Yhä ahkerasti kukkivat ahkeraliisat

Oli kesä sitten vetinen, hikinen tai kuiva, ahkeraliisat kukkivat ahkerasti aina kesän alusta loppuun asti. Istutin näitä helppohoitoisia kesäkukkia omenapuun alle, niin kuin olen tehnyt jo monena vuonna. Aikaisempi postaus aiheesta löytyy täältä. Alla olevassa kuvassa on tilanne istutuspäivänä, Lue koko kirjoitus

Viiniköynnös tuo iloa myös ruukussa

Minulla on pari syksyä vanha viiniköynnös, jonka sain ilmaiseksi puutarhamyymälästä sen sulkiessa oviaan talven tullen. Olen pitkään haaveillut omasta viiniköynnöksestä, mutta tontilta ei ole tahtonut löytyä sopivaa kohtaa sen kasvattamiseen. Kasvihuoneessa köynnös ei pääsisi maakosketukseen ja muualta en ole Lue koko kirjoitus

Kurkistus kaalimaalle

Kävin pitkästä aikaa kurkkimassa kaalimaalle. Poistin harsot kaalipenkin päältä vasta pari viikkoa sitten ja nyt kaalit ovat saaneet olla takapihan kasvulaatikossa lähinnä itsekseen ja satunnaisen kastelun varassa. Vettä kun ei taivaalta tule vieläkään. Kaalipenkki näyttää onneksi komealta. Lehdet ovat ehjiä Lue koko kirjoitus

Taimien siirto suurempiin ruukkuihin ja kokkailua chileistä

Moi kaikille! Toivottavasti kuumasta paahteesta huolimatta kasvit voivat hyvin ja puutarhat vihertää sekä tuottaa satoa. Meidän parvekkeella chilit voivat erinomaisesti ja kypsiä hedelmiä on saatu jo omaan sekä lähipiirin käyttöön. Heinäkuun alussa siemenestä kasvatetut taimet alkoivat olla jo tarpeeksi suuria Lue koko kirjoitus

Yrttilaatikko - räjähdys keittiöpuutarhassa

Kerroin aikaisemmin (täällä) kauniista sinkkisestä yrttilaatikosta, jonka istutin alkukesästä. Koska rakastan yrttejä ja meillä kuluu niitä kesäkeittiössä  p a l j o n, keittiöpuutarhasta löytyy myös toinen, suurempi yrttilaatikko. Joka on nyt heittäytynyt vallan villiksi! Kesähuoneen vieressä on neljän viljelylaatikon Lue koko kirjoitus

Ahkeraliisat omenapuun kaverina

Meillä on puutarhassa persoonallinen omenapuu kasvihuoneen ja pääterassin välissä. Persoonallinen siksi, että se on aivan kallellaan, lajike ei ole tiedossa ja puu tuottaa (myös huonona omenavuonna) valtavan määrän loppukesästä kypsyviä isoja ja meheviä omenoita. Täydellisiä rouskutteluun sekä leivontaan. Koska puu on keskeisellä paikalla, olen jo useana vuonna istuttanut sen tyvelle ahkeraliisoja. Ahkeraliisat ovat yksivuotisia kesäkukkia ja ilahduttavat kukinnallaan koko kesän.

puutarha_omenapuu_kasvihuone

Yleensä olen istuttanut tähän valkoisia ahkeraliisoja, mutta tänä vuonna heittäydyin ihan villiksi ja sekoitin kahta väriä. Tyylikästä valkoista ja viehkeää  lohenpunaista. Molemmat löysin Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä Valkealasta.

ahkeraliisa_istutus_omenapuun_alle

Puun alle istutetut ahkeraliisat tuovat mukavan väriläiskän muuten vihreänvehreään maisemaan.

puutarha_ahkeraliisa_omenapuu

Kesän aikana nämä levittäytyvät kauniiksi kukkamatoksi peittäen loppukesästä koko puunaluspenkin.

ahkeraliisat

Ahkeraliisat viihtyvät parhaiten puolivarjosta varjoon. Omenapuun lehdistö luo sopivasti varjoa muuten aurinkoiselle tontillemme ja ahkeraliisat kukkivat kauniisti puun alla myös paahteisella kelillä. Ahkeraliisa pitää tasaisesta kosteudesta, eikä siedä totaalista kuivahtamista. Säännöllisesti lannoittamalla kukinta pysyy runsaana.

ahkeraliisa-istutus-omenapuun-alle

Ahkeraliisa sopii penkki-istutusten lisäksi mainiosti myös amppeleihin ja ruukkuihin. Viime kesä osoitti sen sietävän hyvin sadetta ja tuulta, mutta hallasta tämä ei tykkää. Sitä on toivon mukaan tarjolla vasta syksyllä!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Ikivihreä alppiruusu

Alppiruusut viettivät meillä viime kesänä välivuotta, mutta tänä vuonna kukinta on taas ollut yltäkylläisen runsasta ja näyttävää. Ikivihreä alppiruusu kukkii touko-kesäkuun vaihteessa. Komea kukinta kestää viileällä kelillä pidempään.

alppiruusu

Alppiruusujen lehdistö on tummanvihreä ja kiiltävän vahapintainen. Värejä löytyy hennoista vaaleista loisteliaan kirkkaisiin ja kaikkea siltä väliltä. Alppiruusuissa on jotakin kiehtovan eksoottista. Ne eivät äkkiseltään tunnut perinteisimmiltä suomalaisilta pihakasveilta, mutta ovat täällä kyllä äärettömän suosittuja. Onhan meillä monta alppiruusupuistoa ja erilaisia asiaan vihkiytyneitä seuroja. Alla oleva komea alppiruusurivistö löytyy Lappeenrannasta.

alppiruusu_rhodo_lappeenranta_marianhyotytarhassa

Pihamme vanhin alppiruusu (eikä kauhean vanha ole sekään) on ’Pohjolan Tytär’, joka on nuppuvaiheessa aniliininpunainen.

alppiruusu_nuppu

Kukka vaalenee avautuessaan ensin hennon violetiksi ja kukinnan edetessä lähes valkoiseksi.

pohjolantytar_alppiruusu_rhodo

Alppiruusut eli rhododendronit eli rhodot viihtyvät parhaiten puolivarjossa ja kosteahkossa maassa. Ne pitävät happamasta kasvualustasta, eli sitä ei tule kalkita. Luontevia seuralaisia alppiruusuille ovat muun muassa erilaiset havukasvit. Juuristo kannattaa peittää esimerkiksi kuorikatteella tai istuttaa rhodon alle maanpeittokasveja. Aurinkoisella kasvupaikalla tulee huolehtia riittävästä kosteudesta sekä kunnollisesta kevätsuojauksesta.

alppiruusu_kasvupaikka

Erilaisista lajikkeista löytyy korkeita, matalia ja leveitä pensaita. Alppiruusut ovat helppohoitoisia ja sopivat useimpiin puutarhoihin. Oikeanlaisella kasvupaikalla ne ilostuttavat upealla kukinnallaan vuodesta toiseen.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Chilinkasvattajan kuulumisia

Hei kaikki!

Harvinaisen upea toukokuu on takanapäin. Chiliviljelmät ovat saaneet oleilla ulkona koko kuukauden. Välillä on jopa pitänyt siirrellä ja suojata kasveja liian kuumalta paahteelta. Toiset lajikkeet tuntuvat viihtyvän paremmin paahteessa ja toiset huonommin (lehdet menee veltoiksi). Etenkin pienempikokoiset taimet on hyvä pitää poissa suorasta porotuksesta.

Selasimme juuri viimekesäisistä postauksistamme, että viimevuonna saimme siirrettyä kasvit parvekkeelle vasta kesä-heinäkuun vaihteessa. Alkukesä oli todella kylmä ja yölämpötilat liian alhaisia chileille.

Virerpeukaloilta tilatut taimet Calita Red F1 ja Cheyenne, viherpeukaloiden altakasteluämpäreissä

Violetissa ruukussa oleva Cheyenne on ehtinyt kasvaa suurempikokoiseksi ja kukkii jo. Calita Red siirrettiin suurempaan ruukkuun vähän myöhemmin, joten se totuttelee vielä uuteen kasvualustaansa.

Talvetetut Apache ja Piriz

Apache tarjosi meille kesän ensimmäiset tuoreet maistiaiset. Myös Pirizpuskassa on muutama lähes valmis marja ja monta kukkaa. Näistä riittää meille mukavasti potkua kesän kokkailuihin.

Talvetettu Naga Morich

Maailman tulisimpien chililajikkeiden titteliä kantava Naga Morich on kasvattanut jo useita raakileita. Muutamia kukkiakin on vielä hedelmöittymättä. Toivotaan että ne kypsyvät pian valmiiksi, niin pääsemme keittämään tulista chilikastiketta. Näitä lisäsimme joululahjaksi valmistamiimme kastikkeisiin ja pian alkuvuodesta saimmekin sukulaisilta tiedusteluja, milloin sooseja olisi mahdollista saada lisää 😀

Siemenestä kasvatetut yksilöt

Siemenestä kasvatetut pikkuruiset taimet siirsimme idätysastioista väliaikaisiin pieniin ruukkuihin. Siirrämme nämä vielä suuriin altakasteluruukkuihin, kunhan kasvavat vielä vähän kokoa.

 

Palataan pian astialle! Sillä välin nautitaan kaikki kesän ja kasvien ihmeellisyyksistä.

Kirjoittanut Chilijutunjuuri Jätä kommentti

Tulppaanit, puutarhan väriläiskät

Kevätpuutarhan ehdottomia kuningattaria ovat tulppaanit. Ne tuovat puutarhan väriä ja näköä. On makuasia, tekeekö tulppaani-istutuksesta puutarhan väriläiskän vai istuttaako penkkiin suuren määrän samanvärisiä tulppaaneja. Vaihtoehtoja kyllä riittää.

Tulppaanit_puutarhanvarilaiskat_marianhyotytarhassa

Itse tykkään leikitellä väreillä ja istutankin yhteen penkkiin aina suuret määrät toisiinsa sointuvia värejä. Tämä penkki on kesähuoneemme päädystä ja kukkii pihassa viimeisenä (ja pisimpään). Penkki on osan päivästä varjossa, jolloin kukinta kestää kauemmin kuin suorassa auringonvalossa.

tulppaanit_puutarhanvarilaiskat_kevatpuutarha

Auringonvaloa, ja paahdetta, on tänä vuonna piisannut! Ja kun vilkuilee sääennustetta, ei tuossa ihan kauhean suuria muutoksia ole luvassa. Tulppaanien kukinta on kestänyt harmillisen vähän aikaa tänä keväänä, juuri paahteesta ja kuivuudesta johtuen. En muista milloin viimeksi olisi satanut. Melkoinen toukokuu.

tulppaanit_puutarhanvarilaiskat_marianhyotytarhassa

Tulppaanit rakastavat omaa tilaa ja perennojen täyttämässä penkissä ne eivät jaksa kukkia vuodesta toiseen. Siksi istutan tulppaaneja lisää joka vuosi. Yritän nyt tallentaa verkkokalvolleni (ja kameraan) kuvat näistä kevätpuutarhan ihanista väriläiskistä. Syksyllä, kun viima jo puree sormenpäitä, sade piiskaa kasvoja ja kotisohva kutsuu puoleensa, kaivan kuvat esiin ja ryhdyn uusiin istutuspuuhiin.

4_Tulppaanit_puutarhanvarilaiskat_kevatpuutarha

Tulppaanien seuraavan vuoden kukintaa voi varmistella leikkaamalla kuihtuneet kukat pois. Silloin kasvi ei turhaan käytä voimia siementen muodostamiseen. Lehdet ja varret sen sijaan saavat lakastua omassa tahdissaan. Lehtien ravinto kulkeutuu sipuliin ja tulppaani saa uutta voimaa kukkiakseen seuraavana vuonna.

Tulppaanit_puutarhanvarilaiskat

Tänä vuonna omenapuut kukoistivat kilpaa tulppaanien kanssa. Tai oikeastaan tuntuu, että ihan kaikki puutarhan alkukesän kasvit pamahtivat loistoonsa samanaikaisesti. Syreenit ovat jo täydessä kukassa, pionit pullistelevat nuppujaan, lumipalloheisi notkuu kukkien painosta.

omenanpuunkukinta_kevatpuutarha_Tulppaanit_puutarhanvarilaiskat_marianhyotytarhassa

Miltähän puutarhassa näyttää kesäkuussa…?

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Uusia lajikkeita ja kasvatuslaitteistoa

Moikka taas kaikille!

Laitoimme tilauksen Viherpeukaloiden nettikauppaan, ja tällä viikolla se jo saapuikin lähikauppaamme matkahuollon kuljettamana. Kylläpä puutarhaostoksetkin ovat tehty helpoksi nykyisin 🙂

Nettikaupasta tilatut tuotteet

Paketista löytyi kaksi uutta chililajiketta ja näille uudet altakasteluruukut. Valkoisten pauliina -ruukkujen rinnalle päätimme kokeilla viherpeukaloiden ruukkuja. Vaikuttavat laadukkailta ja lisäksi ovat ihanan raikkaan väriset! Musta tötterö kuvassa on kasvilamppu. Vihdoin saamme kaipaamaamme lisävaloa kasveille!

Uudet tulokkaat Calita Red F1 ja Cheyenne kuuluvat yleisimpään capsicum annuum chili-ryhmään

Kaksikosta tulisempi kaveri Calita Red f1 on erittäin tulinen habanero, joka kasvattaa kirkkaanpunaiset hedelmäaromiset hedelmät.

Chilipaprika Cheyenne on keskitulinen, helppo kasvatettava. Kypsät hedelmät ovat 3-5 cm mittaisia, hieman pitkulaisen mallisia, raikkaan oransseja. Maultaan Cheyenne on myöskin hedelmäinen ja miedohkon tulisuusasteen vuoksi monikäyttöinen.

Mukavaa saada pidemmälle esikasvatettuja taimia mukaan chilivalikoimaamme. Tällä hetkellä siemenestä kasvatetut taimemme kasvavat pikkuhiljaa kokoa ja kehittävät juuristoa. Viimepäivät ovat olleet upean aurinkoisia ja lämpimiä. Chilit ovat saaneet viettää yötä päivää ulkona parvekkeella. Ne näyttävät nauttivan lisääntyneestä valon määrästä, toivotaan vain että hyvät kesäsäät jatkuvat.

 

Kirjoittanut Chilijutunjuuri Jätä kommentti

Ei ikinä ennen! Eli ihmeellinen lumikello.

Olen monena syksynä istuttanut maahan lumikellon sipuleja. Ja yhtä monena keväänä olen joutunut toteamaan, että ne eivät jostakin syystä suostu kukkimaan puutarhassamme. Tiukka savimaa ei kieltämättä ole lumikelloille paras kasvualusta. Muistelin jo luovuttaneeni kokonaan asian suhteen. Kunnes, eräänä toukokuun päivänä, tulppaanien jo kasvattaessa terhakasti lehtiään, huomasin kukkapenkissä jotakin yllättävää. Lumikello! Niin herkkä, kaunis ja hentoinen. Voi ihmetys ja autuus!

Muistin sopukoista mieleeni palautui pieni lumikelloruukku, jonka istutin kesähuoneen penkkiin viime keväänä. Se oli ilahduttaneet alkuvuodesta sisällä ja istutin ne maahan heti, kun maa oli tarpeeksi sula kaivettavaksi.

Ostan aina alkuvuodesta erilaisia narsisseja, helmililjoja, krookuksia ja muita sipulikukkia helpottamaan kevään odotusta. Usein näitä alkaa saada kaupoista jo helmikuussa. Näitä sisälle ostettavia ja myöhemmin jo kukkineita sipuliruukkuja ei missään nimessä kannata heittää pois. Ne voi siirtää puutarhaan heti maan sulettua. Vaihtoehtoisesti kukkien voi antaa nuupahtaa kaikessa rauhassa ja istuttaa niiden sipulit maahan myöhemmin syksyllä muiden kukkasipulien tapaan.

On makuasia, toimiiko heti keväällä vai vasta syksyllä. Tähän aikaan vuodesta maasta nousevat tulppaanit sekä muut alkukesän perennat peittävät nopeasti yksittäisten sipulikukkien kuihtuvat lehdet alleen. Kun lehtien antaa lakastua kukinnan jälkeen, sipuli kerää itseensä voimia ja jaksaa kukkia myös seuraavana vuonna. Yleensä istutan pienet sipulikukkaruukut, kuten kirjopikarililjat ja iirikset heti keväällä.

Suuremmat määrät narsisseja ja helmililjoja kerään ilmavaan koriin ulkovaraston taakse. Ne saavat kuihtua siellä rauhassa ja keräillä voimia sipuleihinsa. Myöhemmin syksyllä on hyvä vielä tarkistaa sipulien kunto. Kiinteät ja ehjät sipulit jaksavat kukkia myös jatkossa ja hyvällä tuurilla kukista pääsee nauttimaan useamman vuoden.

Oman kokemukseni mukaan sinnikkäimpiä ovat helmililjat ja kirjopikarililjat. Ja toivon mukaan nyt myös lumikellot!

Kirjopikarililjat kukkivat puutarhassa juuri nyt kauneimmillaan. Valkoisiakin löytyy, mutta suurin osa meillä kasvavista on viininpunaisia. Kasvihuoneen vieressä oleva mätäs on aikoinaan ollut hentoinen kevätkukkaruukku. Se on kasvurauhan saatuaan lisääntynyt vuosien varrella sivusipuleista ja siemenistä. Kasvi on vähään tyytyväinen ja muodostaa pikku hiljaa laajojakin kasvustoja.

Keväällä kotiin hankituista sipulikasveista on iloa pitkään. Sama koskee tietenkin ulkona olevia ruukkuistutuksia. Omistani ovat näissä helteissä kuihtuneet perunanarsissit, mutta orvokit ja bellikset jatkavat hyväkuntoisina.  Sipulit siis varaston taakse koriin ja tilalle ruukkuun jotakin ihanan kesäistä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Lahjaideoita äitienpäivään

Kukat kuuluvat äitienpäivään kuin jätskikioskit kesäiseen katukuvaan. Suomalaisten äitienpäiväsuosikki on edelleen ruusu, mutta tarjolla on toki paljon muutakin. Kävin Viherpeukaloiden puutarhamyymälässä katsastamassa valikoimaa ja keräsin tähän muutaman idean.

Erilaiset kukka-amppelit ovat taatusti tervetullut lahja. Lajeja ja värejä löytyy dramaattisesta hempeään. Tässä lumihiutale, hauskasti kolmivärisenä mixinä.

Jos haluaa kerätä ylimääräisiä miniä- / lapsipisteitä, kannattaa äitienpäivänä satsata todella näyttävään hortensia-amppeliin. Etualan orvokkiruukku on kuvassa puhtaasti mittasuhdesyistä. Hortensia-amppeli mykistää vaativammankin anopin.

Prinsessalilja ruukussa tuo loistoa koko kesään. Värit hehkuvat etelänmatkoista tutuissa sävyissä.

Kokodama-amppeli on trendikäs lahja ja hauska sisustuselementti. Muutamalla erilaisella kokodama-amppelilla saa jo mielenkiintoisen riippuvan puutarhan vaikkapa parvekkeelle.

Moderniin ilmeeseen sopii myös ruukussa kasvava japaninvaahtera. Se tuo upeaa runsautta ja vehreyttä esimerkiksi terassille. Itse ihastuisin tällaisesta kasvilahjasta ikihyviksi.

Puutarhamyymälästä löydät myös lahjan viimeistelyyn sopivat ruukut. Näissä ruukuissa oli melkoisia karkkivärejä! Tarjolla on toki kaikkea kevyestä ja käytännöllisestä muoviruukusta perinteisiin punasaviruukkuihin.

Aina voi tietenkin kokeilla lahjansaajan huumorintajua ja ostaa puutarhatontun. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että nämä ovat niin kamalia että ovat jo ihania. Vuosien pohdinnan tuloksena olen tullut loppupäätelmään, että jokaisella itseään kunnioittavalla puutarhurilla pitäisi olla pihassaan puutarhatonttu. Vaikka sitten jonkin pensaan alla piilossa. Tonttuostoksilla toki ottaa tietoisen riskin. Huonolla tuurilla tonttuun törmään hetikohta äitienpäivän jälkeen paikallisen kirpputorin myyntipöydässä. Varman päälle pelaaja ostaa lahjakortin puutarhamyymälään. Silloin sankari pääsee valitsemaan varmuudella mieluisan lahjan.

Mukavia lahjaostoksia ja ihanaa äitienpäivää!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kevätpuutarhassa juuri nyt

Olisin halunnut luritella tähän alkuun loisteliaan oodin keväälle, mutta mieleeni ei tullut mitään muuta kevätrunoa kuin ”Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli.” Mennään siis sillä.

Puutarhassa alkaa vihdoin vihertää ja luonto on saanut väriä ylleen. Krookukset ovat viihtyneet viileässä säässä ja pysyneet kauniina pitkään. Tänä vuonna jopa jänojussit jättivät herkulliset nuput rauhaan.

Kevätkaihonkukka pääsee yllättämään joka vuosi. Ensin ulkona ei tapahdu yhtään mitään ja hetikohta mustia kukkapenkkejä alkaa täplittää suloiset siniset kukat.

Scillat eli idänsinililjat ovat nauttineet viime päivien auringosta. Kuten myös valkovuokot. Vielä pari viikkoa sitten olin aivan varma, etteivät valkovuokot ehdi äitienpäiväksi. Ja tuolla nuo ensimmäiset jo loistavat!

Kevätpuutarhaa on aina yhtä mahtavaa kierrellä. Osan kasveista tunnistaa jo alkumetreillä, kuten tämän iki-ihanan tarhakylmänkukan. Sen nukkaiset varret ponnistavat ensimmäisten joukossa ja violetit kukat aukeavat jo varhain.

Osaa kasveista taas katsoo hölmistyneenä. Että mitä ihmettä tähänkin on tullut istutettua? En yhtään tiedä millainen tulppaani täällä odottaa, lehdet ainakin herättävät huomiota erilaisuudellaan.

Pihan tulppaaneista kukkaan ehtivät ensimmäisenä lummetulppaani ’Ancilla’ ja kääpiötulppaani ’Tulipa turkestanica’. ’Ancilla’ on siitä hauska tapaus, että sen kukat ovat pilvisinä päivinä supussa, mutta aukeavat auringon paistaessa lähes vaakatasoon.

Tänä vuonna olen ollut erityisen innoissani kirjokevättähdistä. Tosin vaaleanpunaiset yksilöt näyttävät vuosien varrella kadonneen jonnekin. Asia pitää korjata syksyn tullen uusilla sipuli-istutuksilla.

Minusta kevätpuutarhan kauneimmat hetket löytyvät ilta-auringosta. Ensinnäkin, pitkälle iltaan jatkuva valoisuus on suorastaan huumaannuttavaa. Ja kun vielä saa nauttia kasvien lehdillä tanssivista valoista ja varjoista, on fiilis aika lailla täydellinen.

 Perennapenkin reunalta ponnistava posliinihyasinttikin sen tietää:

Kevät on taas täällä!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Talvetuskokeilun tuloksia

Tervehdys kaikki!

Päätimme syksyllä kokeilla ensimmäistä kertaa, onnistuisimmeko säilyttämään chilikasvejamme talven yli. Talvetuksen pitäisi parantaa satoa ja aikaistaa sen kypsymistä valtavasti.

Kuva alkutalvelta kun kasvit on karsittu talvikuntoon.

Ennen talvilevolle laittamista karsimme kasveista lähes kaiken vihreän pois, jättäen jäljelle vain pelkät rangat. Chilit viettivät parisen kuukautta viileässä rappukäytävässä jonka jälkeen kevätauringon näyttäytyessä ne siirrettiin sisälle ikkunalaudalle heräilemään kevääseen. Rangat alkoivat heti kasvattaa uusia oksia ja lehtiä ja pian niiden mukana tuli myös kukkia.

Ajatuksena oli irrottaa kasvit ruukuistaan ja laittaa juurille uutta multaa. Mutta ne ehtivätkin alkaa kukkia, niin emme uskaltaneet alkaa sorkkimaan niiden kasvualustoja, jottei kukkiminen kärsisi. Laitoimme vain tuoretta multaa vanhan päälle kasvien juurelle ja annoimme kasteluveden mukana chileille tarkoitettua lannoitetta.

Tulistakin tulisempi Naga Morich

Naga on kasvanut lyhyessä ajassa yllättävän suureksi. Kukkiakin on tullut, mutta ne putoilevat pois kuten ensimmäiset kukat viimevuonna. Seurataan tuottaisiko toinen kukinta hedelmää.

Pikku Piriz

Raikkaan värisiä tuoreita lehtiä pukkaa kovaa vauhtia ja muutama pienenpieni kukkanupun alku näyttäisi olevan tulossa.

Viimevuotinen Viherpeukaloilta tilattu Apache.

Pienilehtinen kaunis Apache tekee uutta kasvustoa ja kukkii jo kovasti. Näkyvissä myös useita eri vaiheissa olevia raakileita! Näyttäisi siltä, että ensimmäisiä maistiaisia saadaan hyvin pian.

Koko talvetusprojektista jäi kyllä todella hyvä maku.  Noin pienellä vaivalla on jo heti keväällä pitkälle kehittynyt kasvi. Ihmeellisen sitkeitä kasveja nuo chilit! Mahtavinta tässä on, että tuoreita chilejä saadaan poimittua omista puskista nyt pitkin kesää, eikä tarvitse odottaa malttamattomana myöhään syksyyn sadon kypsymistä. Ehdottomasti teemme saman tänäkin vuonna. Tällä kertaa aiomme pienentää multapaakun ennen talvilevolle laittamista.

Onko muilla kokemusta talvetuksesta?

 

Kirjoittanut Chilijutunjuuri Jätä kommentti

Kevätpuuhia: kasvihuoneen pesu

Auringon paistellessa kauniisti kasvihuoneen pesu alkoi nakuttaa takaraivossa. Tosin ennätin puuhaan vasta viikonloppuna, jolloin lämmin kevätaurinko oli jo ehtinyt muuttua täysin arvaamattomaksi keliksi.

Ei auttanut kuin vetää pipo päähän, lämmintä päälle ja ryhtyä ansarin tyhjennyspuuhiin. Joka vuosi ihmettelen, miten paljon tavaraa mahtuu reiluun seitsemään neliöön!

Siivoan kasvihuoneen joka syksy suuremmista roskista ja kasvijätteistä. Mutta syysistutuksista, joulun havutöistä ja muista pihapuuhailuista kertyy silti aina roskia lattialle.

Ensin harjaan kasvihuoneen lattian ja sisänurkat rivakalla otteella.  Sen jälkeen kastelen vanhoista tiilistä ladotun lattian.

Lopuksi jynssään vuoden aikana vihertyneet lattiatiilet harjalla ja miedolla mäntysuopaliuoksella. Käyn huolellisesti läpi myös lattialistat ja sisänurkat.

Kun lattia on huuhdeltu puutarhaletkun avulla, siirryn ikkunoiden pesuun.

Tällä kertaa mustanpuhuvat pilvet päättivät puolestani, että lasien pesu sisäpuolelta riittää tässä kohtaa. Ehdin nippa nappa kantaa tavarat pihalta kasvihuoneeseen ennen kaatosadetta.

Seuraavan aamun tarkastuskäynnillä taivaalta vihmoikin jo räntää. Mutta voi miten mukavalta tuntui astua puhtaaseen kasvihuoneeseen, jossa tavarat olivat järjestyksessä ja vastaan tulvahti mäntysuovan vieno tuoksu.

Ompahan kaikki ainakin valmiina, kun kasvihuonekelit koittavat!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti