSC_7493

Kunnes koitti ihana elokuu ja helteet. Aurinkoa aamusta iltaan. Tuntui, kuin kasvihuone olisi yhtäkkiä herännyt eloon! Punastelevat tomaatit loistivat kilpaa auringon kanssa.DSC_8175

Lehtiä runsaasti karsimalla auringonvalo pääsi perille asti. Ja nyt näitä ihania itse kasvatettuja, auringon lämmittämiä, vastapoimittuja aromikkaita tomaatteja riittää vaikka kuinka!

to

Oli se kaiken vaivan arvoista, tänäkin vuonna.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit