Valitse sivu

Loppukesän kauniit kukkijat

Loppukesän kauniit kukkijat

Kuten viime postauksessa totesin, yksivuotiset kesäkukat porskuttavat yhä täysillä eteenpäin. Onneksi niin tekevät myös loppukesän kauniit perennat.

DSC_1585

Minulla oli pitkään aukko puutarhassa näihin aikoihin. Keväällä tulppaanit aloittivat puutarhakauden varsin näyttävästi ja suuria lupaillen. Kukkailoa riitti heinäkuun lopussa alkavaan syysleimujen loistoon asti. Mutta helteiden taittuessa syyskesään penkit alkoivat näyttää tylsiltä. Kunnes löysin kaunopunahatut!

DSC_0398

Kaunopunahatut ovat pystykasvuisia ja tukevavartisia, eivätkä säikähdä tuulta ja sadetta. Kukinta-aika on todella pitkä ja kukat pysyvät kauniina myös maljakossa. Kaunopunahatut houkuttelevat luokseen runsaasti perhosia.

DSC_7596

Valkoinen kaunopunahattu ’Alba’ raikastaa syksyn väriloistoa. Nyt minulla on hakusessa kaunopunahatun muita värisävyjä valkoisen ja purppuranpunaisen lisäksi, niillä saisi puutarhaan aivan mahtavaa loppukesän hehkua!

DSC_0391

Komeamaksaruohot kukkivat loppukesästä pitkälle syksyyn. Rakastan erityisesti sitä vaihetta, kun raikkaan vihreä kasvi aloittelee värjäytymistään syksyyn täydellisesti sopivalla punasävyllä. Tämä mätäsmäisesti kasvava perenna on tukevaa tekoa ja kaunis myös leikkokukkana.

DSC_1595

Helppohoitoinen kellopeippi viihtyy aurinkoisella paikalla. Se kukkiin heinäkuusta syyskuulle ja on vaivaton ja sitkeä kasvi. Kukat ovat lajikkeesta riippuen valkoiset tai vaaleanpunaiset, tässä ’Bouquet Rose’.

DSC_1421

Punaväriminttu edustaa värinsä puolesta vähemmistöä puutarhassamme. En ole vieläkään aivan varma miten innoissani sen punaisuudesta olen. Väriminttu kuitenkin viihtyy paahteisella kasvupaikallaan, joten on saanut toistaiseksi olla rauhassa. Väriminttu kukkii hauskasti, sillä se tekee uusia kukkia kerroksittain vartta pitkin. Lisäksi sen tuoksu on ihanan aromaattinen ja vahva.

DSC_7964

Loppukesän perennat hehkuvat upeasti ilta-auringossa. Monet niistä ovat helppohoitoisia, kestäviä ja niiden kukinta-aika on pitkä. Ne tuovat väriä  ja lämpöä pikku hiljaa tyhjenevään perennapenkkiin.

DSC_0032

Nautitaan syyskesän syvistä väreistä ja runsaudesta. Tämä on puutarhakauden loppuhuipennus!

Tietoa kirjoittajasta

Marian hyötytarhassa

Marian hyötytarhassa kokeillaan, kokataan ja kuvataan. Viherpeukaloiden blogin vieraskynäilija on innokas kotipuutarhuri, joka haluaa ruokkia perheensä luomusti ja opettaa lapsilleen kasvun ihmeitä. Rakkaan harrastuksen äärellä ollaan pilke silmäkulmassa ja opitaan usein kantapään kautta. Maria kirjoittaa arjen iloista myös Kanelia ja kardemummaa –blogiin.

6 Kommentit

  1. Mari

    Kylläpä sinulla kukkii kauniisti edelleen pihalla. Tuota itsekkin tavoittelen, että olisi keväästä syksyyn kukkaloistoa. Vielä on vähän vaiheessa, mutta ehkä joskus.

    Vastaa
  2. Pieta

    Kaunopunahattua kerran kokeilin mutta se ei viihtynyt pihallani, ainakaan sillä paikalla mille sen pistin. Pitää kyllä kokeilla vielä, kaunis se on! Syysleimuja pitää laittaa ostoslistalle myös.

    Vastaa
  3. pioni

    Mullakin uuteen penkkiin suunnitteilla useita syksyllä kukkivia perennoja, punahattujakin, vaikka meillä ne ovat olleet aika lyhytikäisiä. Tällä kertaa ajattelin laittaa niille hiekkaisempaa kasvualustaa.

    Vastaa
  4. Marian hyötytarhassa

    Hei Mari!

    Pikku hiljaa tämä on itsellänikin edennyt. Tänä vuonna sää on ollut varsin suotuisa näille loppukesän / alkusyksyn kukkijoille. Kukkailoa on riittänyt pitkään. Ja juuri eilen huomasin, että rhodot ovat alkaneet kukkia nyt! Ne ottivat talvesta nokkiinsa ja jättivät kukinnan välistä, mutta aukovat kukkanuppujaan nyt syyskuussa. Ihan elävät omassa aikataulussa, ei voi kuin puutarhuri vierestä ihmetellä ja ihastella! 😀

    Vastaa
  5. Marian hyötytarhassa

    Hei Pieta,

    Meilläkin osa kaunopunahatuista on ollut melko lyhytikäisiä (tontti on kunnon savijöötiä). Mutta istuttelen niitä aina lisää vähän eri paikkoihin, koska kukinta-aika on ihanan pitkä. Ja onneksi sentään viihtyvät tuossa aurinkoisella etupihalla.

    Vastaa
  6. Marian hyötytarhassa

    Heippa Pioni!

    Sama homma meillä, tuolla savisemmassa penkissä eivät punahatut kovin pitkää viihtyneet, mutta etupihan olosuhteen ovat toistaiseksi olleet passelit. Niiden kukinnan eri vaiheetkin ovat niin kauniita, että tuntuu kuin se olis kukassa aina vaan!

    Vastaa

Lisää kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkistot

Pin It on Pinterest

Share This