Syksy saapui puutarhaan ja myymälään

Syksy on saapunut paitsi puutarhaan, niin myös Viherpeukaloiden puutarhamyymälään. Myymälä on juuri nyt täynnä syksyn hehkuvia värejä. Nyt on hyvä hetki tarkistaa lyhtyjen tilanne kotona, sillä tarjolla on toinen toistaan kauniimpia valon tuojia. Voin vain kuvitella, miten upeasti kynttilänvalo tuikkii Lue koko kirjoitus

Monikäyttöiset maanpeittäjät!

Monivuotiset perennat pärjäävät oikealla kasvupaikalla pienellä hoidolla, kasvavat rehevästi ja kukkivat runsaasti. Maanpeiteperennat ovat luonnollisia maanpinnan kattajia. Ne vehreyttävät ja kukittavat puiden sekä pensaiden alustat ja ovat erinomaisia istutusten reunuksissa ja rinteissä sekä toimivat myös nurmikon korvikkeena. Kukkapenkeissä maanpeiteperennojen avulla saadaan Lue koko kirjoitus

Syyskuun kukkaloistoa

Vaikka syksy jo tekee tuloaan, räiskyvää ruskaa saa vielä odotella. Onneksi puutarhassa riittää yhä kukkaloistoa. Ja osa syyskesän kukkijoista jaksaa kukkia pakkasiin asti. Syyskuun puutarhassa on jo sellaista laissez-faire meininkiä. Antaa kaikkien kukkien kukkia ja niin edelleen. Puutarha ja syksy Lue koko kirjoitus

Upea syyshortensia 'Grandiflora'

Syyshortensia on syyspuutarhan kuningatar, sillä sen suuret ja näyttävät kukinnot koristavat puutarhaa pitkään. Kukintojen väri vaihtelee kukinnan edetessä, joten tylsäksi pensasta ei ainakaan voi kutsua. Syyshortensia on helppohoitoinen ja muhkea koristepensas. Sen kaunis kukinta alkaa usein jo heinäkuun lopulla ja Lue koko kirjoitus

Syksyllä istutettavia sipulikukkia – liljoja ja laukkoja

Nyt alkaa olla aika toimia jos haluaa toimia kauaskatsoisesti ja päästä nauttimaan syksyllä istutetuista kukista ensi vuonna. Täytyy tunnustaa, että minulle tuo ennakointi jää aina viime tippaan ja tilaan aina syksyn sipulikasvit viime tipassa, mutta vielä ehtii. Nyt on täydellinen aika tilata kukkasipuleita, niin että pääsee vielä syyskuussa istuttelemaan uusia tuttavuuksia pihamaalleen.

Kirjoitin viime maaliskuussa artikkelin Pihasuunnittelua osa 1.

Siinä harmittelin, etten ollut tajunnut tuota ihanaa Jättilaukkaa ennen, mutta juuri nyt on sen istutusaika jos haluaa saada tätä hauskaa pallokasvia pihalleen! Viherpeukaloilla näkyi olevan montaa eri laukkalajiketta myynnissä.

Esimerkiksi Jättilaukka Ambassador tai Koristelaukka Gladiator. Lisäksi Ukkolaukkaa olisi nyt mahdollisuus istuttaa. Tuosta Ukkolaukasta vielä sen verran, että sen sipuleiden hajun sanotaan karkottavan tehokkaasti mm. myyriä ja muita pieniä jyrsijöitä. Ei siis pelkkää pihankaunistusta, vaan jopa jotain muutakin hyötyä.

Nyt on myös aika istuttaa paljon muitakin ihanuuksia pihalle. Liljoja, narsisseja ja tulppaaneja. Näissä lajikkeissa on myös paljon valinnanvaraa värien ja muiden ominaisuuksien mukaan.

vaaleanpunliljat

Liljat ovat yksi suosikeistani. Vuosivuodelta ne jaksavat kukkia uudestaan ja uudestaan. Ja aina kukkiessaan ne saavat minut mykäksi valloittavalla olemuksellaan.

Valkoisetliljat

Tässä yksinkertainen ohje liljojen istuttamiseen nyt syksyllä.

Etsi kukkasipuleille mahdollisimman kuohkea ja humuspitoinen maa eli sellainen paikka, jossa vesi läpäisee maan mahdollisimman hyvin ja on hyvin ravinnepitoinen. Istutussyvyyden voit hahmottaa helposti niin, että kerrot liljansipulin korkeuden kaksi ja puoli kertaa. Tämä on helppo muistisääntö. Niitä voi laittaa maahan harvakseltaan tai sitten luoda niistä omia pieniä ryhmiä. Lisäksi olen kuullut sanottavan, että istutettujen liljojen ympärille olisi hyvä laittaa pieni hiekkakerros päälle. Se suojaa kasvia sienitaudeilta, eikä ikäviä homeyllätyksiä pääse sattumaan. Hiekkaa voi myös laittaa istutuskuopan pohjalle jos maaperä vaikuttaa liian saviselta ja märältä.

Hyviä syksyisiä istutushetkiä!

liljat

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Parhaimmat kesäkukkamme – osa 1

Vaikka joidenkin kesäkukkien loisto alkaa pikku hiljaa hiipua, niin silti ajattelin esitellä niistä vielä parhaimpia ja ehkä kaikkein perinteisempiä. Uskallanpa siis veikata, että useamman pihalta (jos ei omalta niin ainakin naapurin) voi löytää näitä kesäisiä kukkia koristamassa parveketta, terassia tai pihaa.

Pelargonia

Pelargonia (Pelargonium), tuo usein paloauton punaisissa väreissä leimuava ruukkukasvi, merkitsee kreikaksi haikaraa (Pelargos). Kreikasta Pelargoniat eivät kuitenkaan ole kotoisin, vaan niiden jäljet vievät eteläiseen Afrikkaan.

Pelargonia_pun

Pelargonian hyviä puolia ovat mielestäni juuri sen anteeksiantava luonne. Se ei pienistä hätkähdä. Se jaksaa taistella vaikka omistaja olisikin unohtanut kastella sitä säännöllisesti. Se on yllättävän kestävä, mutta myös Pelargonia nauttii jos siitä nypitään kuivahtaneita lehtiä ja nuukahtaneita kukintoja pois aika ajoin.

Pelargonia viihtyy hyvin istutettuna omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä, koska se ei siedä hyvin muita kasveja. Aivan pois suljettua ei kuitenkaan ole ryhmäistutuksetkaan, mutta silloin pitää muistaa antaa Pelargonian loistaa tähtenä ja seuraksi vanaveteen sopii esimerkiksi matalampaa reunuskasvia. Pelargonia on mainio, niin sekä huonekasvina, että ulkokukkana. Suosittelen tätä erityisesti niille, joiden kukkasaldo on vielä miinuksella eli heille, jotka kovasti haluaisivat kukkaloistoa, mutta eivät oikein tiedä mistä aloittaa.

Oranssipelargonia

Daalia

Daaliat tulivat meille Meksikosta ja Guatemalasta. Tämä tieto riittää jo meille kertomaan kuinka paljon tämä kukka rakastaa aurinkoa. Se ei myöskään kestä kylmyyttä, joten jos haluaa joka kesä nauttia Daalioistaan niin juurakot olisi parasta viedä esimerkiksi kellariin talvehtimaan. Esille ne voi jo ottaa uudestaan huhtikuussa, jolloin niille tarjotaan ravinteikasta multaa väljissä ruukuissa. Taimet voidaan istuttaa lopulliselle kesäpaikalleen maahan suurin piirtein kesäkuussa, Etelä-Suomessa tosin jo hieman aikaisemmin.

Punaisetdaaliat

Daalioita on joka lähtöön. Niitä voidaan lajitella mm. erilaisten kukintojen perusteella. On perusdaaliaa, joiden kukat ovat kerrotut tai yksinkertaiset. Sitten Daalioissa on myös variaatiota korkeuden mukaan, niin kuin näistä kyseisistä kuvistakin voi havainnoida. Väreissä on myös valinnanvaraa, joten jos parvekkeelta puuttuu vielä jotain väriä niin sen löytää varmasti Daalioita kartoittamalla.

Jos haluaa kasvattaa omat Daaliansa kuin lapsoset konsanaan, niin se onnistuu myös siemenistä. Enpä ole kuitenkaan itse kokeillut, mutta olenpahan kuullut, että keväällä sisätiloissa Daalioiden esikasvatuskin voi onnistua hyvin.

TarhaDaalia

Muistan kun äitini ja isoäitini puhuivat aina Joriineista. Nuorempana ajattelin, että mitähän ne siellä jorisevat, mutta puhe olikin siis Tarhadaalioista, mutta ehkä kansan suuhun paremmin sopivammalla nimellä. Kaikkea sitä siis oppii kun ikää karttuu ja lisää tulee joka päivä.

Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa, että Daalia kukkapenkissä tai ruukussa on kuin pieni vakuutus kun on kyse kylään lähdöstä. Jos ei ehdi käydä kukkakaupan kautta, niin aina voi napata kauniin Daalian mukaansa ja suosio on taattu.

Daalia_lähi

Kirjoittanut Heidi Roth 2 Kommentit

Marjanpoimintaa ja maanparannusta

syysleimu_ja_piisku

Loppukesän silmäiloja ovat syksyyn asti kukkivat syysleimu ja tarhapiisku.

ruusu

Myös hehkeät ruusut ilahduttavat edelleen.

Syyssateet ovat tehneet puutarhalle hyvää. Kastelusta ei tarvitse huolehtia, ruoho näyttää taas vihreältä ja lähiympäristössä riittää värikkäitä silmäiloja.

Omassa pihassa käsillä olevat viikot ovat pienimuotoisen sadonkorjuun aikaa: mustaherukoita riittää vielä päivittäiseen käyttöön, smoothien ja puuron sekaan. Pensasmustikoita ja karhunvadelmia kypsyy lisää joka päivä. Näissä marjoissa koko sato ei valmistu kerralla, vaan marjoja saa poimia joka päivä tai joka toinen päivä. Aktiivinen kannattaa kypsien keräämisessä olla, sillä osuuttaan odottavat valppaina myös ampiaiset ja linnut. Onneksi pahin kausi tuntuu jo olevan ohi. Omenatkin kypsyvä, ja toisen puumme omenoita voi jo maistella. Yrttejä olen kuivannut pitkin kesää. Kesän epäonnistuneena kokeiluna mainittakoon chilin kasvatus siemenestä. Tulipahan kokeiltua.

Chili

En saanut onnistumaan chilin kasvatusta siemenistä. Siemenet olivat peräisin chileistä, jotka sain tuliaisina Saksasta. Tässä kasvusto ”kukkeimmillaan” heinäkuussa.

Chilipaprika_kelt

Tällainen oli lopputulos Viherpeukaloiden taimilla viime kesänä. Kuvassa Chilipaprika Hot Carrot.

omenia

Sadekelin sadonkorjuuta – kesän ensimmäiset omenat.

Käsillä olisi puutarhan syyslannoituksen aika, etenkin jos maa on keväällä jäänyt lannoittamatta. Itse levittelin pihan kasveille ja nurmikolle jo keväällä lannoitteen ja puutarhakalkkia, joten nyt piha saa olla luomulannoituksella. Kesän mittaan olen hyödyntänyt ruohonleikkuusilppua muun muassa yrteille ja tuijien juurille. Raparperin lehtiä en tänä kesänä kiikuttanut kompostiin, vaan levittelin ne suoraan raparperin ja marjapensaiden juurille. Keväältä jätin myös ison osan haravoiduista lehdistä maatumaan serbiankuusten, marjakuusten ja vuorenkilpien juurelle. Eloperäinen puutarhajäte on erinomaista ravinnetta ja maanparannusainetta, ja täysin puhtaaksi siivottu piha tarvitsee enemmän kemiallisia lannoitteita.

Kuulin muuten jännästä maanparannusideasta erityisesti happaman maan kasveille: kahvinporot. Tätä ajattelin kokeilla pensasmustikoille. Sain vastikään hankittua myös pussillisen superlannoitetta: hevosenlantaa. Lanta saa toistaiseksi tekeytyä puutarhakompostissa käyttökuntoon ainakin ensi vuoteen, sillä tuoreena se voi olla nimittäin liiankin vahvaa. Raikkaita loppukesän päiviä puutarhureille!

pallohrtensia?

Pallohortensian näyttävä kukkameri kukkiin pitkään.

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Hätäsempi juustokakku

Kesälomat on tuhlailtu ja aika palailla sorvin ääreen. Tähän mennessä on kirjoiteltu chilin kasvattamiseen liittyvistä asioista, mutta koska sopivasti monsteri-nagan marjat kypsyivät samaan tahtiin vattujen kanssa, otetaan tähän väliin jauhopeukaloiden ja chilipäiden symbioosi. Siispä kakkuresepti, vähän hätäsempään makuun.

 

Mettävattuja!

Mettävattuja!

Monster Naga sopii loistavasti makeisiinKIN ruokiin lähes olemattoman maun takia. Tulta kyllä riittää...

Monster Naga sopii loistavasti makeisiinKIN ruokiin lähes olemattoman maun takia. Tulta kyllä riittää…

 

Tämä on olevinaan 8 hengen kakku. Totuus lienee jotain ihan muuta… sokerihiiri kiskaisee puol kakkua kapeisiin kasvoihin helposti illassa…

 

Pohja:

200 g Digestive-keksejä

100 g voita

 

Kaikki mitä tarvitset!

Kaikki mitä tarvitset!

Täyte:

300-400 g vadelmia (ykkösvaihtoehto: metsävadelmia –  jos äitimuori on käynyt keräämässä, kakkosvaihtoehto: puutarhavattuja ja kolmasvaihtoehto, samalla viimeinen oljenkorsi, eli puolalaisia pakastekorvikkeita)

1 reippaan kokoinen naga (hellyydellä ja rakkaudella kasvatettu)

½ sitruunan mehu

10 rkl tomusokeria

3 ½ tl liivatejauhetta (voi niitä lehtiäkin käyttää mutta ne tuntuu ällöltä)

200 g (1 pkt) maustamatonta tuorejuustoa

250 g (1 purkki) Mascarponejuustoa

200 g turkkilaista jugurttia

1 tl vaniljasokeria (aitoa, sitä missä on mustia pilkkuja mukana)

 

Mitä tehdä:

Laita irtopohjavuoan (Ø 21-24 cm) pohjalle leivinpaperi. Murskaa keksit. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele seos vuoan pohjalle tiiviiksi kerrokseksi. Laita jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi.

Sekoita kattilassa vadelmat, 3 rkl tomusokeria, silputtu naga ja sitruunamehu. Kuumenna keskilämmöllä n. 8 minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella.

Vaahdota mascarpone, lisää tuorejuusto ja jogurtti, vaniljasokeri ja loppu tomusokeri (7 rkl).

Sekoita joukkoon vadelma-nagasose ja pakkauksen ohjeen mukaan käsitelty liivate.

Kaada kakkuvuokaan ja anna hyytyä vähintään 4 tuntia, mieluiten seuraavaan päivään.

Ole taiteellinen ja koristele kakku vadelmilla. Nauti.

Piece of cake!!!

Piece of cake!!!

Miksi kakkuun on käytetty monster naga, johtuu siittä että kyseinen chilimarja on melkeinpä ilman mitään makua, mutta tulisuutta riittävästi. Näin ollen vattujen maku korostuu, juusto pehmentää polttoa ja tästä kombinaatiosta tulee makuhermoja kutkutteleva sinfonia… Jos kakun pohjaa haluaa tuunata, voi laittaa esimerkiksi nagamorich-jauhetta, jolloin jauheesta tuleva poltto tulee ensin, tämän jälkeen vadelmainen maku ja viiveellä monster naga tulee kutittelemaan.

Kirjoittanut Monster Naga Jätä kommentti

Trendikukka Syysleimu häikäisee väreillään

Syysleimu_pinkki

Katsellessani eri pihoja kesäreissujeni aikana huomasin erään kasvin, jota varmaan voisi sanoa tämän ajan ”trendikukaksi”. Kyllä. Sen nimityksen antaisin syysleimulle, joka leimuaa monissa eri väreissä ympäri Suomea. Alunperin syysleimu on saapunut Eurooppaan Pohjois-Amerikasta ja vuosikymmenten saatossa se on sopeutunut hyvin myös meidän pihoillemme.

Syysleimut

Yleensä syysleimu kukkii heinä-elokuussa tai jopa syyskuussa, mutta tänä vuonna tulin siihen tulokseen monen muun kotipuutarhurin kanssa, että nyt syysleimun kukat ovat jo alkaneet kukkia hyvissä ajoin heinäkuussa.

Syysleimu voi kurkottaa jopa puolitoista metriä maasta joten tämä kannattaa muistaa istuttaessasi sitä perennapenkkiin. Syysleimun rinnalle sopivat esimerkiksi pionit jos haluaa samaa korkeutta olevaa, mutta eri aikaan kukkivaa kukkaa. Näyttävien kukintojen takia syysleimua voi myös käyttää värintuojana havujen läheisyydessä.

syysleimutpenkissä

Etsiessäsi paikkaa syysleimuille kannattaa kuitenkin katsoa, ettei sijoita niitä aivan pihan kuumimpaan osaan. Paahtava aurinko nimittäin altistaa syysleimut taudeille. Sen vuoksi puolivarjoinen paikka, jossa ne kuitenkin saavat jonkin verran aurinkoa on turvallisin vaihtoehto.

Joskus syysleimuja vaivaa leimunhärmä eli silloin kukat alkavat voida huonosti ja niistä tulee harmaita. Tällöin kannattaa tarkastaa ovatko kasvit saaneet tarpeeksi vettä. Vesi annetaan mieluummin aamusta, että kasvien juuret ehtivät kuivua yöksi. Liian tiheä kasvualusta voi myös olla syynä härmään joten kannattaa myös tarkistaa, että kukkapenkin maa on tarpeeksi ilmava syysleimuille.

Valkoinensyysleimu

Leimukukat kuuluvat sinilatvakasveihin. Kaikki leimut eivät ole kuitenkaan monivuotisia niin kuin syysleimu. Itse en edes tiennyt, että korkean ja näyttävän syysleimun lisäksi pihamaata voisi laittaa koristamaan myös matala kasvuisempaa sammalleimua ja rönsyleimua. Löytyypä myös kesäleimua, jonka pitäisi kukkia kesäkuusta syyskuuhun yksivuotisena. Näiden kukat ovat valkoisia, punaisen, sinisen tai lilan sävyisiä tai monivärisiä. Eri leimu lajikkeita on paljon, eli jos tykästyy syysleimuun niin tästä kasvisuvusta löytyy varmasti paljon muitakin silmää miellyttäviä kukkia omalle kesäpihalle.

Syysleimuvioletti_1

Kirjoittanut Heidi Roth 3 Kommentit

Kehäkukkaa teehen ja tuholaistorjuntaan

kehakukkaa_kasvimaa

Luontaista tuholaistorjuntaa kasvimaalle

Kehäkukka on yksivuotinen kesäkukka, jota näkee usein hyötypuutarhan liepeillä. Se on niin sanottu houkutuskukka, koska se karkottaa hajullaan tuholaishyönteisiä. Myös valkosipulia kannattaa kasvattaa, koska sillä on sama funktio. Muita samaa asiaa ajavia kasveja ja kukkia ovat mm. samettikukat, pietaryrtit, sipulit, tomaatit ja sellerit. Tätä tietoa on hyvä käyttää siinä vaiheessa kun suunnittelee kasvimaataan. Eli jos tänä vuonna on ongelmia tuholaisten kanssa, niin kannattaa katsoa ensi vuonna näiden tietojen pohjalta kasvimaan järjestystä hieman uudelleen. Jos nämä keinot eivät riitä, niin aina voi tuholaisten ilmestyessä yrittää myös muita keinoja. Itselläni on esimerkiksi tapana heittää tuhkaa kasvien päälle, jos näen niissä tuholaisia tai niiden toukkia. Myös nokkosvesi on hyväksi todettu tuholaisten karkottaja, joka toimii samalla maaperän lannoittajana.

Kehäkukkaa voi käyttää myös hyvin ruokiin ja rohtoihin. Älä kuitenkaan käytä kehäkukkaa jos olet raskaana, koska se voi aiheuttaa supistelua. Kehäkukan kukat ovat parhaimpia tuoreena käytettynä, mutta niitä voi myös kuivata. Juomien lisäksi kehäkukkaa voi käyttää hyvin esimerkiksi salaatteihin ja keittoihin. Jos kehäkukan oranssia sävyä haluaa käyttää väriaineena, on syytä kypsyttää ruokaa vähän aikaa öljyssä tai voissa.

kehakukka

Kehäkukan kauneusvaikutukset ovat myös tunnettuja. Kehäkukan kukista voi tehdä esimerkiksi kasvovettä, joka puhdistaa ja poistaa epäpuhtauksia iholta. Myös rohtona kehäkukan ominaisuudet ovat monen kirjavat. Se sopii niin haavojen parannukseen, palaneelle iholle, hyönteisten pistoihin kuin tulehduksien parantamiseenkin. Kehäkukka taitaakin olla kotimainen vastine Aloe Veralle (Lääkealoe).

kehakukka_artikkelikuva

Muita suositeltavia kukkia hyötypuutarhan läheisyyteen ovat ruiskaunokit. Ne ovat perinteisiä kasveja, joita on myös aiemmin kasvanut paljon ruispelloilla.  Minun mielestäni ne sopivat erinomaisesti kasvimaan läheisyyteen, koska ne houkuttelevat takuu varmasti myös perhosia ja mehiläisiä. Tätäkin kukkaa voi syödä. Se sopii salaatteihin ja on todella kaunis kakuissa ja muissa leivonnaisissa koristeena. Sokerikuorrutettu ruiskaunokin kukka voisikin olla aika hurmaava kesäkakun koristeena!

ruiskaunokki

Kehäkukka-minttujäätee

Kuumana päivänä paras janojuoma syntyy helpoista raaka-aineista. Kiehauta ensin vesi ja lisää sitten kuumaan veteen mintunlehdet ja kehäkukat. Anna teen tekeytyä kymmenen minuuttia. Jos haluat makeutta, voit sekoittaa sekaan hieman hunajaa. Lisää sitten juomaan jääpaloja. Kehäkukilla saa jääteehen lisää hyvää makua ja kaiken lisäksi kukat ovat kauniita juomassa. Kannattaa kokeilla!

kesajuoma

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Kaupunkikeitaita

7.ruukut

11.nayttava

12.terde

18.nayttava_rajaa

Kukat ja vihreys luovat kutsuvan keitaan keskelle urbaaniakin ympäristöä sisäpihalle, kadunvarteen, sisäänkäynnin luo, terassille tai parvekkeelle. Vaikka lähimpään puistoon olisi jonkin verran matkaa, jo muutamalla näyttävällä ruukkuistutuksella saa tilaan puutarhamaista tunnelmaa ja viihtyisyyttä. Suuremmat kasvit tarjoavat helteillä myös tervetullutta varjoa ja tunteen raikkaudesta.

1.palmut

2.ruukku_ja_puu

3.heinat

Nyt kun loppukesän ja syksyn istutuskausi on aluillaan, on hyvä hetki tarkastaa myös pihan ja parvekkeen ruukut. Kesän jäljiltä on mukava päivittää istutukset tuoreempiin ja virkeämpiin. Uudet kasvit ovatkin helppo keino uudistaa sisääntulon, terassin ja parvekkeen ilme.

4.puut_ja_ruukut_rajaa

5.puut_ja_ruukut-rajaa

6.ruukku_rajaa

Vielä on aikaa loihtia vaikka minkälaisia omaan tyyliin sopivia keitaita. Tässä kuvakavalkadissa istutukset pääkaupunkimme paraatipaikoilta tarjoavat ideoita ja osviittaa erilaisille näyttäville ruukkuistutuksille. Joukossa on kukkien väriloistoa, eri muotoista ja sävyistä vihreää, korkeita kasveja, köynnöksiä, riippuvia kasveja, matalia kasveja, perinteistä, trendikästä ja yllättäviä yhdistelmiä. Variaatioita löytyy yhtä monta kuin on istuttajiakin. Ruukuissa on helppo päästää oma luovuus kukkimaan.

8.pallo

9.ruukut

10.ruukut

13.ruukku

Kestävät perennat ja monet pensaat ja pikkupuut ovat erinomaisia kasveja myös ruukkuihin. Koska ne eivät ole kertakäyttökasveja, niitä voi siirtää vaikka loputtomiin ruukusta maahan ja takaisin ruukkuun ja maahan. Talvetus onnistuu parhaiten maassa.

14.ruukku

15.banaani

16.nayttava_rajaa

17.ruukku_rajaa

Ruukut_1

Oman kodin sisääntulosta löytyvät ruukut, joissa on hurmesilkkiheinää, maahumalaa ja mehitähteä (ylipitkin kukinnoin).

mustaherukat

Oman mustaherukan satoa, suoraan smoothieen ja pakkaseen.

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Omenan tuoksuinen pihamaa Tallinnassa

omenapuunvarjossa

Yleensä suomalaisten Eestin matkat rajoittuvat Tallinnan vanhaan kaupunkiin ja maksimissaan pariin päivään. Minulla oli kunnia ja mahdollisuus majoittautua ystäväni omenan tuoksuisella perhetilalla, joka sijaitsee lähellä Tallinnaa. Sain tutustua vuosikymmenien uurastukseen puutarhassa ja pihan mahtavaan tunnelmaan. Pääsyy ihanaan tunnelmaan löytyi jykevistä suurista tammista ja paljon nähneistä vanhoista omenapuista.

Pellolla asustavat kurjet toivat myös oman tunnelmansa pihapiiriin. Ystäväni kertoi, että kerran yksi kurki oli tehnyt niin läheistä tuttavuutta, että oli tuonut nokkansa aivan ystäväni olkapäälle. Kurkien tekemiä pesiä pystyi myös bongaamaan korkeilta paikoilla, kuten sähkötolppien päältä.

pihamaa_tallinnassa

Kyselin mielenkiinnolla eestiläisistä puutarhan kasvatusmetodeista ja perinteistä. Pihamaalta löysin tuttuja kukkia ja kasveja, mutta myös hieman tuntemattomampia. Talon emäntä kertoi, että heillä on tapana kasvattaa omassa puutarhassaan niin paljon kasviksia, marjoja ja yrttejä kuin mahdollista, kauniita kukkia tietenkään unohtamatta. Puhdas ruoka omasta maasta on kunnia asia, joten opit halutaan säilyttää.

perunapelto

Pellolle tehty perunamaa on jokaisen pohjoisen kasvimaan kivajalka, niin myös täällä. Toinen jokapäiväinen ruokapöydän herkku on avomaankurkku, sekä yrteistä käytetyin taitaa olla tilli. En ollut ennen maistanut kurkkusalaattia, joka oli niin herkullista. Resepti oli hyvin yksinkertainen, avomaan kurkusta oli leikattu kuori pois ja ne oli pilkottu pieniksi suikaleiksi. Sekaan laitettiin smetanaa tai ranskankermaa, tosin kermaviilikin varmaan sopisi hyvin, sekä paljon tilliä silputtuna. Mausteeksi riitti hienojakoinen merisuola maun mukaan.

Sain myös maistaa ihanaa tuorepuristettua omenamehua. Pihamaalta löytyi myös punaviinimarja / punaherukka pensaita, karviaisia, vadelmia ja mansikoita, joista käytiin popsimassa tärkeät vitamiinit suoraan tuoreena vatsaan. Kyllä tällainen piha vaikutti oikealta kesäparatiisilta minun mielestäni ja olin hyvin kiitollinen kun sain olla vieraana sydämellisten ihmisten luona ja oppia taas hieman lisää puutarhan hoidosta.

punaviinimarjat

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Afrikan kaunotar kuumalla terassilla

2.kliivia_lahi

Trooppisia helleviikkoja eletään. Niinpä terassillamme oleilee parhaillaan lämpimistä oloista nauttiva upea ilmestys, klassinen kaunotar Afrikasta.

Siirsin alkukesällä kaikki sisäkasvit ulos viettämään kesää pihalle. Siellä ne ovat  majailleet ulkoilman hyvää tekevässä energialatauksessa, serbiankuusten alla suojassa liialta paahteelta. Jokin aika sitten huomasin, että kaksi iäkästä kliiviaa olivat juuri aloittamassa kukinnan. Niin nostin kaunokaiset esittelemään parhaita puoliaan terassin paraatipaikalle, missä ne koristavat olemuksellaan koko etupihaa.

Alun perin kliivian (myös punasarja tai isopunasarja) toi eteläisestä Afrikasta huonekasviksi englantilainen Charlotte Clive, jolta kasvi on saanut nimensäkin. 1870-luvulla kliivia alkoi yleistyä huonekasvina Suomessa. Viime vuosina tämä vanhan ajan kaunotar tuntuu jääneen monen uudemman tulokkaan varjoon, mutta miksi ihmeessä? Mikä onkaan sen mukavampaa kuin omistaa yhdessä kasviyksilössä sekä näyttävä viherkasvi että huikean kaunis kesäkukka.

1.kliivia_lahi

3.kliivia

4.kliivia_nuput_keinu

Kliivian kukat tässä vielä osin nupulla. 

Kliivia nauttii runsaasta valosta, eikä kovakaan paahde saa sitä nuutumaan. Hoito-ohjeissakin mainitaan kasvin viihtyvän kesällä ulkona. Kliiviaa voi pitää ulkona jopa lähes pakkasten tuloon saakka – viileä kausi jopa edistää tulevaa kukintaa. Ohjeissa neuvotaan myös, että kliivialle tulisi suoda talvilepo syyskuulta tammikuulle niukalla kastelulla. Hyvin hoidettu kliivia palkitsee hoitajansa kukkimalla maalis–huhtikuussa. Iäkkäillä kliivioilla voi olla useita kukintoja, ja kukkiminen voi kestää jopa muutaman kuukauden!

Omat kliiviani ovat vanhaa kantaa, ja siirtyneet lahjana kodista toiseen. Vaalin niitä vanhan ajan huonekasveina, joissa on historian havinaa. Kliiviaa voi tällä hetkellä toivoa myyntiin Viherpeukaloille, kuten monia muitakin kasveja jotka eivät ole tällä hetkellä myynnissä.

Kotipihan satokuulumisina omenat ja marjat kypsyvät ja kasvavat kohisten…

5.omena

6.mustaherukka

Mustaherukoista osa on jo kypsiä.

7.pansasmustikka

Pensasmustikan raakileet kypsyvät päivä päivältä.

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Ajatuksissa kevään väriloisto

Alkaisiko jo olla aika ajatella ensi kevättä? Kesän edetessä loppukesää kohti kannattaa pitää mielessä, että kevään ja alkukesän kukkaloisto varmistetaan istuttamalla runsaasti tulppaanin sipuleita syksyn aikana.

Tulppaaneita voi istuttaa elokuusta alkaen pakkasen tuloon saakka. Kukkahehkua saa pidennyttä istuttamalla eri aikaan kukkivia lajikkeita. Tulppaanit viihtyvät aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa, jossa kasvualusta on vettä läpäisevä. Sipulien istutussyvyys on noin 10 cm ja istutusväli 5–10 cm. Puutarhurille kevät alkaa siitä hetkestä, kun tulppaanit aloittavat kasvun ja kukinnan.

Tulppaaneita valittaessa olo on kuin karkkikaupassa, sillä lajikkeita ja värejä on todella paljon. Pienellä suunnittelulla ja mietityillä valinnoilla saa aikaan kauniin ja persoonallisen tulppaaniloiston. Kirkkaat värit toimivat takuuvarmoina katseenvangitsijoina. Uusilla erikoisilla väreillä ja muodoilla saa tuotua esiin sen, että tällä pihalla seurataan trendejä.

Pieneen penkkiin ei välttämättä kannata sekoittaa montaa erilasta lajiketta, mutta laajemmalla alueella on mahdollista leikitellä kuin taiteilija maalilla ja siveltimellä. Silmää hiveleviä vaihtoehtoja on yhtä monia kuin on puutarhureitakin. Seuraavassa joitakin esimerkkejä.

Little_Beauty2

Little Beauty

Pink_Impression

Pink Impression

Tres_Chic

Tres Chique

Pinkki piristysruiske: Sijoita etualalle lyhytvartisia, suloisin tähtimäisin kukin huhti–toukokuussa kukkivia tähtitulppaaneja esim. Little Beauty. Taakse sopii esimerkiksi sekoitus valkoisia kaunottaria, touko–kesäkuussa kukkivia liljatulppaaneja Tres Chic sekä samaan aikaan kukkivia Darwintulppaaneja Pink Impression.

Angelique

Angelique

Coors

Coors

Burgundy_Lace

Burgundy Lace

Purissima

Purissima

Romanttinen look: Istuta alueen reunoille kaunista, tanakkakasvuista raitatulppaania Coors, joka kukkii toukokuussa ja kasvaa korkeutta vain 20–30 cm. Keskelle voi sijoittaa touko–kesäkuussa kukkivaa pionia muistuttavaa komeaa, kerrattua tulppaanilajiketta Angelique. Sen roosa kukka vaalenee auringossa lähes valkoiseksi. Sinne tänne voi lisätä hieman myöhemmin kukkivaa ripsureunatulppaania Burgundy Lace. Jos istutusalue on suuri, mukaan voi lisätä vielä valkoisia  Purissima-tulitulppaaneja tuomaan raikkautta. Eri väriset ja korkuiset tulppaanit saavat yhdessä aikaan upean syvyysvaikutelman.

Apricot_Parrot

Apricot Parrot

Jimmy

Jimmy

Oranssin hehku: Jotkin tulppaanilajikkeista saattavat nousta parhaiten oikeuksiinsa, kun  niitä on istutettu alueelle ainoana lajina. Ylvään kokonaisuus on taattu esimerkiksi papukaijatulppaanilla Apricot Parrot tai tulppaanilla Jimmy.

Parvitulppaani

Parvitulppaani

Helpot tulppaanit: Villitulppaaneihin kuuluva parvitulppaani sopii esimerkiksi havupensaiden edustalle. Se on matalakasvuinen ja kukkii touko–kesäkuussa. Viihtyessään paikassa se kukkii runsaasti ja vuodesta toiseen.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti