Yhä ahkerasti kukkivat ahkeraliisat

Oli kesä sitten vetinen, hikinen tai kuiva, ahkeraliisat kukkivat ahkerasti aina kesän alusta loppuun asti. Istutin näitä helppohoitoisia kesäkukkia omenapuun alle, niin kuin olen tehnyt jo monena vuonna. Aikaisempi postaus aiheesta löytyy täältä. Alla olevassa kuvassa on tilanne istutuspäivänä, Lue koko kirjoitus

Viiniköynnös tuo iloa myös ruukussa

Minulla on pari syksyä vanha viiniköynnös, jonka sain ilmaiseksi puutarhamyymälästä sen sulkiessa oviaan talven tullen. Olen pitkään haaveillut omasta viiniköynnöksestä, mutta tontilta ei ole tahtonut löytyä sopivaa kohtaa sen kasvattamiseen. Kasvihuoneessa köynnös ei pääsisi maakosketukseen ja muualta en ole Lue koko kirjoitus

Kurkistus kaalimaalle

Kävin pitkästä aikaa kurkkimassa kaalimaalle. Poistin harsot kaalipenkin päältä vasta pari viikkoa sitten ja nyt kaalit ovat saaneet olla takapihan kasvulaatikossa lähinnä itsekseen ja satunnaisen kastelun varassa. Vettä kun ei taivaalta tule vieläkään. Kaalipenkki näyttää onneksi komealta. Lehdet ovat ehjiä Lue koko kirjoitus

Taimien siirto suurempiin ruukkuihin ja kokkailua chileistä

Moi kaikille! Toivottavasti kuumasta paahteesta huolimatta kasvit voivat hyvin ja puutarhat vihertää sekä tuottaa satoa. Meidän parvekkeella chilit voivat erinomaisesti ja kypsiä hedelmiä on saatu jo omaan sekä lähipiirin käyttöön. Heinäkuun alussa siemenestä kasvatetut taimet alkoivat olla jo tarpeeksi suuria Lue koko kirjoitus

Yrttilaatikko - räjähdys keittiöpuutarhassa

Kerroin aikaisemmin (täällä) kauniista sinkkisestä yrttilaatikosta, jonka istutin alkukesästä. Koska rakastan yrttejä ja meillä kuluu niitä kesäkeittiössä  p a l j o n, keittiöpuutarhasta löytyy myös toinen, suurempi yrttilaatikko. Joka on nyt heittäytynyt vallan villiksi! Kesähuoneen vieressä on neljän viljelylaatikon Lue koko kirjoitus

kasvihuone

Mahdoton tehtävä

Hyvä lukija, rehellinen vastaus: kuinka moni teistä on onnistunut käymään puutarhamyymälässä vain ”ikkunaostoksilla”? Itse yritän sitä toistuvasti. Kotoa lähtiessä vakuutan, että ”käyn vain nappaamassa pari ideaa!”, mutta nappaan aina myös pari kasvia. Viime postauksessani hehkutin muun muassa Viherpeukaloiden puutarhamyymälän pieniä aitoviikunoita ja tupsulaventeleja. No nehän sieltä tarttuivat mukaani. Parin muun kasvin lisäksi…

DSC_0110

Minulla on huikea yhden vuoden kokemus aitoviikunasta. Ostin sellaisen, ihan reilun kokoisen, viime keväänä. Kasvi venytti kokoa huimasti kesän aikana (lähinnä sivusuunnassa) ja tuotti jopa hedelmää.

Toukokuu

Syksyllä siirsin viikunan talvehtimaan varastoon. Leikkasin silloin leveimpiä oksia, jotta sain sen mahtumaan hieman…hmmm…täyteläiseen talvisäilöönsä. Talven kasvi eleli omillaan. Maaliskuussa lisää saksimista ja kelien salliessa siirsin sen kasvihuoneeseen. Nyt viikuna kasvattaa kauniita, hennonvihreitä lehtiä.

DSC_4857

En ole talvettamisen (tai leikkaamisen!) mestari, mutta tämä näyttää olevan sitkeä ja anteeksiantava kasvi. Siksi uskalsin hankkia sille ihanan pikkusiskon, joka sekin nyt elelee kasvihuoneessa.  Ostamani aitoviikuna ’Panache’ näyttää googlen mukaan kasvattavan hauskan raidalliset hedelmät.

DSC_0107

Tupsulaventelit odottavat vielä lopulliselle paikalle pääsyä. Paikka on kuitenkin jo valmiina, laitan ne totuttuun tapaan kasvihuoneen kulmalle.

DSC_0015 14

Siinä laventelia on helppo hipaista kasvariin kulkiessa. Voi sitä tuoksua!

DSC_0019 13

Myös hortensiat odottavat  siirtoa suurempiin ruukkuihin. Kunhan oven pielessä olevat kevätkukkijat ovat antaneet kaikkensa, siirrän ne kukkapenkkiin ja hortensiat tilalle. Hortensiat viihtyvät parhaiten puolivarjossa. Etuovelle paistaa vasta illemmalla, mutta silloin kyllä täydeltä terältä. Hortensia on melko tarkka kastelun suhteen, eikä multa saisi päästä kuivumaan kasteluiden välillä. Katsotaan miten kaunokaiset selviävät.

DSC_4660

Edellisestä puutarhamyymälävisiitistä alkaa olla jo niin monta päivää, että taidan lähteä taas ”ikkunaostoksille”. Lienee mahdoton tehtävä. Kassalla siis tavataan!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Eksotiikkaa puutarhaan

Hankin viime kesänä Viherpeukaloilta banaanin. En tietenkään tutustunut kasvatusohjeisiin sen tarkemmin, tykästyin vain ajatukseen banaanipuusta kasvarissa. Ajattelin kasvin olevan veikeä erikoisuus, josta saisi syksyllä kivan sisäkasvin.DSC_4669

Harmikseni minulla ei ole kuvaa lähtötilanteesta toukokuussa. Banaani oli näppärän kokoinen, sellainen pikkutilaan sopiva ruukkukasvi. Mutta kasvihuoneen kosteudessa ja lämmössä banaani lähti nopeasti hurjaan kasvuun!

DSC_7093

Lehdet olivat terveen vihreät ja uusia lehtitötteröitä ilmestyi säännöllisesti.

DSC_7103

Ei aikaakaan, kun banaanille varaamani keltainen ruukku kävi aivan liian ahtaaksi.

DSC_7090

Siirsin kasvin huomattavasti suurempaan astiaan ja samalla kasvihuone vaihtui terassiksi. Pari päivää banaani möksötti siirrosta, mutta sopeutui sitten nopeasti.

DSC_7943

Se vahvisti varttaan ja syyskuussa kasvin tyvelle alkoi ilmestyä pieniä jälkeläisiä. Oli aika alkaa pohtia mitä tehdä ”näppäränkokoiselle pikkukasville”. Sain blogiini paljon ehdotuksia ja niitä makustellessa siirsimme kasvin syyskylmiltä suojaan pesuhuoneeseen. En ollut vielä keksinyt, mihin (ja ennenkaikkea miten) siirtäisin kasvin mahdolliselle uudelle omistajataholle. Meidän kodissa alkoi tulla tila vastaan.

Image 18.2.2016 at 8.45 (3)

Palattuamme kolmen päivän lomareissulta pesuhuoneessa odotti henkihievereissä ollut banaani. Suurin osa lehdistä oli kuivunut käppyröiksi ja voimakas tuoksu alkoi ärsyttää perheen pienimpiä kylpijöitä. Otin tyveltä kolme suurinta alkua talteen, niistä yksi selvisi pimeästä kaudesta hyväkuntoisena. Nyt näyttää vahvasti siltä, että saamme tänäkin vuonna eksotiikkaa puutarhaan!

DSC_0093

Jos haluat todella nopeakasvuisen erikoisuuden, suosittelen kokeilemaan banaania. Varaudu kuitenkin huimaan kasvunopeuteen ja haasteisiin syksyn tullen. Minä jatkan jälkeläisen hoivaamista ja siirrän sen kasvihuoneeseen heti ilmojen sallittua. Melkoinen tuttavuus!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Ruususen unta

Puutarha näyttää nukkuvan Ruususen unta. Puuterimainen lumikerros ja kova pakkanen ovat kuorruttaneet kaiken kauniiksi.

Työkalut lepäävät kasvihuoneen suojissa kaikessa rauhassa.

0232

Moni puutarhuri kuitenkin kuopii jo lähtöviivalla. Selkälihaksiaan voi verrytellä kevään kaivuuhommiin lumitöissä. Nyt on myös hyvä hetki haaveilla ja suunnitella. Uusia istutusalueita on helppo hahmottaa kotipihaan lumeen piirtämällä tai sitä tallomalla.

2732

Jos lunta tupruttaa vielä kovasti, jossakin vaiheessa on syytä tarkistaa suojaverkkojen tilanne. Raskasta lunta kannattaa ravistella verkkojen lisäksi myös pensaiden ja havupuiden päältä, jotta ne eivät katkea taakan alla.

0145

Ja jos teidän kulmillanne on samanlaisia jättiläisrusakkoja kuin meillä, suojaverkkojen ympäriltä on hyvä tampata paksu lumikerros matalaksi. Kasvihuoneen omistaja huolehtii, että katolle ei pääse muodustumaan liian painavaa lumikuormaa.

0323

Ja sitten yhtäkkiä koittaakin se hetki, jolloin räystäistä alkaa kuulua suloinen tip-tip-tipeti-tip. Kun kevätaurinko sulattaa lumet kasvihuoneen katolta ja aurinko lämmittää sisätilat kahvitteluasteisiin.

0154

Siihen ei mene enää kauan. Kaunista talven jatkoa!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kasvihuoneen syyspuuhia

Monessa pihassa puutarhan syystyöt on jo varmasti saatu päätökseen. Puutarhuri on siirtynyt ansaitulle lepotauolle. Meillä flunssapaholainen on koetellut sen verran sinnikkäästi, että puutarhahommia riittää vielä. Siitäkin huolimatta, että olen siirtänyt osan töistä suosiolla ensi kevääseen.

Kasvihuoneen syksy

Kasvihuoneen syyshuolto kuuluu kuitenkin syksyrutiineihin kuin luumuhillo joulutorttuun. Kun tomaatit ovat antaneet kaikkensa ja pakkasyöt kolkuttelevat ovelle, on aika tyhjentää kasvihuone.

Kasvihuoneen syksy2

Kannan ulos ruukut ja laatikot, ja poistan kaiken kasvijätteen. Meillä kasvihuoneessa viljellään erillisissä ruukuissa ja säkeissä, joten mullat on helppo tyhjentää kasvimaalle. Lakaisen lattian ja harjaan sisänurkat puhtaiksi. Jos lattia tai rakenteet eivät ole aivan ruokottomassa kunnossa, suoritan tiililattian ja ikkunoiden pesun vasta keväällä. Kasvihuoneessa on huomattavasti mukavampaa lotrata vedellä, kun kevätaurinko lämmittää selkää ja kuivattaa paikat nopeasti.

Kasvihuoneen syksy3

Pesen varjostusverhot pyykkokoneessa ja siirrän ne kuivaan varastoon odottamaan uutta kautta. Ikkunoiden automaattiavaajien kanssa pitää olla tarkkana, sillä ne eivät kestä jäätymistä. Ne tulee siis irrottaa hyvissä ajoin ja säilyttää lämpimässä. Mielellään niin, että löytää ne helposti seuraavan kesän tullen. Olen joskus kuullut jonkun etsineen niitä pitkään ja hartaasti ”varmasta” tallesta…

Kasvihuoneen syksy7

Kun kasvihuone on tyhjennetty, se saa uuden tehtävän talvikaudeksi. Kannan osan puutarhakalusteista kasvihuoneeseen.

s7

Lisäksi pari taljaa ja vähän kynttilöitä.

kasvihuoneen syksy5

Ja tietenkin valot! Jouluvalot, tunnelmavalot tai kaamosvalot, millä nimellä niitä sitten haluaakin kutsua.

Talvisessa kasvihuoneessa on mukava nautiskella höyryävää glögiä ja tehdä havutöitä. Kasvihuoneessa havupaja ei ole kenenkään tiellä, puuhan voi rauhassa jättää kesken ja jatkaa sopivan hetken tullen.

s6

Marraskuun alkuun on luvattu melkoisen leutoa säätä. Myös me hitaammat ehdimme siis hyvin viimeistellä puutarhaa talvilevolle. Josta tulikin mieleeni, että vielä pitäisi suojata hedelmäpuut verkoilla ja runkosuojilla, nikkaroida tuijien ja rodojen varjostuskehikot, tehdä pari syyskylvöä ja ja ja…

Mukavaa loppusyksyä, sekä puutarhaan että sisätiloihin!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Herkkuja puutarhasta

Loppukesästä puutarhan herkulliset sadot hemmottelivat ahkeria puutarhureita. Tomaatteja ja kurkkuja kypsyi runsaasti. Samoin monenlaiset yrtit kasvoivat runsaina kasvihuoneessa.

kasvihuone_2

Myös eksoottinen maissi alkoi pitkän viileän jakson jälkeen kasvaa täyteen mittaansa ja tähkät pääsivät myös kehittymään. Maissi kannattaa silti yrittää muistaa istuttaa mahdollisimman aikaisin maahan, koska Suomen kasvukauden pituudesta ja ajankohdasta ei koskaan tiedä niin kuin saimme huomata tänä vuonna.

maissi

Valtavat keltaisena hehkuvat aurinkopallot eli auringonkukat ovat paitsi iloa levittämään puutarhaan, niin myös hyödyllisiä ruokailuhetkiä silmällä pitäen. Loppukesästä voit katkaista auringonkukan ja irrottaa siitä lukuisat siemenet, jotka ovat hyvää ravintoa kuivattuina.

auringonkukka

Muistan kuinka eräskin vuosi minulla oli monta auringonkukkaa, joista halusin kuivata ja säilöä siemenet. Voin sanoa, että tähän käsinäppäryyttä vaativaan tehtävään täytyy varata aikaa. Kuivatuksen voi tehdä helposti auringossa jos sitä vielä riittää tai yhtä hyvin tähän käy alhainen lämpötila uunissa tai infrapunakuivain. Auringonkukan siemenet ovat terveellinen lisä muun muassa salaatteihin. Kannattaa myös kokeilla paahtaa auringonkukan siemeniä pannulla ja lopussa lisätä niihin hunajaa. Vuohenjuustosalaatti vesimelonin- tai hunajamelonin paloilla ja näillä hunajaisilla auringonkukansiemenillä on todella maukasta.

lehtikaali

Lehtikaalisipsit ovat joka syksyisiä herkkupaloja, jotka hurmaavat ruokaintoilijat terveellisyydellään. Paras lajike tähän on ehdottomasti “Westland Autumn”. Sen röpelöiset lehdet muuttuvat rapeiksi vihreiksi sipseiksi pienessä määrässä öljyä ja uunin lämpöä. Lopuksi päälle voi ripotella esimerkiksi vaaleanpunaista Himalajan suolaa tai hienoa merisuolaa. Ohessa tarkempi ohje.

lehtikaalisipsit

Pese ja kuivaa tuoreet lehtikaalit. Revi lehtikaaleista keskisuuria paloja varren kummaltakin puolelta niin, että keskellä oleva kova varsi jää käyttämättä.

Asettele lehtikaalipalat väljästi esimerksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Hiero lehtikaaliin oliiviöljyä kauttaaltaan. Tässä voit kokeilla kuinka öljyisiä haluat sipseistäsi. Suosittelen käyttämään öljyä kohtuudella, koska lehtikaalit kyllä kuivuvat uunissa ilman öljyäkin. Pieni silaus öljyä sen sijaan antaa lehtikaaleilla rapean tekstuurin. Ripottele vielä öljytyiden kaalien päälle hyppysellinen hienoa merisuolaa.

Aseta pelti uuniin, jossa on 140 astetta. Anna olla tässä lämpötilassa kymmenisen minuuttia. Laske sitten uunin lämpötilaa 100 asteeseen. Voit käydä tarkastamassa milloin lehdet alkavat kuivua, mutta itse olen joutunut kuivattamaan vielä tässä lämpötilassa sipsejä noin 50 minuuttia. Tärkeintä on, että lehtikaalisipsit jäävät vihreiksi. Heti kun ne alkavat muuttua ruskehtaviksi ne palavat ja tässä vaiheessa maku on jo menetetty. Täydellisen rapeuden ja suolaisuuden löytäminen onkin harjoituksen tulosta, joten jos ensimmäinen satsi ei onnistukaan, seuraavalla kerralla onnistuu varmasti jo paremmin.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Melkoinen tomaattikausi

Ei sitä huhtikuussa tomaatintaimia kouliessa arvannut, millainen kausi tuleman pitää. 

DSC_6706-001

Taimet ehtivät kasvaa kylmän kevään aikana sisätiloissa melkoisiksi hujopeiksi. Tomaatintaimien karaiseminen eli ulkoelämään totuttaminen pääsi alkamaan vasta paljon normaalia myöhempään ja paljon normaalia varovaisemmin.

DSC_1141

Onneksi tomaatti on melkoisen reilu kaveri, ei mikään hienohelma nirppanokka. Kesäkuussa kasvihuoneen multiin päästyään taimet alkoivat jämäköityä silmissä.

DSC_4645

Kasvihuoneen lisäksi istutin runkotomaatteja suojaisalle varastonseinustalle, Kasvumaasäkkeihin. Kasvu oli hyvin maltillista koko heinäkuun.

DSC_5528

Hyötytarhan puolella, isossa ruukussa kasvaneet amppelitomaatit Tumbler ja Losetto eivät sen sijaan viileästä kummastuneet. Molemmat ovat aikaisia lajikkeita ja ehtivät tehdä satoa myös kesän myöhästyessä.

DSC_6023

Heinäkuun lopulla kaikissa tomaatintaimissa näkyi jo komeita vihreitä palluroita.

DSC_7108

Oli pientä ja isoa, veikeää Tigerellaa. Punaista ei vain näkynyt, ei missään.

DSC_7493

Kunnes koitti ihana elokuu ja helteet. Aurinkoa aamusta iltaan. Tuntui, kuin kasvihuone olisi yhtäkkiä herännyt eloon! Punastelevat tomaatit loistivat kilpaa auringon kanssa.DSC_8175

Lehtiä runsaasti karsimalla auringonvalo pääsi perille asti. Ja nyt näitä ihania itse kasvatettuja, auringon lämmittämiä, vastapoimittuja aromikkaita tomaatteja riittää vaikka kuinka!

to

Oli se kaiken vaivan arvoista, tänäkin vuonna.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Yrttien tuoksua – osa 2

Piparminttu

Piparminttu on monipuolinen ja monivuotinen yrtti, jota on helppo kasvattaa. Se leviää rihmastoina nopeasti, jos sitä ei rajaa. Itse olen tehnyt piparmintuille omat kasvulaatikot kasvihuoneen eteen, jossa ne tuottavat satoa melkein koko kesän.

HeidiRoth-0965

Piparminttua käytetään lammas- ja riistaruokien maustamiseen ja erilaisten juomien, kuten teen valmistuksessa. Sen maku on muita minttuja voimakkaampi. Minttua on pidetty mm. rauhoittavana ja kouristuksia laukaisevana yrttinä. Sitä on käytetty aromaattina, vatsalääkkeenä, virkistävänä aineena, antiseptinä, paikallispuudutteena ja kouristuksia laukaisevana. Sillä on hoidettu ruuansulatusvaivoja, pahoinvointia, kurkkukipua, ripulia, flunssaa, päänsärkyä, hammassärkyä ja kouristuksia.

Olen piparmintun suurkuluttaja ja käytän sitä varsinkin kesällä päivittäin. Tässä muutama piparmintun hyväksi todettu käyttötarkoitus.

Piparminttujuoma

Hiilihapotettu vesi
Muutama piparmintun lehti
Sitruunan mehua

Jos sinulla on hiilihappokone (esim. Soda Stream), hiilihapota vesi ja lisää siihen piparmintun lehdet ja sitruunamehu. Anna kylmetä jääkaapissa hieman ennen tarjoilua, jotta piparmintuista ehtii irtoamaan makua. Halutessasi voit vielä lisätä muutaman jääpalan juomaan.

Piparminttukahvi

Lisää kahvimukiin pari piparmintun lehteä, sekoita ja anna olla vähän aikaa, jotta mintuista irtoaisi makua. Lisää maitoa ja teelusikallinen hunajaa. Juoma toimii myös kylmänä. Anna jäähtyä ja lisää muutama jääpala joukkoon ja saat pirteän keskipäivän kahvin.

Ruohosipuli

Ruohosipuli eli ruoholaukka on ehkä ensimmäinen yrtti, jonka muistan lapsuudestani. Tämä monivuotinen yrtti on usein jäänyt pihalle perintönä, eikä se kaipaa paljon huolehtimista. Sitä löytyy siis myös luonnonvaraisena. Rohtonakin sitä on käytetty muun muassa hengenahdistukseen ja yskään.

Satoa voi kerätä pitkin kesää ja ainoana ohjenuorana kannattaa muistaa katkoa ruohosipuleiden päästä kukinnot pois, muuten varret paksuuntuvat, eikä niitä voi enää syödä.

HeidiRoth_0816

Tämä yrtti on myös kovin kaunis puutarhassa ja sitä voi rohkeasti laittaa kasvamaan kukkien viereen. Tiesitkö muuten, että ruohosipuli sisältää myös runsaasti C-vitamiinia?

Ruohosipulia voi mutustella kesäpäivinä sellaisenaan, tai mikä saisi keittiöön paremmin kesän tuoksun kuin uudet perunat maitokastikkeella, jossa vihreät ruohosipulin palat uiskentelevat pinnalla. Koristeena se on myös varma valinta. Ajatelkaapa vaikka karjalanpiirakoita munavoilla, jotka saavat väriä ruohosipulikoristeista. Kesäjuhliin ruohosipulia kannattaa siis varata.

Kamomilla

Kamomillasaunio on desinfioiva lääke, sekä sisäisesti, että ulkoisesti. Se ehkäisee ja parantaa tulehduksia, rauhoittaa ruoansulatuselimistön toimintaa ja lievittää kuukautiskipuja. Kamomilla auttaa hermosärkyihin, silmäluomen tulehdukseen ja monenlaisiin kiputiloihin. Se auttaa ihotulehduksissa ja mahataudissa.

HeidiRoth_3556

Kamomilla on mitä ihanin kasvatettava. Se on helppo hoitoinen, sekä leviää kiitettävästi vuodesta toiseen. Kesällä satoa tulee runsaasti ja olen kuivattanut sitä infrakuivurilla. Koostumukseltaan karkeaksi jätetty kuivattu kamomilla käy teehen. Se on rauhoittava teevalinta illaksi. Tarvitaan vain kamomillaa, kuumaa vettä ja tilkka hunajaa. Olen jauhanut osan kuivatusta kamomillasta tehosekoittimessa hienoksi jauhoksi. Tätä olen käyttänyt mm. leivontaan. Eräs kokeileva reseptini tässä.

Kamomilla kääretorttu

Pohja:
3 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 rkl kaakaojauhetta
1 dl perunajauhoja
1/2 rkl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Täyte:
75 g voita
1/2 dl sokeria tai 1 dl tomusokeria
1 munan keltuainen
1 rkl hienonnettua kamomillaa

Vatkaa munat ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja yhdistä ne taikinaan siivilän läpi kevyesti sekoittaen. Kaada taikina uuninpellille leivinpaperin päälle ohueksi levyksi. Paista 200 asteessa noin 6-10 minuuttia.
Kumoa lämmin torttulevy sokeroidulle leivinpaperille. Irrota paistamisessa käytetty paperi torttulevystä ja anna levyn jäähtyä.
Sekoita täytteen voi ja sokeri pehmeäksi vaahdoksi. Lisää keltuainen sekä kamomilla.
 Lisää seos jäähtyneelle torttulevylle. Kääri torttu leivinpaperin avulla tiukaksi rullaksi ja anna sen vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Yrttien tuoksua – osa 1

Kesäisten yrttien kasvatus on helppo aloittaa vaikka kauniissa ruukuissa, jotka voidaan sijoittaa keväällä ikkunalaudalle nauttimaan auringonsäteistä. Yrtit ovat myös helppoja kasvattaa avomaassa, joten kun maa on lämmennyt tarpeeksi ja aurinkoa riittää, on suorakylvön aika. Yrttien siemenet ripotellaan suoraan multavaan maahan lähelle maanpintaa ja kastellaan runsaasti. Ei pidä säikähtää jos luulee kesken kesän, että on liian myöhässä yrttien kasvatusten kanssa. Itse olen ihan hyvällä menestyksellä laittanut vielä heinäkuussakin yrttejä kasvamaan ja kun kesää on riittänyt pitkälle syksyyn, satoa ehtii varmasti saada. Aina voi myös ostaa valmiiksi kasvatettuja taimia ja istuttaa nämä osaksi omaa puutarhaa. Sadosta pääsee nauttimaan lähes heti.

Jos on aikaa ja halua näperrellä pieniä, sieviä yksityiskohtia, yrtit voi hyvin merkitä eritavoin puutarhaan. Voi käyttää vaikka jäätelötikkuja, vanhoja lusikoita, viinipullon korkkeja, pieniä kiviä tai oksia. Tässä ideataulustani ottamani kuva esimerkiksi.

yrtti_ideat

Persilja

Persilja on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti, jonka mieto maku käy hyvin moniin eri kastikkeisiin ja keittoihin, niin sekä lihan, kalan, että linturuokien kanssa. Persiljaa kannattaa myös kokeilla erilaisiin juusto- ja munaruokiin, sekä kasvis- ja pastaruokiin. Varsinkin tätä kähärälehtipersiljaa käytetään myös paljon ruoan koristeluun, perinteisinä esimerkkeinä leipäpohjaiset alkupalat, sekä voileipäkakut.

HeidiRoth_persilja

Olen kasvattanut tätä maustekasvia sekä avomaalla, että kasvihuoneessa. Useampana kesänä olen myös halunnut sen lähelle keittiötä, joten olen istuttanut sitä pieninä määrinä saviruukkuihin lasiterassille.

Kun kasvatat itse persiljaa kotona yrtin ollessa täysikasvuista, satoa on helppo poimia pikkuhiljaa ja käyttää sitä mukaa kun tarvitsee.

Käytän persiljaa paljon esimerkiksi antamaan makua aamuisiin omeletteihin. Persiljaa käytettäessä säästyt paljon turhalta suolalta ja ruoka saa makua terveellisistä yrteistä, joilla muuten saattaa olla myös suotuisia rohdosvaikutuksia.

Jättibasilika

Basilika on lempiyrttini. Vaikka maustebasilikalla on kymmeniä eri alalajeja ja satoja lajikkeita ja niitä on saatava erilaisilla aromeilla höystettyinä (mm. anis, lakritsa, sitruuna) niin mikään ei mielestäni vedä vertoja alkuperäiselle basilikan maulle ja pyöreälehtiselle jättibasilikalle. Sen isot, mehevät lehdet ovat kuin tehtyjä kesäiseen tomaatti-mozzarella salaattiin ja muihin ruokiin. Lehtiä voi myös ripotella pizzan päälle ja varsinkin italiaisiin ruokiin se käy todella hyvin. Se on erinomainen kumppani juusto- ja liharuokiin, joissa maistuu lisäksi tomaatit ja valkosipulit. Jos siis kokeilet kasvattaa tomaatteja, kannattaa muistaa ainakin yksi yrtti eli basilika. Sen siemeniä voi myös istuttaa suoraan tomaatin taimien viereen, aluskasviksi. Basilika karkoittaa myös tuholaisia  tomaattiviljelyksistä (sekä kurkkuviljelyksiltä), joten senkin vuoksi se on mitä erinomaisin kumppani kasvihuoneeseen.

HeidiRoth-0862

Basilikaa ja muita yrttejä voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla niitä suoraan ilmavaan pakastepussiin. Myös eräs ihana tapa on ottaa jääpalakuutioastia ja täyttää ne kylmäpuristetulla oliiviöljyillä ja yrteillä. Monena vuotena olen myös tehnyt omaa pestoa. Omasta maasta olen saanut basilikat ja valkosipulit, mutta kaupasta on pitänyt käydä hakemassa pinjansiemenet, oliiviöljy, sekä parmesaanijuusto.

Stevia

Stevia (Stevia rebaudiana) on makeutuskasvi, joka on 200-300 kertaa makeampaa kuin tavallinen sokeri. Stevian hyvä puoli on ehdottomasti sen kalorittomuus.

Kokeilin kasvattaa Steviaa muutama kesä sitten. Kasvusato oli erittäin hyvä, eikä sitä ollut edes vaikea kasvattaa. Laitoin siemenet multaan, vettä päälle, lämpöä ja aurinkoa ja satoa riitti. Kasvupaikaksi valitsin kasvihuoneen runsasmultaisen kasvulaatikon.

HeidiRoth-0983

Makeuden steviasta saa irtoutumaan kaatamalla kuumaa vettä sen päälle, jonka jälkeen tätä makeutusvettä voi käyttää ruoanlaitossa. Se käy hyvin erilaisiin kesäisiin juomiin tuomaan makeutta. Käytin sitä myös leivontaan silputtuna taikinan joukkoon ja omatekoiseen jäätelöön. Loppukesän sadon kuivatin ja tätä vihreää jauhetta käytin todella pitkään monissa eri käyttötarkoituksissa. Kannattaa kokeilla!

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Hyötypuutarha parhaimmillaan

Hyötypuutarha_tomaatti_Heidinkesa

Hyötypuutarha on merkinnyt minulle monena vuotena puhdasta ruokaa omasta maasta. On tullut kokeiltua kaikkea laidasta laitaan. Peruspilareina hyötypuutarhassa ovat olleet pieni mansikkamaa, sekä kasvulaatikot, joihin saa mielensä mukaan istuttaa mitä kunakin vuotena tahtoo.

Hyötypuutarha_Heidinkesa

Yleensä kasvuun on laitettu perunaa, porkkanaa, lanttua, punajuurta, herneitä, varsiselleriä, papuja, kurpitsaa, munakoisoa, purjosipulia, sipulia, sekä monivuotiset valkosipulitkin ovat olleet pihanperällä käytettävissä. Lisäksi olen kokeillut paprikaa, chilejä, lehtikaaleja, kukkakaalia, parsakaalia ja perinteistä keräkaalia muutamia mieleenjääneitä mainitakseni.

Hyötypuutarha_2_heidinkesa

Kasvihuone on ollut myös kovassa käytössä pääasiassa tomaattien, kurkkujen ja salaattien kasvatuksessa. Lisäksi siellä ovat kasvaneet monet eri yrtit.

Tässä kuva normaalista kesäpäivän sadosta.

hyötypuutarha_3_heidinkesa

Metsänlaidalla asumisessa on ollut myös omat hyötynsä. Puutarhaan on tullut villejä vadelmapensaita, lisäksi mustikat ovat kivenheiton päässä. Syksyisin on saatu myös kaikki sienet lähimetsästä. Myös isot ja mehevät pensasmustikat antavat oman lisänsä puutarhan tarjontaan, unohtamatta pihan perällä olevia tyrni- ja herukkapensaita. Omia kanojakin on kokeiltu ja saatu monena vuotena maistaa miltä omat luomukananmunat maistuvat. Näillä aineksilla kesät on vietetty hyvin omavaraisesti ja luonnonhelmassa puuhaten.

Kesäkurpitsa

Kesäkeittiön nopeat kasvispohjaiset ruoat syntyvät helposti kesäkurpitsoista, porkkanoista, sipuleista ja muista kasviksista. Nopeaa ja vaivatonta kun vain saa pilkotuksi kasvikset. Loraus öljyä ja suolaa (+muita mausteita tai yrttejä halutessa) ja sitten uuniin paistumaan.

Kasvisten kanssa sopivat myös erinomaisesti erilaiset juustot. Grillaa esimerkiksi halloumi juustoa ja kasviksia. Tai kokeile helppoa fetajuusto-kesäkurpitsa lisuketta. Siihen ei tarvita kuin kesäkurpitsaa pieninä paloina, sekä fetajuustoa öljyssä. Olen myös käyttänyt valmiita valkosipuli-oliivi-fetajuusto öljymarinadi pakkauksia. Nämä sekoitetaan kesäkurpitsan palojen kanssa ja laitetaan uuniin paistumaan niin että kesäkurpitsa ehtii pehmentyä hieman ja juusto on ihanan pehmeää. Samaa voi myös kokeilla sinihomejuustolla.

Kesakurpitsa_Heidinkesa

Olen yleensä ostanut kesäkurpitsan taimet valmiina ja istuttanut ne multaisaan maahan. Jos et käytä kasvulaatikoita, pääset kaikkein helpommalla jos asennat muovin kohopenkin päälle. Tee siihen kaksi noin 15cm viiltoa ristikkäin ja istuta taimen siihen. Taimenten väliksi kannattaa jättää ainakin 40cm. Näin vältyt turhalta rikkaruohojen kitkemiseltä, joka ei ainakaan ole minun lempipuuhaani.

Aluksi taimia kannattaa kastella runsaasti, jotta niiden kasvuun lähtö varmistuu. Parin viikon päästä ne voi jättää jo luontoäidin hyvään hoitoon ja kerätä sitten sadon pois sitä mukaa kun sitä alkaa tulla. Tietenkin pitkät sadettomat jaksot tekevät poikkeuksen ja silloin kesäkurpitsoja on hyvä kastella muutaman päivän välein.

Kesäkurpitsoissa onkin hyvää juuri tämä todella runsas sato. En tiedä onko syynä olleet luomulannoitteet, joita olen käyttänyt (tuore, vasta leikattu ruoho ja eräänä kesänä käytin myös kuvassa näkyvää kanalan pellettipurua) mutta kesäkurpitsoita on voinut syyllä kutsua jättikesäkurpitsoiksi, niin valtavia ne ovat olleet.

Runsaan sadon myötä minun on pitänyt myös keksiä tapoja säilöä näitä jättimäisiä kesäkurpitsoja. Eräänä keinona olen käyttänyt pakastusta. Olen pessyt ja paloitelut kesäkurpitsat sopivan kokoisiin annoksiin ja pakastanut ne. Tätä samaa ”valmisannospussi” -taktiikkaa olen myös käyttänyt säilöessäni muita kasviksia ja kasvissekoituksia. Helppoa ja hyvin paljon arkea helpottavaa toimintaa hyötypuutarhurin keittiöpuuhiin!

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Puutarhurin kaarituet

Kohta meilläkin päästään aloittamaan kylvöt kasvimaalla. Suomen suvessa kylvökset kannattaa suojata hallaharsolla. Muistan hyvin, miten viime vuoden kesäkuussa(kin) sateli lunta.

DSC_0031

Tuli lunta tai ei, hallaharsot suojaavat myös tuholaisilta. Esimerkiksi rucola menee suojaamattomana usein kirpan suuhun. Siinäpä sitä sitten katselee reikäistä satoa salaattikulho kainalossa.

DSC_0056

Kasvilavojen kaaret ovat kätevä ja hermoja säästävä kikka kasvuston suojaamiseen. Olen vuosien varrella kokeillut erilaisia virityksiä. Olen törkännyt multaan muoviputkea sekä muun muassa teltan alumiinikaaria, mutta en ole saanut ankkuroitua kaaria riittävän tukevasti. Usein tuuli tai rankkasade onkin kaatanut koko viritelmän ja hallaharso on liiskaantunut märkänä ja raskaana vasten hentoja salaatinalkuja.

DSC_0097

Tukevia kaaria varten tarvitaan kahta eri paksuutta muovista sähköputkea sekä metallista reikänauhaa. Pätkä paksumpaa putkea kiinnitetään reikänauhalla lavan reunaan. Ohut, pitkä kaari työnnetään paksun kaaren sisään.

DSC_0082

On makuasia, laittaako kaarituet kasvulaatikon sisä- vai ulkopuolelle. Sisäpuolella ankkuroinnit eivät näy, mutta saattavat helpommin täyttyä mullalla. Ulkopuolella ne taas ovat koko ajan näkyvissä, mutta ankkuriputket on helpompi pitää puhtaana.

DSC_0095

Vaikka kaaret olisi paikoillaan, ne saa tarvittaessa siirrettyä kätevästi sivuun ottamalla toisen pään pois ”ankkurista”. Ja kun kaaria ei enää tarvita, ne on helppo irrottaa kokonaan. Ankkurointisysteemit ovat meillä paikoillaan kesät talvet, ja hyvin ovat kestäneet.

DSC_0081

Olen laittanut harsojen liepeiden päälle heinäseipäät, näin harsot pysyvät paikoillaan kovassakin tuulessa. Toki tähän voi käyttää myös kivenmurikoita tai vaikkapa telttakoukkuja.

DSC_0099

 Siitä tosin kannattaa muistaa mainita perheen retkeilijälle.

DSC_0271

Joskus puutarhuria on nimittäin manattu melkoisesti, kun yösijan pystytys ei olekaan sujunut niin joutuisasti…

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 7 Kommentit