Hyötytarha laatikoissa
Nyt kun maa alkaa pikku hiljaa sulaa, pääsee taas puutarhaprojektien kimppuun. Etupihallemme valmistui viime vuonna kesähuone, jonka yhteyteen on tarkoitus perustaa pieni lisäkeittiöpuutarha. Muutama istutuslaatikko, sepeliä kulkuväylille, laatikoihin yrttejä, salaatteja, mangoldia, syötäviä kukkia. Kasvihuoneemme ympärillä oleva hyötytarha on jo kokonaan laatikoissa, joten jatkamme hyväksi havaitulla linjalla.
Pidän laatikkopuutarhan helppoudesta ja selkeydestä. Sekä kylväminen, hyötytarhan hoitaminen että sadonkorjuu on helppoa laatikoista. Maa lämpenee kohopenkissä nopeammin ja kylvöpuuhiin pääsee maan tasossa olevaa kasvimaata aikaisemmin. Myös taistelu rikkaruohoja vastaan on laatikkopuutarhassa huomattavasti helpompaa.
Meillä laatikkopuutarha on syntynyt pikku hiljaa, ei siis huolellisen etukäteissuunnittelun pohjalta. Siksi miehen nikkaroimat istutuslaatikot ovat eri kokoisia ja niitä putkahtelee milloin minnekin, olemassa olevien penkkien ja terassien kylkeen. Sinne, mistä emäntä vain keksii raivata nurmea pois. Miehelle on yhä mysteeri, miksi nurmea ensin kasvatetaan, hoivataan, ravitaan ja leikataan. Kun se kuitenkin jossakin vaiheessa kaivetaan pois. Mutta pitäähän sitä vähän yllätysmomentteja olla!
Kasvihuoneemme nousi aikoinaan kasvimaan sijoille. Ympärille jääneet kasvimaan rippeet rajattiin laatikkopuutarhaksi.
Hyvin pian kasvihuoneen vieressä ollut kapea, vaikeasti hoidettava nurmikaistale kaivettiin sekin ylös ja tilalle tehtiin lisää laatikoita.
Pari vuotta myöhemmin pähkäilin takapihalla olevaa ”turhaa” tilaa. Kodinhoitohuoneen terassin yhteydessä oli nurmialue, jolla ei ollut oikein mitään käyttöä. Siellä ei loikoiltu, ei pelattu, ei ihailtu ikkunasta kukkapenkkejä
Joten ei muuta kuin hommiin! Nurmi irrotettiin ihan lapiolla kaivamalla ja koko alueen päälle levitettiin rakennuskangasta. Kankaan päälle aseteltiin miehen nikkaroimat istutuskehikot.
Lopuksi alue viimeisteltiin sepelillä.
Nurmen ja sepelin väliin laitettiin nurminauhaa ja sitä vasten pihalaattoja. Tämä erottaa laatikkopuutarhan siististi nurmialueesta ja nurmikon leikkuu sujuu helpommin myös laatikoiden vierestä.
Vähän myöhemmin sain vielä pienen portin sekä kehikon terassin seinään. Tähän on tarkoitus laittaa ritilä ja kasvattaa näkösuojaa tuovaa köynnöstä, mutta pika-apua saa vaijerista ja kevyesti kesätuulessa heiluvasta verhosta.
Vertailuksi kuva heinäkuulta 2009. Kuvassa on nykyisen 14 istutuslaatikon sijaan vasta kaksi laatikkoa eikä kasvihuoneesta tai takapihan laatikkopuutarhasta vielä tietoakaan.
Täytyy myöntää, että olen varsin tyytyväinen muutokseen ja nykyiseen hyötytarhaamme. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tämä olisi nyt tässä. Vielä olisi pari otollista nurmialuetta kaivettavaksi…
Hienolta näyttää 🙂 Mitä puuta käytätte istutuslaatikoissa ja oletteko käsitelleet sitä millään? Entä tuleeko mullan ja puun väliin mitään kangasta?
Todella kaunista ja viihtyisän näköistä! Sinulla on silmää noille muutostöille 🙂
Tuo teidän muutos antaa kyllä toivoa tällaiselle, joka vasta odottelee kasvien kasvua. Ihanan kepeä ja selkeän puhdas sinun suunnittelemasi hyötytarha!
Hei Taija!
Viimeisimmät laatikot teimme lämpökäsitellystä puusta. Emme käsitelleet laatikoita millään ja multakin lepää suoraan laatikon reunojan vasten.
Ihan ensimmäiset laatikot nikkaroitiin aikoinaan ylijääneestä terassipuusta (kestopuu) ilman sen kummempaa tietämystä, ja laitoimme puun ja mullan väliin muovia suojaksi. Nyt olemme pikku hiljaa uusineet näitä laatikoita.
Tänä keväänä ilmestynyt Lavatarhuri-kirja kertoo, että parasta puuainesta olisi siperianlehtikuusi, jonka luontaiset ominaisuudet muistuttavat kestopuuta. Ainoa haittapuoli on korkea hinta. Käsittelemätön puu taas alkaa lahota nopeasti. Kestävyyttä voi pidentää käsittelyllä, mutta valitettavasti minulla ei ole kokemusta siitä.
Voi kiitos Marika! Näitä on tehty enemmän rakkaudella ja lapsenomaisella innostuksella kuin tarkalla suunnittelulla. Niinkin voi näköjään onnistua 😀
Kiitos Sini! Muutostyöt on tehty olemassa olevissa raameissa. Terassit ja istutukset on jouduttu huomioimaan kaikessa ja sen takia kiertämään tai oikaisemaan toteutuksessa. Emme nimittäin ikimaailmassa saisi aikaiseksi esim. vanhan terassin purkua jonkun uuden projektin tieltä. Niillä mennään mitä on.
Jos vielä joskus lähtisin rakentamaan puutarhaa tällaiselle tyhjälle tontille, suunnittelisin suuret linjat valmiiksi heti alkumetreillä. Nyt on menty vähän perä edellä puuhun, kun ensin tontti täytettiin nurmella ja vasta sitten ryhdyttiin puutarhureiksi:)
Moikka! Suunnittelen tässä itse laatikkoviljelmiä, joten olisi kiinnostavaa tietää millainen määrä tuota sepeliä olisi hyvä varata, jos aikoo tehdä vastaavanlaisen toteutuksen, kuin sinulla? Eli minkä kokoinen ala tuo on, kuinka paljon laatikot siitä vievät tilaa ja paljonko sepeliä tarvitsee lopun peittämiseen? Kiitos jo etukäteen 🙂