Amarylliksen istuttaminen

Amaryllis eli ritarinkukka on näyttävä joulunajan kukka. Kasvun seuraaminen sipulista pitkänhuiskeaksi kaunottareksi on osa jouluperinteitäni siinä missä pipareiden leipominen. Amarylliksen istuttaminen on helppoa ja onnistuu myös perheen pikkutonttujen kanssa. Minulla oli kaksi amarylliksen sipulia, punainen 'Red Lion' ja valkoinen 'Alfresco'. Lue koko kirjoitus

Ripaus joulua kasvihuoneessa

Nyt kun halloween ja pyhäinmiestenpäivä on ohitettu, voi pikku hiljaa siirtää katseita kohti joulua. Joulu hiipii meillä ensin kasvihuoneeseen ja terassille, ja vasta sitten sisätiloihin. Ripaus joulua kasvihuoneessa piristää marraskuun päiviä ja saa sormet syyhyämään havutöiden pariin. Liian aikaisen jouluähkyn Lue koko kirjoitus

Syyspuuhia puutarhassa

Kelit ovat parin viikon sisällä heitelleet melkoisesti. Hehkuvasta ruskasta on menty monin paikoin ensilumeen ja toisaalta sääennuste lupailee seuraavalle viikolle taas lähes 10 asteen lämpötiloja. Koita tässä nyt sitten pysyä perässä! Meidän puutarhassa riittää vielä kosolti syyspuuhia, vaikka näitä Lue koko kirjoitus

Daalian talvetus (ja daaliahuijaus)

Mainitsin ohimennen syyskuun alussa täällä, miten ostamani valkoinen 'Cafe au lait' daalia paljastui joksikin ihan muuksi. Nooh, kyseisestä kojusta tehdyt messuostokset jatkoivat samalla linjalla loppuun asti. Jokaikinen daaliajuurakko puhkesi kukkaan erilaisena kuin olin sen ostanut. Jospa vihdoin ottaisin opiksi Lue koko kirjoitus

Kalamondiini, pikkuinen sitruspuu

Pikkuinen sitruspuu, kalamondiini, taitaa olla vähän haastavan maineen omaavista sitruspuista se kaikkein helppohoitoisin. Sen lehdet ovat kiiltävän vihreät ja kukat valkoiset. Hedelmät ovat pienet, oranssit ja todella kirpeät. Kalamondiinit viihtyvät kesäaikaan esimerkiksi terassilla tai ihan taivasalla. Se pitää valosta ja Lue koko kirjoitus

Trendikukka Syysleimu häikäisee väreillään

Syysleimu_pinkki

Katsellessani eri pihoja kesäreissujeni aikana huomasin erään kasvin, jota varmaan voisi sanoa tämän ajan ”trendikukaksi”. Kyllä. Sen nimityksen antaisin syysleimulle, joka leimuaa monissa eri väreissä ympäri Suomea. Alunperin syysleimu on saapunut Eurooppaan Pohjois-Amerikasta ja vuosikymmenten saatossa se on sopeutunut hyvin myös meidän pihoillemme.

Syysleimut

Yleensä syysleimu kukkii heinä-elokuussa tai jopa syyskuussa, mutta tänä vuonna tulin siihen tulokseen monen muun kotipuutarhurin kanssa, että nyt syysleimun kukat ovat jo alkaneet kukkia hyvissä ajoin heinäkuussa.

Syysleimu voi kurkottaa jopa puolitoista metriä maasta joten tämä kannattaa muistaa istuttaessasi sitä perennapenkkiin. Syysleimun rinnalle sopivat esimerkiksi pionit jos haluaa samaa korkeutta olevaa, mutta eri aikaan kukkivaa kukkaa. Näyttävien kukintojen takia syysleimua voi myös käyttää värintuojana havujen läheisyydessä.

syysleimutpenkissä

Etsiessäsi paikkaa syysleimuille kannattaa kuitenkin katsoa, ettei sijoita niitä aivan pihan kuumimpaan osaan. Paahtava aurinko nimittäin altistaa syysleimut taudeille. Sen vuoksi puolivarjoinen paikka, jossa ne kuitenkin saavat jonkin verran aurinkoa on turvallisin vaihtoehto.

Joskus syysleimuja vaivaa leimunhärmä eli silloin kukat alkavat voida huonosti ja niistä tulee harmaita. Tällöin kannattaa tarkastaa ovatko kasvit saaneet tarpeeksi vettä. Vesi annetaan mieluummin aamusta, että kasvien juuret ehtivät kuivua yöksi. Liian tiheä kasvualusta voi myös olla syynä härmään joten kannattaa myös tarkistaa, että kukkapenkin maa on tarpeeksi ilmava syysleimuille.

Valkoinensyysleimu

Leimukukat kuuluvat sinilatvakasveihin. Kaikki leimut eivät ole kuitenkaan monivuotisia niin kuin syysleimu. Itse en edes tiennyt, että korkean ja näyttävän syysleimun lisäksi pihamaata voisi laittaa koristamaan myös matala kasvuisempaa sammalleimua ja rönsyleimua. Löytyypä myös kesäleimua, jonka pitäisi kukkia kesäkuusta syyskuuhun yksivuotisena. Näiden kukat ovat valkoisia, punaisen, sinisen tai lilan sävyisiä tai monivärisiä. Eri leimu lajikkeita on paljon, eli jos tykästyy syysleimuun niin tästä kasvisuvusta löytyy varmasti paljon muitakin silmää miellyttäviä kukkia omalle kesäpihalle.

Syysleimuvioletti_1

Kirjoittanut Heidi Roth 3 Kommentit

Kehäkukkaa teehen ja tuholaistorjuntaan

kehakukkaa_kasvimaa

Luontaista tuholaistorjuntaa kasvimaalle

Kehäkukka on yksivuotinen kesäkukka, jota näkee usein hyötypuutarhan liepeillä. Se on niin sanottu houkutuskukka, koska se karkottaa hajullaan tuholaishyönteisiä. Myös valkosipulia kannattaa kasvattaa, koska sillä on sama funktio. Muita samaa asiaa ajavia kasveja ja kukkia ovat mm. samettikukat, pietaryrtit, sipulit, tomaatit ja sellerit. Tätä tietoa on hyvä käyttää siinä vaiheessa kun suunnittelee kasvimaataan. Eli jos tänä vuonna on ongelmia tuholaisten kanssa, niin kannattaa katsoa ensi vuonna näiden tietojen pohjalta kasvimaan järjestystä hieman uudelleen. Jos nämä keinot eivät riitä, niin aina voi tuholaisten ilmestyessä yrittää myös muita keinoja. Itselläni on esimerkiksi tapana heittää tuhkaa kasvien päälle, jos näen niissä tuholaisia tai niiden toukkia. Myös nokkosvesi on hyväksi todettu tuholaisten karkottaja, joka toimii samalla maaperän lannoittajana.

Kehäkukkaa voi käyttää myös hyvin ruokiin ja rohtoihin. Älä kuitenkaan käytä kehäkukkaa jos olet raskaana, koska se voi aiheuttaa supistelua. Kehäkukan kukat ovat parhaimpia tuoreena käytettynä, mutta niitä voi myös kuivata. Juomien lisäksi kehäkukkaa voi käyttää hyvin esimerkiksi salaatteihin ja keittoihin. Jos kehäkukan oranssia sävyä haluaa käyttää väriaineena, on syytä kypsyttää ruokaa vähän aikaa öljyssä tai voissa.

kehakukka

Kehäkukan kauneusvaikutukset ovat myös tunnettuja. Kehäkukan kukista voi tehdä esimerkiksi kasvovettä, joka puhdistaa ja poistaa epäpuhtauksia iholta. Myös rohtona kehäkukan ominaisuudet ovat monen kirjavat. Se sopii niin haavojen parannukseen, palaneelle iholle, hyönteisten pistoihin kuin tulehduksien parantamiseenkin. Kehäkukka taitaakin olla kotimainen vastine Aloe Veralle (Lääkealoe).

kehakukka_artikkelikuva

Muita suositeltavia kukkia hyötypuutarhan läheisyyteen ovat ruiskaunokit. Ne ovat perinteisiä kasveja, joita on myös aiemmin kasvanut paljon ruispelloilla.  Minun mielestäni ne sopivat erinomaisesti kasvimaan läheisyyteen, koska ne houkuttelevat takuu varmasti myös perhosia ja mehiläisiä. Tätäkin kukkaa voi syödä. Se sopii salaatteihin ja on todella kaunis kakuissa ja muissa leivonnaisissa koristeena. Sokerikuorrutettu ruiskaunokin kukka voisikin olla aika hurmaava kesäkakun koristeena!

ruiskaunokki

Kehäkukka-minttujäätee

Kuumana päivänä paras janojuoma syntyy helpoista raaka-aineista. Kiehauta ensin vesi ja lisää sitten kuumaan veteen mintunlehdet ja kehäkukat. Anna teen tekeytyä kymmenen minuuttia. Jos haluat makeutta, voit sekoittaa sekaan hieman hunajaa. Lisää sitten juomaan jääpaloja. Kehäkukilla saa jääteehen lisää hyvää makua ja kaiken lisäksi kukat ovat kauniita juomassa. Kannattaa kokeilla!

kesajuoma

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Kaupunkikeitaita

7.ruukut

11.nayttava

12.terde

18.nayttava_rajaa

Kukat ja vihreys luovat kutsuvan keitaan keskelle urbaaniakin ympäristöä sisäpihalle, kadunvarteen, sisäänkäynnin luo, terassille tai parvekkeelle. Vaikka lähimpään puistoon olisi jonkin verran matkaa, jo muutamalla näyttävällä ruukkuistutuksella saa tilaan puutarhamaista tunnelmaa ja viihtyisyyttä. Suuremmat kasvit tarjoavat helteillä myös tervetullutta varjoa ja tunteen raikkaudesta.

1.palmut

2.ruukku_ja_puu

3.heinat

Nyt kun loppukesän ja syksyn istutuskausi on aluillaan, on hyvä hetki tarkastaa myös pihan ja parvekkeen ruukut. Kesän jäljiltä on mukava päivittää istutukset tuoreempiin ja virkeämpiin. Uudet kasvit ovatkin helppo keino uudistaa sisääntulon, terassin ja parvekkeen ilme.

4.puut_ja_ruukut_rajaa

5.puut_ja_ruukut-rajaa

6.ruukku_rajaa

Vielä on aikaa loihtia vaikka minkälaisia omaan tyyliin sopivia keitaita. Tässä kuvakavalkadissa istutukset pääkaupunkimme paraatipaikoilta tarjoavat ideoita ja osviittaa erilaisille näyttäville ruukkuistutuksille. Joukossa on kukkien väriloistoa, eri muotoista ja sävyistä vihreää, korkeita kasveja, köynnöksiä, riippuvia kasveja, matalia kasveja, perinteistä, trendikästä ja yllättäviä yhdistelmiä. Variaatioita löytyy yhtä monta kuin on istuttajiakin. Ruukuissa on helppo päästää oma luovuus kukkimaan.

8.pallo

9.ruukut

10.ruukut

13.ruukku

Kestävät perennat ja monet pensaat ja pikkupuut ovat erinomaisia kasveja myös ruukkuihin. Koska ne eivät ole kertakäyttökasveja, niitä voi siirtää vaikka loputtomiin ruukusta maahan ja takaisin ruukkuun ja maahan. Talvetus onnistuu parhaiten maassa.

14.ruukku

15.banaani

16.nayttava_rajaa

17.ruukku_rajaa

Ruukut_1

Oman kodin sisääntulosta löytyvät ruukut, joissa on hurmesilkkiheinää, maahumalaa ja mehitähteä (ylipitkin kukinnoin).

mustaherukat

Oman mustaherukan satoa, suoraan smoothieen ja pakkaseen.

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Omenan tuoksuinen pihamaa Tallinnassa

omenapuunvarjossa

Yleensä suomalaisten Eestin matkat rajoittuvat Tallinnan vanhaan kaupunkiin ja maksimissaan pariin päivään. Minulla oli kunnia ja mahdollisuus majoittautua ystäväni omenan tuoksuisella perhetilalla, joka sijaitsee lähellä Tallinnaa. Sain tutustua vuosikymmenien uurastukseen puutarhassa ja pihan mahtavaan tunnelmaan. Pääsyy ihanaan tunnelmaan löytyi jykevistä suurista tammista ja paljon nähneistä vanhoista omenapuista.

Pellolla asustavat kurjet toivat myös oman tunnelmansa pihapiiriin. Ystäväni kertoi, että kerran yksi kurki oli tehnyt niin läheistä tuttavuutta, että oli tuonut nokkansa aivan ystäväni olkapäälle. Kurkien tekemiä pesiä pystyi myös bongaamaan korkeilta paikoilla, kuten sähkötolppien päältä.

pihamaa_tallinnassa

Kyselin mielenkiinnolla eestiläisistä puutarhan kasvatusmetodeista ja perinteistä. Pihamaalta löysin tuttuja kukkia ja kasveja, mutta myös hieman tuntemattomampia. Talon emäntä kertoi, että heillä on tapana kasvattaa omassa puutarhassaan niin paljon kasviksia, marjoja ja yrttejä kuin mahdollista, kauniita kukkia tietenkään unohtamatta. Puhdas ruoka omasta maasta on kunnia asia, joten opit halutaan säilyttää.

perunapelto

Pellolle tehty perunamaa on jokaisen pohjoisen kasvimaan kivajalka, niin myös täällä. Toinen jokapäiväinen ruokapöydän herkku on avomaankurkku, sekä yrteistä käytetyin taitaa olla tilli. En ollut ennen maistanut kurkkusalaattia, joka oli niin herkullista. Resepti oli hyvin yksinkertainen, avomaan kurkusta oli leikattu kuori pois ja ne oli pilkottu pieniksi suikaleiksi. Sekaan laitettiin smetanaa tai ranskankermaa, tosin kermaviilikin varmaan sopisi hyvin, sekä paljon tilliä silputtuna. Mausteeksi riitti hienojakoinen merisuola maun mukaan.

Sain myös maistaa ihanaa tuorepuristettua omenamehua. Pihamaalta löytyi myös punaviinimarja / punaherukka pensaita, karviaisia, vadelmia ja mansikoita, joista käytiin popsimassa tärkeät vitamiinit suoraan tuoreena vatsaan. Kyllä tällainen piha vaikutti oikealta kesäparatiisilta minun mielestäni ja olin hyvin kiitollinen kun sain olla vieraana sydämellisten ihmisten luona ja oppia taas hieman lisää puutarhan hoidosta.

punaviinimarjat

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Afrikan kaunotar kuumalla terassilla

2.kliivia_lahi

Trooppisia helleviikkoja eletään. Niinpä terassillamme oleilee parhaillaan lämpimistä oloista nauttiva upea ilmestys, klassinen kaunotar Afrikasta.

Siirsin alkukesällä kaikki sisäkasvit ulos viettämään kesää pihalle. Siellä ne ovat  majailleet ulkoilman hyvää tekevässä energialatauksessa, serbiankuusten alla suojassa liialta paahteelta. Jokin aika sitten huomasin, että kaksi iäkästä kliiviaa olivat juuri aloittamassa kukinnan. Niin nostin kaunokaiset esittelemään parhaita puoliaan terassin paraatipaikalle, missä ne koristavat olemuksellaan koko etupihaa.

Alun perin kliivian (myös punasarja tai isopunasarja) toi eteläisestä Afrikasta huonekasviksi englantilainen Charlotte Clive, jolta kasvi on saanut nimensäkin. 1870-luvulla kliivia alkoi yleistyä huonekasvina Suomessa. Viime vuosina tämä vanhan ajan kaunotar tuntuu jääneen monen uudemman tulokkaan varjoon, mutta miksi ihmeessä? Mikä onkaan sen mukavampaa kuin omistaa yhdessä kasviyksilössä sekä näyttävä viherkasvi että huikean kaunis kesäkukka.

1.kliivia_lahi

3.kliivia

4.kliivia_nuput_keinu

Kliivian kukat tässä vielä osin nupulla. 

Kliivia nauttii runsaasta valosta, eikä kovakaan paahde saa sitä nuutumaan. Hoito-ohjeissakin mainitaan kasvin viihtyvän kesällä ulkona. Kliiviaa voi pitää ulkona jopa lähes pakkasten tuloon saakka – viileä kausi jopa edistää tulevaa kukintaa. Ohjeissa neuvotaan myös, että kliivialle tulisi suoda talvilepo syyskuulta tammikuulle niukalla kastelulla. Hyvin hoidettu kliivia palkitsee hoitajansa kukkimalla maalis–huhtikuussa. Iäkkäillä kliivioilla voi olla useita kukintoja, ja kukkiminen voi kestää jopa muutaman kuukauden!

Omat kliiviani ovat vanhaa kantaa, ja siirtyneet lahjana kodista toiseen. Vaalin niitä vanhan ajan huonekasveina, joissa on historian havinaa. Kliiviaa voi tällä hetkellä toivoa myyntiin Viherpeukaloille, kuten monia muitakin kasveja jotka eivät ole tällä hetkellä myynnissä.

Kotipihan satokuulumisina omenat ja marjat kypsyvät ja kasvavat kohisten…

5.omena

6.mustaherukka

Mustaherukoista osa on jo kypsiä.

7.pansasmustikka

Pensasmustikan raakileet kypsyvät päivä päivältä.

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Ajatuksissa kevään väriloisto

Alkaisiko jo olla aika ajatella ensi kevättä? Kesän edetessä loppukesää kohti kannattaa pitää mielessä, että kevään ja alkukesän kukkaloisto varmistetaan istuttamalla runsaasti tulppaanin sipuleita syksyn aikana.

Tulppaaneita voi istuttaa elokuusta alkaen pakkasen tuloon saakka. Kukkahehkua saa pidennyttä istuttamalla eri aikaan kukkivia lajikkeita. Tulppaanit viihtyvät aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa, jossa kasvualusta on vettä läpäisevä. Sipulien istutussyvyys on noin 10 cm ja istutusväli 5–10 cm. Puutarhurille kevät alkaa siitä hetkestä, kun tulppaanit aloittavat kasvun ja kukinnan.

Tulppaaneita valittaessa olo on kuin karkkikaupassa, sillä lajikkeita ja värejä on todella paljon. Pienellä suunnittelulla ja mietityillä valinnoilla saa aikaan kauniin ja persoonallisen tulppaaniloiston. Kirkkaat värit toimivat takuuvarmoina katseenvangitsijoina. Uusilla erikoisilla väreillä ja muodoilla saa tuotua esiin sen, että tällä pihalla seurataan trendejä.

Pieneen penkkiin ei välttämättä kannata sekoittaa montaa erilasta lajiketta, mutta laajemmalla alueella on mahdollista leikitellä kuin taiteilija maalilla ja siveltimellä. Silmää hiveleviä vaihtoehtoja on yhtä monia kuin on puutarhureitakin. Seuraavassa joitakin esimerkkejä.

Little_Beauty2

Little Beauty

Pink_Impression

Pink Impression

Tres_Chic

Tres Chique

Pinkki piristysruiske: Sijoita etualalle lyhytvartisia, suloisin tähtimäisin kukin huhti–toukokuussa kukkivia tähtitulppaaneja esim. Little Beauty. Taakse sopii esimerkiksi sekoitus valkoisia kaunottaria, touko–kesäkuussa kukkivia liljatulppaaneja Tres Chic sekä samaan aikaan kukkivia Darwintulppaaneja Pink Impression.

Angelique

Angelique

Coors

Coors

Burgundy_Lace

Burgundy Lace

Purissima

Purissima

Romanttinen look: Istuta alueen reunoille kaunista, tanakkakasvuista raitatulppaania Coors, joka kukkii toukokuussa ja kasvaa korkeutta vain 20–30 cm. Keskelle voi sijoittaa touko–kesäkuussa kukkivaa pionia muistuttavaa komeaa, kerrattua tulppaanilajiketta Angelique. Sen roosa kukka vaalenee auringossa lähes valkoiseksi. Sinne tänne voi lisätä hieman myöhemmin kukkivaa ripsureunatulppaania Burgundy Lace. Jos istutusalue on suuri, mukaan voi lisätä vielä valkoisia  Purissima-tulitulppaaneja tuomaan raikkautta. Eri väriset ja korkuiset tulppaanit saavat yhdessä aikaan upean syvyysvaikutelman.

Apricot_Parrot

Apricot Parrot

Jimmy

Jimmy

Oranssin hehku: Jotkin tulppaanilajikkeista saattavat nousta parhaiten oikeuksiinsa, kun  niitä on istutettu alueelle ainoana lajina. Ylvään kokonaisuus on taattu esimerkiksi papukaijatulppaanilla Apricot Parrot tai tulppaanilla Jimmy.

Parvitulppaani

Parvitulppaani

Helpot tulppaanit: Villitulppaaneihin kuuluva parvitulppaani sopii esimerkiksi havupensaiden edustalle. Se on matalakasvuinen ja kukkii touko–kesäkuussa. Viihtyessään paikassa se kukkii runsaasti ja vuodesta toiseen.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Vadelma, vattu, vaapukka, vaarain

Jattivadelma

Jättivadelman marjat ovat kooltaan lähes kaksinkertaiset muihin lajikkeisiin verrattuna.

Voiko olla ihanampaa kuin aurinkoisena kesälomapäivänä napsia vadelmia puskasta suoraan suuhun? Onnekkaalla saattaa vadelmapensas puskea luonnonvaraisena kodin lähialueella, mutta vadelmia kannattaa kasvattaa myös omassa pihassa. Puutarhavadelma viihtyy parhaiten tuulensuojassa, lämpimässä paikassa, jossa maa on ilmavaa eikä sadevesi pääse seisomaan.

Vedelma_MaurinMakea

Pensasvadelma Maurin Makea on matalakasvuinen, joten se ei välttämättä tarvitse tukea.

Tuoreet vadelmat ovat raikkaan makeita herkkuja. Lisäksi ne ovat terveellisiä. Perimätiedon mukaan vadelmia on käytetty kuumerohtona ja vatsavaivoihin. Nykyään tutkimuksetkin todistavat vadelman terveellisyyden. Vadelmassa on vähän energiaa, mutta se sisältää mm. runsaasti C-vitamiinia ja kivennäisaineita kuten magnesiumia, kalsiumia ja fosforia. Vadelma on myös yksi kuitupitoisimmista marjoista. Tuoreet vadelmat maistuvat makoisilta aamulla, päivällä, illalla, jälkiruokana, jälkiruokien lisäkkeenä, välipalana – milloin vain. Raikasta ja terveellistä välipalaa vadelmista saa esimerkiksi luonnonjogurtin tai smoothien seassa.

Karhunvadelma

Siperialainen karhunvadelma antaa loppukesästä ja syksyksystä runsaasti satoa. Marjat kysyvät pikku hiljaa, joten satoaika on pitkä. Myös kukinta on näyttävä.

Vadelmat sopivat myös erittäin hyvin suklaisten jälkiruokien lisäkkeeksi, jäätelön tai vaniljavaahdon kanssa, kakun päälle, lettujen kera ja moniin muihin jälkiruokiin. Suosittelen kokeilemaan täytekakun väliin vadelmien, persikkasoseen ja valkosuklaavaahdon yhdistelmää. Vadelmaa voi istuttaa vielä loppukesän ja syksyn mittaan.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Veden solinaa ja pionin kukintaa

vesipuro

Heinäkuussa piha on parhaimmillaan. Vesi solisee metsänlaidalla ja metsämansikat odottavat poimijoitaan. Jos haluaa pientä puhdetyötä kesänajaksi, pienen vesiaiheen tekeminen on oivaa jumppaa.

vesiaihe

Pihan maaperänmuotoja kannattaa käyttää hyödykseen vesiaiheissa. Puron voi tehdä virtaamaan pihan läpi tai pienen lammen voi tehdä keskelle pihamaata niin kuin yllä olevassa kuvassa. Vesiaiheen rajaaminen on myös tärkeää. Kaupoista löytyy paljon erilaisia vesipatsaita, jotka antavat viimeisen silauksen pihan paraatipaikalle.

pioni

Otin talon edustaa komistavasta kukkapenkistä pari kuvaa. Pioni viihtyy näköjään parhaiten aurinkoisella paikalla. Vaikka pionin kukinta onkin ohi suhteellisen lyhyessä ajassa, kannattaa sitä kuitenkin istuttaa ja odottaa kun kukat ovat täydessä loistossaan. Tätä kaunokaista kun kelpaa katsella. Samaan kukkapenkkiin on myös istutettu syysleimua, jonka vuoro on kukkia sitten hieman myöhemmin.

kukkapenkista

Kylläpä pihalta löytyy vielä muitakin kukkijoita, kuten perinteistä pensasruusua. Nautitaan heinäkuun lämmöstä!

kurtturuusu

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Omena päivässä – omasta puusta useita

Havainnot ulkomaalaisista omenoista, jotka säilyvät kuukausia saman näköisinä, saavat arvostamaan oman pihan luomuomenasatoa. Omien pihapuiden omenat maistuvat suoraan puusta poimittuna aina parhailta.  Molemmat omenapuumme ovat kääpiörunkoisia. Ensimmäisen lajin omenat kypsyvät loppukesällä, ja toisen vähän myöhemmin syksyllä.

Punakaneli-k

Syysomena ´Punakaneli´ kasvaa n. 2 metrin korkuiseksi.

Pieneenkin pihaan sopivia kääpiöomenapuita on tarjolla useita lajikkeita.  Pikkupuut ovat muuten kokoonsa nähden yllättävän satoisia. Lisäksi ne alkavat tuottaa satoa jo parin vuoden kuluttua istutuksesta. Kääpiöomenapuut kasvavat vain noin kahden metrin korkuisiksi, mutta ne on syytä sitoa tukikeppiin jo taimena, jotta ne kasvaisivat suoraan. Puu kannattaa tukea myös jatkossa, varsinkin satoaikaan, sillä niiden juuristo on pienempi kuin tavallisen omenapuun.

Kääpiöomenapuistakin löytyy sekä hapahkoja että mehukkaita omenoita tuottavia lajikkeita. Hyvän sadon kannalta on hyödyllistä, että pihalla on erilaisia lajikkeita pölyttämässä toisiaan. Hieman happamat lajit sopivat erinomaisesti leivontaan ja ruokaomenaksi, kun taas mehukkaat lajit voi poimia suoraan puusta syötäväksi.

Valkeakuulas_k

Kesäomena ’Valkeakuulas’ on maultaan raikkaan hapahko.

Kun omenoista valmistaa hilloa ja pakastaa, voi oman pihan omenoista nauttia läpi talven. Hillo kannattaa valmistaa mieluummin hieman raaoista syysomenoista, mikä auttaa hapokkuuden säilyttämisessä.  Omenapuu kannattaa muistaa suojata talveksi jäniksiltä, jotta siitä on varmasti iloa vuosiksi eteenpäin.

Herkullisen ja terveellisen sadon lisäksi omenapuu on pihan kaunistus jo itsessään, unohtamatta kauniita omenankukkia keväällä. Syksy on erinomaista omenapuiden istutusaikaa, jos omaa omenapuuta ei pihassa vielä ole.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Pieni pala paratiisia

2

Kaikilla ei ole pihaa, mutta palan paratiisia voi kasvattaa myös parvekkeella tai terassilla. Ruukkupuutarhuri jos kuka on asian ytimessä: ihastuttavan ruukkupuutarhan saa loihdittua mihin tahansa jo muutamalla ruukulla. Hyvinä puolina mainittakoon, että minipuutarha on isompaan paratiisinlohkoon verrattuna huomattavasti helpompi hoitaa ja hallita. Ainoastaan kastelun kanssa pitää olla tarkempi, mutta kitkemisessä pääseekin todella helpolla.

4.

Näyttävä ruukkuistutus syntyy esimerkiksi yhdistelmällä kukkivia perennoja, kesäkukkia, koristeheinää ja ruukun reunojen yli riippuvaa murattia. Kuvat ovat isoista kaupunkiruukuista, mutta idea on sovellettavissa omiinkin ruukkuistutuksiin.

Kesäkukkien lisäksi ruukkuihin sopivat istutettavaksi lähes mitkä tahansa perennat, pensaat tai jopa pienet puut. Istutusryhmissä näyttävät hyviltä myös tyypilliset huonekasvit, esimerkiksi palmut. Syötävistä kasveista ruukuissa voi kasvattaa monenlaista totutuista yrteistä, mansikoista, tomaateista ja chilipaprikoista jopa raparperiin, sipuliin ja perunaan. Tyyli on vapaa, ja samaan ruukkuun voi mainiosti yhdistää kukkivaa ja syötävää.  Perennan viereen jäävän kolon voi täyttää vaikka yrteillä.

3.

Jos ruukkupuutarhurilla on käytössään alue maata, voi monivuotiset kasvit istuttaa maahan talvehtimaan – ja siirtää keväällä takaisin ruukkuihin. Hyvin suojatulla lasiterassilla ja parvekkeella kasveja voi yrittää myös talvettaa. Parhaiten toimivat mahdollisimman suuret ruukut, ja saatavilla on myös lämpöä eristäviä styroxista valmistettuja ruukkuja. Moni ruukkupuutarhuri haluaa kuitenkin istuttaa uudet kasvit syksyksi, kevääksi ja kesäksi. Näin parvekkeen sisustus saa uusilla ruukkukasveilla aina uuden ilmeen vuodenaikojen mukaan.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti