Maissia kasvattamaan!

Maissi on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten kesäruokana. Kypsäksi grillattu tai keitetty maissi, sipaus voita ja ripaus suolaa, ah mikä ihana herkku!

Ja jos on joskus päässyt tuoreen maissin makuun, ei paluuta vakuumipakattuihin maisseihin enää ole. Tuoreena nautitussa maississa on ihana makeus, rapeus ja mehevyys.

Maissia pystyy kasvattamaan myös näillä leveysasteilla, kunhan sille on tarjota tuulelta suojainen, lämmin ja aurinkoinen kasvupaikka.

Ensimmäinen maissikokeiluni sijoittui kasvihuoneeseen. Maissi vaatii pitkän kasvukauden, mutta kasvihuoneessa satoa tuli nopeammin. Tosin maissi vei niin paljon tilaa pienessä ansarissa, että seuraavana vuonna kokeilin kasvatusta lämpimällä seinustalla.

Istutin taimet laatikoihin kesäkuussa ja heinäkuun lopussa varret olivat venahtaneet pituutta kohti katonrajaa.

Elokuu meni satoa kypsytellessä ja sadonkorjuuseen päästiin syyskuussa. Kun tähkän päässä olevat emit ruskistuvat ja kuivuvat, on aika korjata satoa. Mikään kärsimättömän kaverin kasvi tämä ei ole. Mutta sadonkorjuu kyllä palkitsee odotuksen!

Tänä vuonna kokeilin maissia ensi kertaa siemenestä asti. Ostin puutarhamessuilta ’Minipop’ F1 sokerimaissia. Siemenpussin tietojen mukaan minimaissin tähkä on noin 10 cm pitkä ja koko kasvista tulee vain noin metrin korkuinen, eli se soveltuu hyvin kasvatettavaksi myös pienemmässä tilassa.

Maissin esikasvatus oli vaivatonta ja nopeaa. Kylvin siemenet pieniin ruukkuihin kasvihuoneessa toukokuun alkupuolella. Myöhemmin istutin taimet keittiöpuutarhaan kasvulaatikoihin, seinustalle Kasvumaa-kasvatussäkkeihin sekä ruukkuihin terassille.

Minimaissin lisäksi istutin Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä löytynyttä vaaleanpunaista ”mansikkamaissia”. Joissakin lähteissä tästä puhutaan koristemaissina, toisissa popcorn-maissina. Katsotaan, mitä sadonkorjuun yhteydessä selviää…

Nyt toivon tyyntä ja lämmintä kesää, jotta maissilla olisi hyvät mahdollisuudet onnistua. Kerron myöhemmin kuinka kävi!