Amarylliksen istuttaminen

Amaryllis eli ritarinkukka on näyttävä joulunajan kukka. Kasvun seuraaminen sipulista pitkänhuiskeaksi kaunottareksi on osa jouluperinteitäni siinä missä pipareiden leipominen. Amarylliksen istuttaminen on helppoa ja onnistuu myös perheen pikkutonttujen kanssa. Minulla oli kaksi amarylliksen sipulia, punainen 'Red Lion' ja valkoinen 'Alfresco'. Lue koko kirjoitus

Ripaus joulua kasvihuoneessa

Nyt kun halloween ja pyhäinmiestenpäivä on ohitettu, voi pikku hiljaa siirtää katseita kohti joulua. Joulu hiipii meillä ensin kasvihuoneeseen ja terassille, ja vasta sitten sisätiloihin. Ripaus joulua kasvihuoneessa piristää marraskuun päiviä ja saa sormet syyhyämään havutöiden pariin. Liian aikaisen jouluähkyn Lue koko kirjoitus

Syyspuuhia puutarhassa

Kelit ovat parin viikon sisällä heitelleet melkoisesti. Hehkuvasta ruskasta on menty monin paikoin ensilumeen ja toisaalta sääennuste lupailee seuraavalle viikolle taas lähes 10 asteen lämpötiloja. Koita tässä nyt sitten pysyä perässä! Meidän puutarhassa riittää vielä kosolti syyspuuhia, vaikka näitä Lue koko kirjoitus

Daalian talvetus (ja daaliahuijaus)

Mainitsin ohimennen syyskuun alussa täällä, miten ostamani valkoinen 'Cafe au lait' daalia paljastui joksikin ihan muuksi. Nooh, kyseisestä kojusta tehdyt messuostokset jatkoivat samalla linjalla loppuun asti. Jokaikinen daaliajuurakko puhkesi kukkaan erilaisena kuin olin sen ostanut. Jospa vihdoin ottaisin opiksi Lue koko kirjoitus

Kalamondiini, pikkuinen sitruspuu

Pikkuinen sitruspuu, kalamondiini, taitaa olla vähän haastavan maineen omaavista sitruspuista se kaikkein helppohoitoisin. Sen lehdet ovat kiiltävän vihreät ja kukat valkoiset. Hedelmät ovat pienet, oranssit ja todella kirpeät. Kalamondiinit viihtyvät kesäaikaan esimerkiksi terassilla tai ihan taivasalla. Se pitää valosta ja Lue koko kirjoitus

Aurinkokylpyjä ja kukkaenergiaa

1.valkoinen

2.sininen

3.narsissi

Kesä alkoi. Täyteen loistoonsa puhjenneet kukat pyyhkivät tieltään kevään harmauden, eikä haittaa yhtään, vaikka lehtiä ei olekaan vielä puissa. Kunhan on kukkia, eri väreissä, erilaisissa ryhmissä ja mahdollisimman paljon. Huomaan nauttivani vuosi vuodelta yhä enemmän kukkien katselemisesta – niistä saa energiaa. Vaikka kuvan yksilöt eivät olekaan oman puutarhan tuotoksia, ei sekään haittaa.

Alkoi se kesäkausi omallakin pihalla, sillä puutarhakalusteet on nyt nostettu esille pehmusteineen päivineen. Houkuttelevista lekottelupaikoista huolimatta tuli pääsiäisviikonloppuna aurinkokylpyjen lisäksi tehtyä vähän muutakin.

5.ruohosipuli

Poistin arkojen kasvien suojana olleet havujen oksat muun muassa viiniköynnös Zilgan juurelta, laventelin ja koristeheinien päältä sekä yrttilaatikon yltä. Aroista yrteistä, rosmariinista ja timjamista, ei näkynyt ikävä kyllä jälkeäkään, mutta ruohosipuli oli lähtenyt havujen suojissa hyvään kasvuun. Vahvistin myös viime keväänä istutetun alppikärhön kiinnityksiä seinämää vasten – tuoreita lehtiä näkyy jo siellä täällä pitkin pitkänhuiskeaa hentoa köynnöstä.

Siistin oksasaksilla kuivia, epäsiistejä alaoksia marjakuusista ja serbiankuusista. Kuuset ovat sen verran tuuheaa tekoa alas saakka, että niiden helmuksiin ei ole tullutkaan katsottua aiemmin näin tarkkaan. Yllättävän paljon kuivia oksia sain saksittua. Uskon, että nyt kuusten alla olevat vuorenkilvet ja pensasmustikat saavat enemmän valoa ja tilaa kasvaa.

Levitin puutarhan kevätlannoitetta kaikille kasveille: koristekasveille, nurmikolle ja hyötykasvimaalle. Lähiaikojen työlistalla on vielä maan kalkitseminen, sillä mäntymetsikköön rajautuva pihamaamme on luonnostaan hapan, mikä näkyy esimerkiksi sammaleen muodostumisena. Maan kalkitseminen tehostaa kasvien ravinteiden saantia, ja erityisen tarpeen se on happamalle maalle.

4.teipit

Viikonlopun touhuihin kuului myös imukärhivilliviinin kiinnittäminen. Tässä olikin pakko ottaa käyttöön epätavalliset konstit, nimittäin ilmastointiteippi. Tietyiltä kohdin pihaamme reunustaa kiviaita, jota pitkin on hienosti kiinnittynyt vihreyttä tuova  imukärhivilliviini. No, loppusyksystä kyseisen aidan päälle teetettiin pellitys, minkä vuoksi villiviinit oli aidan päältä irrotettava. Nyt kiinnitin nämä seinämällä roikkuvat villiviinit takaisin aidan päälle teipillä – kun en muuta keinoa keksinyt. Nähtäväksi jää, alkavatko villiviinit uuden kasvun myötä kiinnittymään. Pisteenä iin päälle puhdistin suihkelähdealtaan, pikkulintujen suosiman juoma- ja kylpypaikan.

7.idut 

Pääsiäisruohosta yli jääneet vehnänjyvät voi idättää. Vehnänoras on muuten juuri valittu vuoden 2014 rohdoskasviksi!

6.katkennur

Kun ulkona tapahtuu paljon, unohtuvat sisäkasvit oman onnensa nojaan. Uusi nuppu nuupahti raukka kastelun puutteeseen. Kastelu kerran viikossa ei nykyisellä valon märällä näköjään riitä.

 

 

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Pihasuunnittelua osa 4 – Ikivihreää, perennoita ja katetta

Tässä muutamia onnistuneita ostoksia, joihin olen pihassamme erityisen tyytyväinen. Nämä pihan elementit pysyvät paikoillaan vuodesta toiseen ja ovat hyviä tukipylväitä tai niin sanottuja kiinnikekohtia pihasuunnitteluun.

Meidän pihalla on käytetty paljon kiveä ja sen sekaan sopii hyvin ikivihreät havut ja tuijat. Myös ikivihreät on hyvä valita niin, että seasta löytyy niin korkeita kuin mataliakin kasveja. Tämä laakakataja on lähtenyt kivasti matelemaan maata pitkin antaen kasvullansa itse pihalle mielenkiintoisia ulottovuuksia.

HeidiRoth-0924

Muita hyviä ostoksia ovat mielestäni olleet tuiviot, timanttituijat, keltamaljakatajat sekä kääpiövuorimännyt. Näillä olemme päässeet jo pitkälle ja edenneet suhteellisen vaivattomasti pihan arkihuollossa. Hauskoja tuttavuuksia ovat olleet myös koristeheinät, jotka ovat olleet odotettua kauniimpia pihankoristajia.

HeidiRoth-0925

Vesiaiheen vieressä tuuheina edustavat kuunliljat on ihanne perennoita. Ne eivät vaadi kovin kummoista hoitamista, eikä ylimääräisiä kasteluja ja silti ne kukoistavat vuodesta toiseen. Kurjenmiekat ovat myös hyviä kavereita vesielementtien läheisyyteen.

HeidiRoth-0928

Lisäksi on hyvä muistaa erilaiset vaihtoehdot istutuksien ja kasvualueiden katteille. Voi käyttää erilaisia pieniä kiviä, tai sitten vaikka koristekatteita, joita on markkinoilla yllin kyllin. Katteen käytöllä on myös muitakin kuin pelkkiä ulkonäöllisiä hyötyjä, se hidastaa mm. veden haihtumista sekä tasaa lämpötilaeroa kasvualustassa.

Tässä yksi meidän suosikkikuorikate, jota olemme käyttäneet. Sen nimi on kaakaokuorikate ja se on täysin biologinen ja sointuu hyvin meidän metsäiseen maisemaan. Se myös lannoittaa ja suojaa, joten suosittelen kyllä näiden katteiden käyttöä. Niiden avulla saa viimeistellyn näköistä jälkeä pihaan nopeasti ja vaivattomasti. Joidenkin istutusten alle on myös hyvä laittaa suodatinkangas, joka pitää huolen siitä ettei rikkakasvit pääse sotkemaan siistejä istutuksia.

HeidiRoth-0933

Kirjoittanut Heidi Roth 2 Kommentit

Ihanaa aurinkoa ja uhkarohkeita istutuksia

Eipä ollut helppoa palata toimistoon pääsiäisen ainutlaatuisen ihanien ulkoiluilmojen jatkuessa. Toisaalta voimat eivät olisi enää riittäneet monen päivän lapiointiin tai kottikärryilyyn. Paluumuuttajan puutarhassa saatiin kuitenkin pyhien aikana enemmän aikaan kuin osattiin suunnitella. Eikä tuntunut edes työleiriltä!

Ensin vähän pääsiäistunnelmaa verannalta, jossa voi jo nauttia myöhäisen aamukahvin paleltumatta.

Virpomisvitsat ovat pääasiassa viimevuotisia. Säilyvät ihan hyvin, kun niille ei anna vettä.

Virpomisvitsat ovat pääasiassa viimevuotisia. Säilyvät ihan hyvin, kun niille ei anna vettä.

Ihanat narsissit juuri ennen pääsiäistä. Pyhinä kastelija oli niin muissa maailmoissa, että nämä kuivuivat käytännössä pystyyn.

Ihanat narsissit juuri ennen pääsiäistä. Pyhinä kastelija oli niin muissa maailmoissa, että nämä kuivuivat käytännössä pystyyn.

 

Olen suunnitellut keittiöpuutarhaa jo puolitoista vuotta ja tänä kesänä päästään jotenkin enemmän kiinni aiheeseen. Viime kesänä hyötykasvipuoli hoitui yhdellä vanhaan ovenkarmiin tehdyllä kohopenkillä, johon kylvin aivan liian tiiviisti kesäkurpitsaa, papuja, herneitä, salaatteja ja kukkia. Samaan penkkiin sain mahtumaan vielä pari tomaattiakin. Nyt keittiöpuutarhaa on laajennettu kuuden lavakauluksen verran ja ”eteläpäähän” jää vielä tilaa raparpereille, pavuille ja ehkäpä parille mansikalle.

Erilaisia suunnitelmia penkkien sijoittelusta ja kasvien sijoittelusta penkkeihin olen tehnyt tammikuusta lähtien ja nyt, kun lavakaulukset ovat oikeasti paikoillaan, ei järjestys luonnollisestikaan noudata mitään suunnitelmaa. Tällä jaolla kiertoviljelyn suunnitteluun tarvitaan korkeampaa matematiikkaa. No, se ei haittaa menoa tänä kesänä toisin kuin tämä kumppanuuskasviasia. Kasvien järjestystäkin olen siis jo luonnostellut, mutta kun penkit ovat toisin, on suunnitelmat uusittava.  Miten tämä voi olla näin monimutkaista? Ja ihanaa!

Lapio on puhunut ja keittiöpuutarhaan on saatu järjestys.

Lapio on puhunut ja keittiöpuutarhaan on saatu järjestys.

 

Kitkettävää tässä puutarhassa on sen verran, että penkkien välit laatoitettiin vanhoilla betonilaatoilla, joille ei alkuperäisillä paikoillaan ole käyttöä. Laattoja on vielä lisää, joten penkkien päädytkin saanevat päällysteen.

Piinaviikon ällöttävin löytö oli munakoison taimiruukkuihin ilmestyneet sienet. Googlailin asiaa, mutta en pystynyt tekemään ihan varmaa lajintunnistusta. Sekalaisissa lähteissä kuitenkin vakuuteltiin, että tuulettaminen, mullan kuivahtaminen ja ehkä uusi kerros multaa korjaisivat tilanteen.

Pyytämättä ja yllätyksenä.

Pyytämättä ja yllätyksenä.

 

Turveruukut, joissa taimia olen kasvatellut, ovat tosiaan olleet aika tiiviisti kylvölaatikoissa, joten ei ihme, jos hometta ja sieniä ruukkuihin ilmestyy. Nyt niistä toivottavasti päästään eroon, sillä suurin osa taimista pääsi auringossa suurempiin ruukkuihin. Tai patojahan nuo pääsääntöisesti ovat, mutta lisää tilaa ja multaa siis kasvaville taimille.

Ihan ite kasvatettuja.

Ihan ite kasvatettuja.

 

Nyt ongelmaksi taitaa muodostua näiden patojen, kattiloiden ja ämpäreiden sijoittelu. Mitään ei voi vielä jättää ulos ja verannallakin saattaa kylminä öinä olla liian kylmää. Pieniin ruukkuihin päätyneet taimet pääsivät vielä sisään, mutta muut saavat olla verannalla. Paleltumisen uhallakin. Laitan vaikka kynttilöitä palamaan, jos meinaa mennä liian kylmäksi. Tuikkuja saan varmaan viritellä myös näille tomaateille, joiden istuttamista ulos en voinut vastustaa.

’Money maker’ lasin alla lämmittelemässä.

’Money maker’ lasin alla lämmittelemässä.

 

Viikonlopun aikana tapahtui myös muualla puutarhassa.  Lapset saivat vihdoin hiekkaa hiekkalaatikkoon (kiinnostus kasvoi eksponentiaalisesti) ja loputkin kevättalvella kaadetut puut saatiin pätkittyä ja halottua. Vuohenputki- ja nokkossatoa saa jo kohta alkaa keräämään, mutta onneksi pihassa kasvaa jo jotain kaunistakin.

Idänsinililja

Krookukset

Tämähän siis on

 

 

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Amatööri-siemenkasvattaja

4tuore_ruoho2

Pääsiäisruohoni on syötävää laatua. Vehnänoras maistuu lemmikeille ja on mainio lisäravinne myös ihmisille. Itse leikkaan tätä ravintorikasta viherlisuketta päivittäisen smoothien sekaan, missä marjat ja hedelmät häivyttävät tehokkaasti ruohon maun. Odotan alkavaa villivihannes- ja hortoilukautta jo malttamattomana, sillä lähes kaikki viime kesän sato on hyödynnetty. Vain ripaus kuivattua nokkosjauhetta on viime kesältä enää jäljellä.

Samalla mietin, että onko vehnänoras ehkä ainoa, minkä onnistun saamaan siemenestä kasvuun. Amatööri-siemenkasvattajana en voi kuin ihailla niitä viherpeukaloita, jotka onnistuvat kasvattamaan upeita kukkia ja satoisia vihanneksia siemenistä.

Itse arvioin omat taitoni puutarhurina aika lailla keskitasoisiksi. Siksi minun on satoa ja näyttävää lopputulosta havitellessani panostettava ehdottomasti hyvälaatuisiin valmiisiin taimiin, mukuloihin ja juurakoihin. Muuten lopputulos on täysin arvaamaton, ja harvoin niin kovin kukkea.

Siemenkokeilut ovat toki kiinnostava lisäharrastus, mutta minulle siinä vain tuntuu olevan liian monta lopputulokseen vaikuttavaa muuttujaa: mullan laatu, valo, kastelu, siementen tiheys, taimien koulinta, siirron ajoitus… Miten ihmeessä näissä kaikissa voi onnistua?

4.chilitaimet

Esimerkkinä kokeiluistani yllä olevassa kuvassa ovat helmikuun puolivälissä kylvämäni chilin siemenet. Isossa ruukussa muovipussin alla on vielä elämää, mutta kasvua ei juuri ole ollut kuukauteen. Omiin pikkuruukkuihinsa siirretyt taimet sen sijaan näivettyivät paikoilleen. Vai onko se vain niin, että chilinkasvatus on miesten hommaa?

Chilipaprika_kelt

Yllä olevassa kuvassa on vertailun vuoksi viime vuonna hienosti satoa tuottanut chilipaprika, joka on peräisin Viherpeukaloiden valmiista chilipaprika mix -taimipakkauksesta. Jos minä onnistun jotakin kasvattamaan, niin se on mahdollista kenelle tahansa.

3.talvetetut

Kokeilin myös chilipaprikan ja rosmariinin talvetusta autotallissa. Kuivilta näyttävät. Chili on luokiteltukin erittäin haastavaksi talvetettavaksi, joten uudet taimen pitäisi hankkia joka vuosi. Rosmariini olisi hyvissä olosuhteissa saattanutkin talvehtia. Epäilen, että autotallissamme oli hieman liian korkea lämpötila ja liian hämärää. Välimeren kasvit vaativat selkeästi viileän jakson talvella, mutta ei kuitenkaan pakkasta.

2.mannapuuro

Raparperi kuuluu helppohoitoisiin ja satoisiin kotimaisiin hyötykasveihin. Sopivassa ympäristössä, kuten meidän pihalla, se tuottaa satoa jopa ilman hoitoa. Uusia raparperinalkuja on jo pilkistämässä, ja siksi oli korkea aika käyttää pakastimesta viimeiset raparperit. Teinkin viikonlopun iloksi vanhanajan herkkua: mannapuuroa ja makeaan keittoa. Keiton aineksina raparperia, omenaa ja mansikkaa.

Tässä vinkki raparperisadon aikaistamiseen valveutuneelta viherpeukalolta: laita kumollaan oleva iso saavi raparperin alkujen päälle – saat ensimmäisen ohutkuorisen sadon jo viikossa! Kannattaa kokeilla.

1.huputetut

Nurmikko vihertää jo, joten eiköhän kohta päästä eroon jo näistä kummitusmaisista hupuista ja sallita auringon helliä havujenkin oksia. Touhukasta pääsiäistä kaikille viherpeukaloille!

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Kevään juhla

Pääsiäinen kolkuttelee jo ovella. Rairuoho pitäisi muistaa laittaa kasvamaan ainakin viikkoa ennen pääsiäistä ja olisi paljon kaikkea muutakin pakollista juhlapyhiin liittyvää stressiä, jota me ihmiset tuppaamme ottamaan.

Muistan kuinka pienenä tyttönä kävimme etsimässä pajunkissoja, jotta pikkunoidat pääsisivät virpomaan palmusunnuntaina. Eräänkin kerran lunta oli niin paljon, että toinen jalkani juuttui kiinni lumihankeen ja itkuhan siinä pääsi. Onneksi naapurin tytöt kävivät hakemassa aikuiset paikalle ja pääsin pinteestä. Trullit pääsivät virpomaan ja voi sitä lapsenriemua kun korit täyttyivät pienistä makeisista. Nykyään ei taida olla enää tuota ongelmaa lumen kanssa. Ajat muuttuvat, mutta jotkut perinteet jäävät.

Yhtenä perinteenä oli myös muun muassa pashan teko ja syönti, joten sen perinteen olen halunnut myös omille lapsilleni jättää. Aika monet juhlapyhät näkyvät ruokapöydässä ja se on aina kivaa vaihtelua, vaikka mämmi ei omiin suosikkeihin kuuluisikaan.

Kananmunien koristelu on ehkä yksi tämän perheen suosikeista, joka ei rajoitu pelkkään pääsiäiseen vaan tätä taidemuotoa pitäisi lapsieni mukaan päästä harjoittamaan useamminkin.

Oikeastaan perinteet ovat siinä mielessä kivoja, että voi itse valita mitä perinteitä haluaa jatkaa ja lisätä myös omia perinteitä tuleville sukupolville. Luulen, että tässä alati muuttuvassa maailmassa ihmiset turvautuvat tulevaisuudessa vielä enemmän traditioihin. Ne ovat kuin elämän kulmakiviä, joihin voi aina luottaa ja niiden tulemisen voi ennustaa päivälleen.

Mutta pääsiäisen tunnelmaa voi etsiä myös pelkästä luonnostakin. Minulle pääsiäinen on ennen kaikkea kevään juhla. Lintujen viserrys, luonnon herääminen, pehmoiset pajunkissat. Niistä on stressivapaampi pääsiäinen tehty.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Sehän elää!

Reilu viikko on vierähtänyt ja lämpö sekä kosteus on tehnyt tehtävänsä. Istutuslaatikossa alkavat hentoiset taimet nostaa päätänsä ja alkavat huutaa valoa.

Taimet näyttävät ensimmäisiä elonmerkkejä

Taimet näyttävät ensimmäisiä elonmerkkejä

Nyt jos on laitettu paljon siemeniä ja vielä monta eri laatua – tai jos sormet ovat istutusvaiheessa tärisseet jännityksestä ja innostuksesta, istutussyvyys on saattanut vaihdella hieman – ei kannata laatikon kantta jättää raolleen, vaan siirtää itäneet taimet valoon ja jättää hämäläiset (= siis mehän emme ole hitaita, vaan vain mietimme muita pidempään) nauttimaan lämmöstä ja kosteudesta. Tämä onnistuu helposti jos käyttää edellisessä jutussa kerrottuja turvepellettejä. Vielä tässä vaiheessa ei ole taimia hengenhädässä pakko istuttaa multaan, vaan riittää että siirtää taimet pellettien kanssa esimerkiksi pakasterasiassa tai uusiokäyttöön otetussa margariinirasiassa (kyllä oivariinikin käy) ikkunalaudalle ottamaan valokylpyjä.

Keskimmäisessä siemenen kuori kiinni, onneksi vain toisessa lehdessä.

Keskimmäisessä siemenen kuori kiinni, onneksi vain toisessa lehdessä.

 

Tietenkin jos idätys tapahtuu syksymmällä on tässä vaiheessa luonnonvalo korvattava keinotekoisilla kasvilampuilla (valoista enemmän juttua sitten pimeämpään vuodenaikaan). Istutuslaatikoa kannattaa tarkkailla ensimmäisten taimien jälkeen päivittäin, sillä päivässä itää kummasti lisää taimia, jotka haluavat happea ja valoa. Yksi huomion arvoinen asia tästä vaiheesta: joskus saattaa käydä niin että taimeen jää kiinni siemenen kuori ja oikein huonolla tuurilla kuori jää kiinni niin, että se jää pitämään heiveröisen taimen lehtiä yhdessä. Silloin on syytä leikkiä oman elämänsä Pamela Baywatchia, eli hengenpelastajaa ja puristaa peukalo-etusormi otteella kuorta auki, jolloin lehdet pääsevät vapauteen. Tällä toimenpiteellä taimi on pelastettu todennäköiseltä kuihtumiselta.

Jos aikaa on tuhlattavaksi enemmänkin, voi taimet istuttaa myös suoraan multaan. Jos olet jalomielisesti päättänyt ilostuttaa vaikkapa ystävää, niin taimille voi tehdä välilaskun turveruukkuun, jossa tuo urhea kasvikuntamme pieni samurai on helppo kiikuttaa noin kuukauden päästä istuttamisesta kaverille. Samalla säästyt varsinaisen ruukun ostolta, sekä ystävä pääsee myös iskemään vihertävät peukalonsa multaan –ja koska istutus tapahtuu suoraan turveruukun kanssa, ei tarvitse pelätä että vihreät peukalot on keskellä kämmentä ja juuret tuhottuna maistuvat chiliherkut jäävät vain haaveeksi.

Välilasku turveruukkuihin

Välilasku turveruukkuihin

Kuten kaikissa harrastuksissa; jos mopo karkaa käsistä, on perheen tuki tärkeä hyvän lopputuloksen kannalta. Ruokapöydän ollessa muusa käytössä, voi aivan mainiosti syödä seisten...

Kuten kaikissa harrastuksissa; jos mopo karkaa käsistä, on perheen tuki tärkeä hyvän lopputuloksen kannalta.
Ruokapöydän ollessa muusa käytössä, voi aivan mainiosti syödä seisten…

 

Taimet lähdössä jakamaan iloista chilisanomaa. Tämä laatikollinen menossa naapuriin jatkamaan kasvua.

Taimet lähdössä jakamaan iloista chilisanomaa.
Tämä laatikollinen menossa naapuriin jatkamaan kasvua.

Turveruukuissa on myös sellainen hyvä puoli, että ne ovat kooltaan pienempiä kuin varsinaiset ruukut, eli niitä mahtuu ikkunalaudoille ja pöydille enemmän – koska tässä vaiheessahan kaikilta on jo mopo karannut käsistä ja muutaman taimenen tilalla onkin muutama kymmenen. Hyviä puolia on myös se, että varsinkin alkuun innostus tahtoo olla sitä luokkaa, että taimia haluaisi kastella koko ajan ja turveruukuilla kastelun tarpeen näkee hieman helpommin, kun vaikka pohjasta umpinaisilla ruukuilla. Varsinaisen ruukun kooksi kannattaa alkuun valita 14-19 senttimetriä halkaisjaltaan. Toki jos on tilaa käytössä paljon ja (tai) tarkoitus siirtää ruukut keväämmällä pihalle tai kasvihuoneeseen, voivat ruukut olla suoraan 10-20 litraisia. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä isompi, sitä enemmän satoa. Mutta pienemmät ruukut toimivat myös, kunhan muistaa lisätä ravinteita taajaan. Ruukun tyyppi on ihan omien mieltymysten varassa. Ensimmäinen tykkää tyttärestä, toinen äiteestä ja kolmannelle kelpaa kaikki tikapuista lähtien.

 

Jos taimia tuli pari ”liikaa”, luovasta hulluudesta ja kekseliäisyydestä on apua, jotta kaikki saavat valoa. Uuteen käyttöön päässyt tässä cd-hyllykkö.

Jos taimia tuli pari ”liikaa”, luovasta hulluudesta ja kekseliäisyydestä on apua, jotta kaikki saavat valoa.
Uuteen käyttöön päässyt tässä cd-hyllykkö.

Istutuksessa turveruukkuun kannattaa käyttää kylvö- ja taimimultaa. Tavalliseen ruukkuun istuttaessa kannattaa tehdä hieman sekoitusta, niin että ruukuun pohjalle laittaa kukkamultaa ja päälle kylvö- ja taimimultaa. Tämä siitä syystä, ettei taimi saa alkuun liian rikasta ravintoa ja keskity pelkästään varren kasvattamiseen. Näillä ohjeille eteenpäin kohti uusia seikkailuja.

Kirjoittanut Monster Naga Jätä kommentti

Messuilla ja verkkokaupassa

19kukkia

Kävin haistelemassa kukkasia ja fiilistelemässä alkavaa pihakautta Kevätmessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Oi sitä kukkien määrää ja värien kirjoa. Esillä oli myös lavakaupalla hauskan näköisiä juurakoita, mukuloita ja sipuleita. Uima-allaskin pilkotti kukkien keskellä, eikä kesästä puuttunut juuri muuta kuin peipot ja perhoset.

22kukkia_allas

24kaytava

Lähiviikkoina puutarhaunelmia edistetään vauhdilla myös Viherpeukaloiden verkkokaupassa. Tilaamamme kasvit, mukulat, juurakot ja sipulit hoidetaan parhaaseen lähetyskuntoon kasvihuoneissa, kukin laji omassa ihanteellisessa lämpötilassaan ja ilmankosteudessaan.

14juurakko 15juurakko
16sipuli 17mukula

Pakkaamossa tuotteet pakataan ja postitetaan tilaajille eri puolille Suomea täsmälleen oikeaan istutusaikaan lajista ja kasvuvyöhykkeestä riippuen. Viime keväänä pääsin omin silmin ja kameran kanssa kurkistamaan vilskettä paikan päälle, mitä muistellessa alkaa nenässä tuntua huumaavaa kasvihuoneen tuoksua…

VP_kasveja

VP_korit2

VP_laatikot2

Lähetyslaatikoissa on ilma-aukot.

Kiehtova ajatus, miten suhteellisen vaatimattoman näköisissä juurakoissa on täydellisen puutarhan alku.

 

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Pihasuunnittelua osa 3. Perusteet ja kivetykset kuntoon

Itse olen monen vuoden jälkeen helpottavasti siinä vaiheessa, että jokakeväinen pihasuunnittelu tarkoittaa enää kesäkukkia, hyötypuutarhaa ja muutamaa ihanaa uutuuskasvia pihalle tai lasiterassille. Tämä siis tarkoittaa, että pihamaa on jo saanut perusraaminsa kuntoon ja suurimmat maanmuokkaus ja päällystyöt on jo tehty.

Nyt jälkeenpäin olen kyllä kiitollinen, että laitoimme pihamme perusteellisesti kuntoon alusta saakka vaikka se tarkoittikin monia satoja työtunteja, ostettua apua, ystävien ja sukulaisten apua ja omia kätösiä. Tässä muutama vinkki sekä kuvia matkan varrelta ja toteutuksista.

Pihasuunnitelma on jo puoliksi valmis piha, joten se kannattaa tehdä huolella. Ei ole muuten mikään hullumpi ajatus myöskään pyytää apua ammatikseen pihasuunnittelua tekeviä ihmisiä. Suunnitelmassa pitäisi selvitä ainakin tulevan pihan muodot, korkeuserot, rajaukset sekä suurimmaksi osaksi yksityiskohdat. Näillä yksityiskohdilla tarkoitan kasvillisuutta, kukkapenkkejä, perennoita, puita, kasvualueita ja terasseja jne.

Viherrakennus on todellakin aikamoista rakennusta eli se vaatii suurella todennäköisyydellä kaivureita ja maansiirtolaiteita pihan perusteiden laittamiseksi kuntoon. Esimerkiksi meillä piti jyrätä koko alapiha uusiksi ja vanha kiviaita kunnostettiin koneiden avulla uudeksi.

kivetys_kesken

Kivetykset, asfaltit, maanreunukset ja kukkapenkit on siis hyvä laittaa kartalle ja kerralla kuntoon. Ne ovat pihan komponentteja, joiden pitäisi pysyä vuodesta toiseen. Itselleni oli yllätys miten aikaa vievää kivetysten teko oli. Vaikka meillä olikin puoliksi ammattilaiset tekemässä luonnonkiviliuskoitusta etupihalle, kesäkeittiön alueelle ja maakellarin seinään, sekä myös koko talon kiertävälle reunukselle, tähän meni useita viikkoja. Mieheni kyllä kunnostautui myös itse tässä hommassa ja muurasi jopa suurimman osan maakellarin edustasta itse.

maakellari_edusta

Pihatöitä helpottamaan lisäsimme nurmien ja istutusten rajoihin valmisreunukset. Näiden metallisten ja muovisten valmisreunusten lisäksi rajasimme reunoja luonnonkivillä.

pihakivetys_nurmi

Tästä kuvasta näkee miten siisti rajaus on. Kaiken lisäksi nurmikko on helppo ajaa myös näiden rajausten kohdilta.

Etupihan pihatien asfaltointi oli sitten viime loppukesän homma ja sen kävivät tietenkin hoitamassa ammattilaiset.

asfalttijakivireunus

Luin tuossa uusimmat pihatrendit ja niiden mukaan meidän piha näyttää olevan supertrendikäs tänä kesänä. Luonnonmukainen metsäpuutarha sopii hyvin meidän pihan kuvaukseen. Käytimme metsänpohjamattoa eli kunttaa peittääksemme maakellarin, joka oli pelkkä betonibunkkeri kun se tuotiin pihamaallemme. Kuntan lisäksi käytimme sen pinnan koristeluun liuskekiveä, sekä oranssinvärinen ovi pinnoitettiin vanhoilla puulaatoilla. Nyt kellariin on hyvä säilöä puutarhan antimet talveksi. Lisäksi tuosta maakellarista tuli yllättäen ylimääräinen hyöty. Nyt meillä on joka talvi oma pieni liukumäki hyvin lähellä ja korkeuserot antavat tiettyä luonnetta pihalle.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Aikainen puutarhuri on kaukaa viisas

sininen2

Sinivalko

Aikainen puutarhuri pääsee lähiviikkojen aikana nauttimaan työnsä varhaisista hedelmistä eli kevään ensimmäisistä kukista. Kun on ollut kaukaa viisas ja istuttanut kukkasipulit maahan syksyllä, tarjoaa puutarha kevään alkajaisiksi upean väri-ilotulituksen tai vaikka sinivalkoisen kukkameren.

Kevään sipulikukat ovat oikeastaan kukista kaikkein vaikuttavimpia. Ne ovat merkki käsittämättömästä elinvoimasta, joka saa kasvin puskemaan läpi kovan, routaisen maan ja jopa jääkerroksen. Krookukset, narsissit, tulppaanit ja kevään liljat kukkivat kirkkaissa väreissään silloin, kun ympärillä ei ole välttämättä vielä mitään vihreää, pelkkää ruskeaa ja harmaata. Kevään kukkijat ovat vuosi toisensa perään maasta nousevaa puutarhataidetta, jonka sommittelusta vastaa osaltaan puutarhuri ja osaltaan luonnonvalinta. Itsestään levittäytyviä kukkia saattaa putkahdella esiin joskus yllättävistäkin paikoista. Sipuleita kannattaa kuitenkin lisätä vuosittain, niin kukinta pysyy runsaana. Sipulit ikävä kyllä maistuvat myös jäniksille ja myyrille.

narsissit

Sipulikukat sopivat loistavasti myös ruukkuihin.

Kukkasipulit on mahdollista istuttaa myös suoraan ruukkuihin. Ruukkuihin istutetut sipulikukat aloittavat kukintansa vielä aikaisemmin kuin maahan istutetut. Kevään kukkasipulien ruukku on säilytettävä talven yli viileässä varastossa, joka on joitakin asteita lämpimän puolella. Näin sipuli onnistuu kasvattamaan vahvan juuriston ja säilyy silti paleltumattomana.

Puutarhanhoito ei ole lähtökohtaisesti hätähousun hommaa, mutta sen parissa oppii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Sipulina, juurakkona, mukulana tai taimena hankittu kasvi kun kukkii ja tuottaa satoa vasta ajan päästä. Tässä asiassa valmiina ostetut kesäkukat ovat vähän niin kuin valmisruokaa, eivätkä ollenkaan niin kiinnostavia kuin itse kasvatetut.

Lilja mix puna

Lilja mix oranssi

Lilja mix valko

Lilja mix pinkki

Lilja mix sisältää 40 sipulia.

Nyt on aika olla kaukaa viisas tulevaa kesää ja syksyä ajatellen. Sipulikukkia voi keväälläkin istuttaa hyvin monenlaisiin paikkoihin. Monivuotiset liljat sopivat sekä perennojen joukkoon että omiksi ryhmikseen. Ne ovat myös helppohoitoisia ja talvenkestäviä. Esimerkiksi Viherpeukaloiden runsas lilja mix sisältää samassa paketissa peräti 40 sipulia neljän eri värisiä liljoja.

Nyt on muuten todella helppo valita kukkia ja kasveja tuoteryhmän, värin, kukinta-ajan, kukan korkeuden, valon tarpeen ja talvenkeston mukaan. Valinnan voi tehdä esimerkiksi seuraavasti: keltainen pitkä perenna joka kukkii loppukesällä ja viihtyy varjossa. Kokeile Viherpeukaloiden Kukka- ja kasvihakua tästä tai alla olevaa kuvaa klikkaamalla.

Kukkahaku

 

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja 1 Kommentti

Miksi Chili?

Miksipä ei, pitäisi kysymyksen kuulua. Ensinnäkin chilit ovat terveellisiä, ne ovat vitamiinipitoisempia hedelmiä maailmassa; niissä on runsaasti C- ja E-vitamiineja sekä A-vitamiinin esiasteita ja B-vitamiinia. Chilien kuiva-aineesta jopa 20 prosenttia on hyödyllistä kuitua. Korkean karotenoidipitoisuuden vuoksi chilillä on myös antioksidanttisia vaikutuksia. Ja nyt tärkein asia naiset: chilit vilkastavat pintaveronkiertoa (kiihtynyt pintaverenkierto onkin iholle erittäin terveellistä ja edesauttaa sen uusiutumista = iho pysyy nuorekkaampana) ja lisäävät aineenvaihduntaa (=laihduttavat). Chilit sisältävät kapsaisiinia, jonka on todettu tappavan syöpäsoluja. Muita kapsaisiinin todettuja vaikutuksia ovat kolesterolin alentuminen, depression helpottuminen ja vastustuskyvyn paraneminen. Chilit myös tasapainottavat verensokeria.

No se terveysasioista, miksi muuten pitäisi valita chili kasvatuksen kohteeksi? Onhan se miehekäs kasvi, jos nyt vaikka vertaa orkideaan. Ei jälkimmäisellä paljon äijien saunailloissa henkseleitä paukutella, mutta kun puheet kääntyvät chileihin, niin jo on eri ääni kellossa. Toinen juttu on tietenkin ulkonäkö. Nyt ei muuta kun rahapuut ja kaktukset ikkunalaudalta mäkeen, tilalle esimerkiksi oma suosikki Bolivian Rainbow, joka tekee kauniita violetteja kukkasia ja lopuksi marjoja sateenkaaren väreissä. Kolmas syy voisi olla vaikka se, että chileistä saa persoonallisia lahjoja, niin herkkuina kun kasveinakin. Neljäntenä juttuna on se chilihulluus, kun ei enää mikään riitä, pitää itse kasvattaa. Addiktio mikä addiktio.

Fataliin kautta tilaamalla siemenet tulee kätevästi kirjekuoressa muutamassa päivässä. Ohjeita tulee ohessa, sekä lisää voi kysellä sähköpostilla.

Fataliin kautta tilaamalla siemenet tulee kätevästi kirjekuoressa muutamassa päivässä.
Ohjeita tulee ohessa, sekä lisää voi kysellä sähköpostilla.

Siemeniä voi ostaa myös marketeista, hyvin varustelluista puutarhamyymälöistä. Kaupasta saa myös valmiita taimia, joista voi ottaa siemenet talteen. Ja voihan siemeniä kysellä kavereilta, jotka kasvattavat omia chilejä.

Siemeniä voi ostaa myös marketeista, hyvin varustelluista puutarhamyymälöistä. Kaupasta saa myös valmiita taimia, joista voi ottaa siemenet talteen. Ja voihan siemeniä kysellä kavereilta, jotka kasvattavat omia chilejä.

Kaksi kaverusta tulisuusasteikon eri päistä.

Kaksi kaverusta tulisuusasteikon eri päistä.

Turvepelletit, vasen valmiina rokkaamaan, eli kasteltuna.

Turvepelletit, vasen valmiina rokkaamaan, eli kasteltuna.

 

Mutta nyt on kiire, Chilien taimikasvatus on hyvä aloittaa tammi-huhtikuun aikana; toki eihän ne siemenet kalenteria seuraa joten voi niitä istutulla muuhunkin aikaan. Mutta jos vielä tänä vuonna jotain sadon tynkää haluaa, niin hopihopi. Ensimmäiseksi pitää valita mitä sitä haluaa. Chilejä löytyy peruspaprikan ”tulisuudesta” todella hätäisiin yksilöihin (kannattaa muistaa, että jos se poltteli sisään mennessä, niin takuulla se polttelee ulos tullessakin). Haluatko kauniin ruukkukasvin, vai tuotteliaan viidakon, vai jotain siltä väliltä. Siemeniä voit haalia lähimarketista, mutta niissä pienellä varauksella voi suhtautua sanaan ”tulisia”. Siemeniä saa kaupasta kokonaisista hedelmistä, internetin ihmeellisestä maailmasta, tai vaikka chileihin hurahtaneelta kaverilta.

Sitten säkki istutusmultaa, purkkeja ja hommiin, tai jos on mukavuuden haluinen (niin kuin allekirjoittanut) käy ostamassa kasvatuslaatikon ja turvepellettejä ja hommiin. Tärkeintä on muistaa, että ei laita siemeniä syvälle, vaan noin puolen senttimetrin syvyyteen. Ja jotta siemenet lähtisivät itämään ne tarvitsevat kahta asiaa, lämpöä ja kosteutta. Niksipirkkana esimerkiksi lattialämmityksellä varustettu kylpyhuoneen lattia on loistava paikka. Kosteuspuoli hoituu helposti kasvatuslaatikossa ja turvepelleteillä. Laatikossa on kansi joka pitää kosteuden sisäpuolella ja pellettejä ei tarvitse kastella päivittäin, vaan 3-4 päivän välein. Myös mullan kanssa leikkiessä kannattaa ruukut peittää jollain, esim. kelmulla. Sitten ei muuta kun viikosta kolmeen odottelua.

Isot sormet ja pienet siemenet, yhdistelmä jossa hammastikut ovat avuksi. Samanlaisia kasvatuslaatikoita saa 12-70 kappaleen turvepelletillä ja hinnat alkaen 3,50 euroa.

Isot sormet ja pienet siemenet, yhdistelmä jossa hammastikut ovat avuksi. Samanlaisiakasvatuslaatikoita saa 12-70 kappaleen turvepelletillä ja hinnat alkaen 3,50 euroa.

Kun laittaa useampia lajikkeita samaan laatikkoon, yhtenä hyvänä niksinä on merkata siemenet askartelutikuilla tai jos perheessä syödään paljon jäätelöä, niin jäätelötikuilla.

Kun laittaa useampia lajikkeita samaan laatikkoon, yhtenä hyvänä niksinä on merkata siemenet askartelutikuilla tai jos perheessä syödään paljon jäätelöä, niin jäätelötikuilla.

Istutuslaatikko on hyvä laittaa lämpöiseen paikkaan, kuten kylpyhuoneeseen jossa on lattialämmitys. Kannen alta ei kosteus pääse karkuun.

Istutuslaatikko on hyvä laittaa lämpöiseen paikkaan, kuten kylpyhuoneeseen jossa on lattialämmitys. Kannen alta ei kosteus pääse karkuun.

 

Kun ensimmäiset siemenet ovat itäneet, kasvatuslaatikon ja kannen väliin pitäisi jättää rako ilman kiertoa varten, tai tehdä kelmuun riittävästi reikiä.. Parin sentin mittaisiksi kasvaneet taimet voi siirtää omiin ruukkuihinsa eikä niitä tarvitse enää peittää.

Mutta se on jo toinen tarina.

Kirjoittanut Monster Naga 1 Kommentti