Talvipuutarhassa

Puutarha näyttää juuri nyt uinuvan talviunta. Loppuvuoden sadepäivät tarjosivat vielä mahdollisuuden kesken jääneiden syystöiden viimeistelyyn. Mutta tammikuinen talvipuutarha tarjoaa hengähdystauon sekä puutarhalle että puutarhurille. Harmaassa ja kylmässä maisemassa on jotakin kovin seesteistä ja rauhoittavaa.

Pakkanen nipistää poskia, tosin suojaava lumikerros puuttuu vielä ainakin täältä päin Suomea. Itselleni vähäluminen talvi sopisi vallan mainiosti, mutta kasvit kaipaavat kipeästi suojaa. Lunta siis odotellessa, pääkaupunkiseudulla sitä on ilmeisesti saatu jo ihan reilusti. Toivottavasti tänä vuonna vältytään viimevuotisen kaltaisilta talvivaurioilta.

Lumipeite pehmentää maisemaa ja tuo mukanaan kaivattua valoisuutta.

Jos paksu ja muhkea lumikerros vielä suodaan, kannattaa muistaa muutama talvipuutarhan vinkki.

Käy välillä tallomassa lunta pensaiden ja puiden ympäriltä, jotta myyrät ja rusakot eivät pääse nakertamaan oksia ja runkoja (eivät ainakaan yhtä helposti).

Jos kasvit alkavat taipua lumitaakan alla, ravistele raskas lumikerros pois varovasti. Lumikuorman alla poikki napsahtanut oksa harmittaa kotipuutarhuria pitkään.

Nautitaan talvipuutarhan tarjoamasta rauhasta ja sen lehdettömän karusta kauneudesta. Kasvien ja rakenteiden erilaiset muodot pääsevät nyt hyvin esille. Päivä pitenee pikku hiljaa, on aikaa ihastella ja ihmetellä.

Mahtavaa puutarhavuotta 2017!

4.1.2017 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

4.1.2017 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa

Puutarhan vuosi

Vuosi 2016 lähenee loppuaan. Nyt onkin hyvä aika summata puutarhavuoden kuulumiset.

Tammikuussa saatiin nauttia lumesta ja pakkasesta. Aurinko antoi jo lupauksia tulevasta, jotka kevätkaipuinen puutarhasielu tietenkin liitti uuteen kasvukauteen, ei hyviin hiihtokeleihin.

Helmikuussa ikkunalla vihersi pieniä keittiöviljelmiä. Nämä toivat ihanaa makua salaatteihin ja leivän päälle. Mielen energiasta puhumattakaan!

Maaliskuussa pääsiäinen toi mukanaan pajunkissat ja keväänkeltaiset narsissit sekä aimo annoksen aurinkoa.

Huhtikuussa oltiin jo kädet mullassa ja täydessä työn touhussa esikasvatettavien kesäkukkien parissa.

Toukokuu, oi ihana toukokuu! Lämpimiä päiviä, kevään vihreää, upeita tulppaaneita, esikasvatuksia, taimia, puutarhakiireitä, paljaita varpaita nurmikolla. Ehkäpä koko vuoden paras kuukausi!

Kesäkuussa nautittiin puutarhan loistosta ja arvuuteltiin millainen kesä olisi tulossa. Tuoko heinäkuu helteet? Nautitaanko elokuussa intiaanikesästä? Pitääkö kasvimaata kastella vai huolehtiiko luonto kosteudesta?

Heinäkuussa hoivattiin keittiöpuutarhaa ja odoteltiin kasvihuoneen tomaattisatoa kypsyväksi.

Elokuussa nautittiin yltäkylläisyydestä niin kasvimaalla kuin kukkapuutarhassakin.

Syyskuussa korjattiin satoa ja soseutettiin, pilkottiin, säilöttiin, keitettiin ja pakastettiin tuoreita makuja talteen talven varalle.

Lokakuussa saatiin nauttia upeasta syysauringon värittämästä ruskasta. Puutarha räväytti vielä kertaalleen ihaltavaksi koko väriskaalan.

Marraskuussa katseet alkoivat kääntyä kohti joulua ja oli aikaa askarrella sammalpalloja ja erilaisia kransseja.

Joulukuussa arvuuteltiin minkä värinen joulusta tulee. Riittääkö lumi aattoon asti? Tuleeko sitä lisää? Vai haetaanko tänäkin jouluna joulupöytään yrttejä kasvimaalta? Puutarha sai jouluista asua ja paljon lyhtyjä.

Joulun välipäivät nautitaan kuusesta, joulukukista ja herkuista. Samalla kiitän kuluneesta vuodesta! Kohta ajatukset jo suuntautuvat kohti uutta kasvukautta. Mielessä alkavat pyöriä siemenhankinnat, kevätkylvöt ja uudet kokeilut.

Hei hei vuosi 2016 ja tervetuloa uusi puutarhavuosi. Täällä odotetaan jo innolla!

26.12.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

26.12.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa

Puutarha koristautuu jouluun

Parasta joulutunnelmaa puutarhaan tuo tietenkin luonnon valkea joulu ja alkuillan sininen hetki. Aina tätä ei kuitenkaan ole tarjolla. Puutarhaa voi koristaa jouluun myös pienillä yksityiskohdilla.

Kasvihuonetta ei tarvitse laittaa talviteloille kasvukauden päätyttyä. Korista ansaria havukasveilla ja hillityillä valoilla, ne tuovat jouluista tunnelmaa talvipuutarhaan.

Puutarhasta siirretty penkki ja lämmittävä talja kutsuvat pysähtymään hetkeksi ja nauttimaan talvipuutarhan kauneudesta.

Joskus parhaat asetelmat syntyvät vahingossa. Istutuspöydälle unohtunut rustiikisti sammaloitunut saviruukku, hento lumikuorrute ja vihreät kuusenhavut ovat kaunis yhdistelmä. Puutarhaan sopiikin erityisen hyvin luonnosta saatavien koristemateriaalien käyttö. Hyödynnä varpuja, sammalta, oksia ja havuja. Neulaset pysyvät ulkotiloissa kauniina pitkään.

Korista ja valaise erityisesti kulkureitit ja ovenpielet. Pihavalot, tuikkivat jouluvalot ja lämmintä kynttilänvaloa hehkuvat lyhdyt luovat juhlan tuntua ulkotiloihin. Sään salliessa voi hyödyntää perinteisiä lumi- ja jäälyhtyjä.

Jo pienikin havukranssi tuo raikasta vihreyttä talven pimeyden keskelle.

Lämpimänä loistava lyhty ovenpielessä toivottaa vieraat tervetulleiksi.

Nautinnollista joulunaikaa sekä sisällä että puutarhassa!

9.12.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

9.12.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa

Jouluaskarteluja

Olen melkoinen jouluintoilija. Parasta koko joulussa on mielestäni joulun odotus ja juhlaan valmistautuminen. Haluaisin nähdä itseni suuren luokan askartelijana, mutta todellisuudessa menen yleensä sieltä, mistä aita on matalin. Tykkään kyllä väkertää, mutta jotakin todella helppoa ja nopeaa. Kuten luonnollisen kauniita sammalpalloja.

Sammal on kerrassaan mahtavaa askartelumateriaalia. Rautalangan avulla sitä voi muovata melkein kuin taikinaa. Näihin palloihin tarvitaan ainoastaan sammalta ja lankaa. Itse käytin ohutta metallilankaa, kuparin ja hopean värisenä. Mitä yhtenäisempi sammalpala, sen siistimpää jälkeä tulee. Muista, sammaleen keräämiseen tarvitaan AINA maanomistajan lupa. Jos sammalta löytyy kotinurmelta tai mökin takapihan kivikosta, kerääminen on helppoa ja ennen kaikkea luvallista. Sammalta voi tiedustella myös kukkakaupoista.

Sammalta on helpompi käsitellä sen ollessa kosteaa. Jos sammal on ehtinyt kuivua, anna sen imeä hetki vettä esimerkiksi laakeassa astiassa. Pieniä sammalpalloja varten muotoile sammallevystä käsissä haluamasi kokoinen pallo. Kiepauta ympärille metallilankaa. Lisää tarvittaessa sammalpaloja ja kierrä metallilankaa ympärille, kunnes pallo on mielestäsi tarpeeksi tiivis ja jämäkkä. Katkaise lanka vasta lopuksi ja pujottele päät punoksen sisään. Nämä pallot olivat tulossa tarjottimen päälle, joten pohjan aukkokohta ei haitannut mitään.

Sammaleesta pyöritellyt pallot ovat kauniita ihan sellaisenaan ja sopivat luonnonläheiseen asetelmaan.

Tuomalla asetelmaan korkeuseroja sammalpallot saavat lisää näyttävyyttä.

Metsänvihreät sammalpallot ja vanhan jalallisen uurnan ruosteinen pinta, kaikessa yksinkertaisuudessaan näyttävä pari!

Vielä muutama metsäiseen teemaan sopiva koriste tarjottimelle ja olohuoneen pöytäkoriste alkaa olla valmis.

Lopuksi lisäsin tarjottimelle suloisen yhden kukan maljakon. Herkkä syklaamin kukka kevensi metsäaiheista asetelmaa juuri sopivasti.

Olisin halunnut tehdä suuren sammalpallon ulos. Suunnittelin tekeväni sille ”pohjapallon” sanomalehtipaperista ruttaamalla, johon olisin pyöritellyt maalarinteippiä saadakseni halutun muodon. Ystäväni kuitenkin vinkkasi lintujen ja oravien käyvät hanakasti kuivahtaneen sammaleen kimppuun.

Niinpä ryhdyn seuraavaksi väkertämään nyt niin muodikasta kokedamaa, eli japanilaista sammalpalloa. Ainakin hyasintti ja ritarinkukka tulevat pääsemään juuripaakkuineen jouluisen kokedaman sisälle.

Mukavaa jouluun valmistautumista!

30.11.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

30.11.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa

Kylmähermoiset

Marraskuu on tarjonnut poikkeuksellisen talvista menoa. Ihan kunnon lumikerros ja ajoittainen kirpsakka pakkanen toivat talven puutarhaan kertaheitolla. Meitä on hellitty jopa parilla aurinkoisella talvipäivällä.

Itselläni pihapuuhat jäivät jonkin verran kesken, mutta ihanan armollinen tuo lumikerros kyllä on. Keskeneräinen syyspuutarha ei pistä ihan niin pahasti silmään valkean hunnun alta. Jos se nyt vaan pysyisi maassa…

Sen verran tuo pakkanen pääsi yllättämään, että osa punajuurista jäätyi kasvulaatikkoon niille sijoilleen. Viimevuotisia kuvia katsellessani huomasin, että satoa nostettiin kasvimaalta vielä pitkälle marraskuuhun.

Nykyisessä Pohjolan talvessa hyötypuutarhuri pääsee iloitsemaan sadosta myöhäiseen syksyyn asti. Osa hyötykasveista sietää kylmää, jopa pientä pakkasta. Muistan napsineeni timjamia kasvimaalta joulupaistiin.

Jos tykkäät nauttia hyötypuutarhan antimista mahdollisimman pitkään, niin valitse kasvimaalle kylmää sietäviä lajeja. Tällaisia ovat timjamin lisäksi muun muassa mangoldi ja persilja. Parsakaali kestää kylmää kukkakaalia paremmin ja tarjoaakin usein satoa myöhäissyksyyn asti. Myös porkkanalla on hyvä kylmänsieto.

Lehtikaalin maku vain paranee pikkupakkasen myötä. Se kestää hyvin myös pakastusta, joten kohmeiset lehdet voi napsia vaikka suoraan pakastuspusseihin ja kerätä näin satoa talteen myöhempää käyttöä varten.

Tämän vuoden kokeiluihin kuului palsternakka. Sato tulisi kerätä ennen maan jäätymistä. Tiesin, että hidaskasvuisen palsternakan sadonkorjuu ajoittuu myöhäissyksyyn. Yllätys olikin melkoinen, kun syyskuussa maasta nousi tällainen jättiläinen! Tai eihän se mihinkään noussut, vaan vaati melkoista kiskomista, hellävaraista kaivamista ja ees-taas kitkuttelua, jotta palsternakka-jättiläinen saatiin irti. Vielä suurempi hämmästys oli huomata, että valtavasta koostaan huolimatta juures oli sekä terve että maukas.

Monenlaisia hyötykasveja voi siis kasvattaa pysyvien pakkasten uhkaan asti. Yksi ehdottomista suosikeistani on maailman helppohoitoisin hyötykasvi, eli maa-artisokka. Satoa voi korjata niin kauan kuin maa on sula. Ja jos maanpinnan peittää jäätymisen estämiseksi paksulla lehtikerroksella, niin herkullisia mukuloita voi kaivaa maasta keskellä talveakin. Sadonkorjuuta voi myös jatkaa sujuvasti heti keväällä roudan sulettua.

Kun loppukesän sadonkorjuukiireet ovat ohi, sitä arvostaa ihan joka ikistä porkkanaa, punajuurta ja muuta juuresta, jonka saa poimia vielä syksyllä suoraan keittiöön. Kohmeisia juureksia on kuitenkin käsiteltävä varoen. Kylmävauriot heikentävät niiden säilyvyyttä, joten tieten tahtoen ei kannata satoa maassa makuuttaa

Itse lisään ensi vuoden kasvatuslistaan ehdottomasti lantun. Lanttu kestää hyvin kylmää ja sen sadonkorjuu ajoittuu viimeisimpien juuresten joukkoon. Olisi upeaa tehdä joulun lanttulaatikko oman maan sadosta!

15.11.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

15.11.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa

Oodi lokakuulle

Voi että miten upeasta lokakuusta tänä vuonna saatiin nauttia! Lähes koko kuun oli aurinkoista ja kuivaa, luonto otti käyttöön koko väripaletin ja iltataivas sävytti maisemaa mahtavalla leiskunnalla.

Lokakuu oli lämpimiä päiviä, kahvihetkiä ulkosalla, luonnon runsaasti tarjoamaa askartelumateriaalia.

Maukas tomaattisato jatkoi kypsymistä kasvihuoneessa lokakuun lämmössä.

Lokakuussa tehtiin pihahommia leppoisaan tahtiin, kerättiin maissisatoa ja grillattiin kauden viimeiset herkut.

Puutarha tarjosi leikkokukkia pitkälle syksyyn. Pikkupotilaan piristykseksi löytyi vielä näin kauniita kukkia lokakuun loppupuolella. Kehäkukkaa, tuoksuhernettä, ruiskaunokkia, kosmoskukkaa, jättiverbenaa ja komeamaksaruohoa.

Säleikkövilliviini ehti sävyttyä syksyn aikana upeilla, vahvoilla väreillä. Se koreili aamuauringossa ylväänä kuin riikinkukko.

Loppukuusta oli aika siivota kasvihuone syysasuun. Ja nauttia siellä vuoden ensimmäiset glögit.

Syysleimut peittyivät ensilumeen lokakuun viimeisellä viikolla. Ei lumi tietenkään kauaa pysynyt, mutta se katkaisi kuivan ja värikkään kauden.

Kurpitsajuhla toi lokakuun loppuun vielä lämpimiä oranssin sävyjä. Kynttiläkausi on nyt aloitettu ja pikku hiljaa pihoja alkavat koristaa pimeässä tuikkivat ulkovalot.

On aika kääriä tämä kausi pakettiin ja toivottaa lähestyvä talvi tervetulleeksi.

Tunnelmallista tulevaa marraskuuta!

31.10.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

31.10.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa

Keväisiä unelmia

Moni alaa harrastamaton kuvittelee, että puutarhurin kausi päättyy kesän loppumisen myötä. Vaan eihän tässä mihinkään talvihorrokseen pääse vaipumaan, puuhaa riittää ihan ympäri vuoden. Niin halutessaan.

Itselläni monet puutarhan syystyöt ovat vielä kesken, mutta näin syksyllä hommia tehdään kun ehditään. Sato on korjattu talteen, kasvihuone tyhjennetty, mutta harava odottaa heiluttajaa ja kukkasipulit istuttajaa. Onneksi syksy on ollut leuto, joten ei tässä vielä kauhea hoppu ole.

Sipulikukat tulisi istuttaa ennen kuin maa jäätyy. Joskus olen tehnyt tätä kilpaa ensilumen kanssa ja kauniisti ovat kukkineet seuraavana keväänä. Mutta toki homma on huomattavasti mukavampaa kuulaana syyspäivänä, sormet kuivina. Ja mitä paremmin sipulit ehtivät juurtua, sen varmemmin ne lähtevät kasvuun keväällä.

Sipulin istutussyvyys on noin kolme kertaa sen koko. Eli isommat sipulit syvemmälle ja pienemmät lähemmäs multapintaa. Meillä ainakin on maa rutikuiva tämän syksyn jäljiltä, joten kukkasipuli-istutukset kannattaa kastella. Ne tarvitsevat vettä juurtuakseen.

Voi sitä riemua, kun pitkän talven jälkeen huomaa ensimmäiset versot pilkistämässä paljaasta maasta! ”Mitähän tähän tuli istutettua, minkä värinen kevään sulostuttaja täältä nousee?”

Ensimmäiset sinnikkäät sipulikukat nousevat maan ollessa vielä osittain lumen peitossa. Silloin sitä kiittelee itseään ja syksyistä ahkeruuttaan vuolaasti. Ja vannoo istuttavansa kasapäin lisää sipuleita seuraavana syksynä. Aikaisia, myöhäisiä, kaiken kokoisia ja värisiä.

Kevään vihreä tuntuu joka vuosi äärimmäisen upealta. Ensin muutama verso siellä täällä, ja kohta koko puutarha alkaa täyttyä sellaisella vauhdilla, että puutarhuri ei meinaa perässä pysyä!

Valitsemalla laajan skaalan erilaisia sipulilajikkeita varmistat näyttävän ja pitkäkestoisen kevätkukinnan. Puutarhan tunnelmia on helppo vaihdella erilaisilla värisävyillä.

Tulppaaneista löytyy muhkeita kaunottaria ja yksinkertaisen tyylikkäitä yksilöitä, joilla voi luoda juuri haluamaansa tunnelmaa ja kauneutta puutarhaan.

Viherpeukaloiden puutarhamyymälä Valkealassa on auki 21.10.2016 asti ja verkkokaupassa on meneillään Villit Viikot. Meille mattimyöhäisillekin on siis vielä tarjolla keväisiä unelmia!

14.10.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

14.10.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa

Keittiöpuutarhan sato talteen

Syyskuu antoi parastaan. Meillä sää ei ole vielä kertaakaan painunut hallan puolelle, joten syyskuun aurinko ja lämpö kypsyttivät upean sadon. Kukkakaalit ja monet muut kerättiin talteen hyvissä ajoin, mutta paljon löytyy kasvimaalta vielä syötävää.

Kasvihuoneen takana maa-artisokka kurkottelee kohti taivasta.

Maa-artisokat kukat loistavat kuin pikkuauringot! Satoa pääsee korjaamaan syys-lokakuussa.

Maa-artisokan satoa voi korjata niin pitkään kuin maa on sula. Ja jos maahan jää mukuloita talveksi, ne säilyvät siellä hyvin, parantavat jopa makuaan ja sadonkorjuuta voi jatkaa taas kevään tullen. Tavattoman helppoa ja kätevää. Tässä maa-artisokan kaverin on Shetland Black -perunaa.

Itselläni kasvihuone on vielä täynnä tomaatteja. Paljon on jo saatu eriväristä, -makuista ja -kokoista satoa. Toivon, että hallayöt odottelisivat vielä pari viikkoa, sillä tomaatteihin tulee niin paljon parempi maku kasvihuoneessa, kuin raakileita keittiön pöydällä kypsytellessä.

Avomaankurkku Profi F1 antoi hyvän ja pitkäkestoisen sadon. Nyt suurin osa kurkuista on kerätty ja kasvi odottelee kompostiin pääsyä. Avomaankurkkua menee meillä todella paljon tuoreeltaan, mutta säilöin sitä myös viipaleina ja kokonaisina. Testissä oli kaksi uutta säilöntäohjetta, katsotaan pääseekö jompi kumpi jatkoon ja jaettavaksi tännekin.

Porkkanat, palsternakat ja punajuuret ovat tänä vuonna olleet tasaisen kauniita ja suuria. Joka vuosi manailen, että näitä tuli sittenkin laitettua liian vähän. Ensi vuonna siis vähemmän kesäkurpitsaa ja enemmän juureksia.

Suurin osa maisseista antaa vielä odotuttaa itseään. Taimet ovat kyllä kasvaneet komeiksi, mutta tähkäpäät eivät ole tarpeeksi ruskettuneita. Joskus olen myös kurkkinut varovasti suojuslehtien alle, joskos siellä odottelisi kypsät ja pulleat jyvät. Se on kyllä vähän haastavaa, kun ainakin tämän vuoden lajikkeissa on melkoisen paksu kerros suojuslehtiä päällä.

Latva-artisokkaan ihastuin viime kesänä, kun se antoi kylmästä kesästä huolimatta näyttävän sadon. Ja niin se on tehnyt tänäkin vuonna. Hopeanharmaan lehdistön keskeltä puskee yhä kaunista kukkamykeröä. Ja näin loppukaudesta edes tavanomaiset kirvat eivät kiusaa kasvia.

Vaikka suurin osa sadosta on jo kerätty talteen, niin paljon on puutarhassa vielä sadonkorjuupuuhaa. Chilit, lehtikaalit, juurekset, tomaatit, omenat, maissit, yrtit. Toiveissa siis lämmintä myös lokakuulle!

30.9.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

30.9.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa

Ruukkukasvien talvetus

Edellisessä postauksessa oltiin ruukkujen parissa keittiöpuutarhassa. Suuri osa ruukuissa kasvatettavista hyötykasveista (porkkanat, retiisit, basilikat, salaatit, tomaatit jne.) ovat yhden kesän iloja. Niiden talvettamista ei siis tarvitse murehtia. Mutta jos ruukkuun on istuttanut vaikkapa rungollisen herukan, viikunan, pikkusyreenin tai muun kauniin pikkupuun, tahtoisi sen kovin mielellään nähdä myös seuraavana kasvukautena.

Talvettamiseen on eri tapoja, tärkeintä on huomioida kasvin tarpeet ja luonne. Toiset voivat selvitä talvesta ulkona ruukuissa, kunhan multatilaa on tarpeeksi ja ruukku on suojattu pakkaselta esimerkiksi styroksilla.

Monet ruukkukasvit viihtyisivät talvella parhaiten viileässä ja valoisassa paikassa, noin kymmenen asteen lämpötilassa. Tällöin kasvit vaipuvat lepotilaan, jonka aikana niitä kastellaan niukasti. Meillä kasvien talvetukseen sopivat tilat ovat kortilla, joten esimerkiksi oliivi muuttaa syksyn tullen sisälle. Ensin olohuoneeseen, ja myöhemmin talvella rapistuneen ulkonäön myötä työhuoneeseen. Huomatkaa muuten huima yhden oliivin sato. Luin jostakin, että oliivin sadonkorjuu ajoittuu lokakuulle. Sinne minäkin siis tähtään!

Ruukussa kasvava tähtimagnolia (Magnolia stellata) puolestaan pääsee varastoon, jossa on juurikin noin 10 astetta lämmintä. Keväällä nostan se kasvihuoneeseen ja varjelen hallalta ja liialta paahteelta. Toistaiseksi tähtimagnolia on pärjännyt mainiosti. Haaveilen sen istuttamisesta johonkin suojaisaan paikkaan puutarhassamme. Kunhan vain keksisin minne.

Vaikka varastossamme on suht passeli talvetuslämpötila, se on kovin pimeä eikä selvästi sovi kaikille kasveille. Toissakesänä puutarhaa koristi kaksi laakeripuuta. Toisen kannoin syksyn tullen olohuoneeseen, toinen talvehti varastossa. Laakeripuu viihtyi loistavasti tavallisessa huoneenlämmössä, lähellä ikkunaa. Mutta varastossa ollut laakeripuu kuoli pystyyn. Hengissä selvinnyt yksilö on viettänyt tämän kesän kesähuoneen portailla. Edessä on siis taas muutto sisätiloihin.

Yläkuvan krassiruukun keskeltä pilkistää kalamondiini, pieni sitruspuu. Pelastin puun vihermassalta omaan ruukkuun kasvihuoneeseen, jossa se nyt kypsyttelee hedelmiään. Kalamondiini ei pelästy syksyn viileyttä, joten se saa olla vielä hetken kasvihuoneessa. Viime talven sitruspuu talvehti tavallisessa huoneenlämmössä, intoutui jopa kukkimaan kahdesti. Pienet valkoiset kukat tuoksuivat huumaavan ihanilta!

Aitoviikuna tiputtaa lehtensä joka tapauksessa talveksi, joten sen olen talvettanut varastossa. Keväällä kasvi näytti kovin raaskulta, mutta lähti nopeasti kasvuun valon ja lämmön myötä.

Itse tykkään kasvatella yrttejä ruukussa. Talvetan ruukkuyrtit kasvimaalla, vähälumisina talvina suojaan niitä havuilla. Salvia, erilaiset timjamit ja sitruunamelissa ilahduttavat vuodesta toiseen. Kevään tullen kaivan yrtit ylös, jaan ne, ruukutan ja nostan kasvihuoneen lämpöön. Iloa riittää sekä itselle että jaettavaksi ystäville.

Mintut ovat niin kovia leviämään, että niitä onkin parasta kasvattaa ruukuissa. Teen näille kuten muillekin yrteille: kaivan talveksi maahan ja kevään tullen nostan taas uusiin ruukkuihin. Kuvassa suklaaminttu ja mohitominttu, molemmat kestävät hyvin ankarankin talven.

Tämän vuoden kokeilu ja ihastuttava tuttavuus on ollut hakuropaju. Se on viihtynyt ruukussa todella hyvin. Vihreä-puna-valkokirjavat lehdet muuttuvat syksyn tullen lähes valkoisiksi ja pikkupuu hohtaa kuin poutapilvi yhdessä syysauringon kanssa. Olen aikeissa istuttaa hakuropajun talveksi maahan. Katsotaan kuinka meidän käy…

Puutarhan syyskiireet ovat siis alkaneet. Sadonkorjuuta, suojausta, siirtämistä, siivousta. Vaan mistä saisi lisää tunteja vuorokauteen?

24.9.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 1 Kommentti

24.9.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa

Ruukkupuutarha

Keittiöpuutarhan voi perustaa paitsi kasvimaalle tai viljelylaatikoihin, niin myös ruukkuihin. Ruukkupuutarha sopii terassille ja parvekkeelle, mutta sillä saa mukavaa vaihtelua myös perinteisemmän hyötytarhan kylkeen.

Itse olen kokeillut ruukuissa tuttujen yrttien ja salaattien lisäksi myös retiisiä, mansikoita ja pyöreitä pikkuporkkanoita. Isommissa ruukuissa ja säkeissä on kasvanut perunoita, patiokesäkurpitsaa, latva-artisokkaa, raparperia ja maissia.

dsc_9817-001

Ruukkupuutarhassa tulee kiinnittää huomiota paitsi istutusastiaan ja laadukkaaseen kasvualustaan, niin myös paahteeseen ja tuuleen. Valitsemalla riittävän suuren ruukun ja huolehtimalla salaojituksesta helpotat puutarhurin kesäkiireitä. Ruukkutarhaa on helppo siirrellä tarpeen mukaan. Ruukkuja voi nostaa taivasalle nauttimaan kesäsateesta tai siirtää suojaan seinustalle myrskytuulilta. Terassin ilmettä saa nopeasti muutettua ruukkujen paikkaa vaihtamalla. Sekoita hyötykasvit ja kesäkukat ja nautiskele rehevästä ilmeestä.

Pensas- ja amppelitomaatit ovat hyvä valinta ruukkupuutarhaan. Myös monet runkotomaatit viihtyvät lämpimällä seinustalla.

Satoa pääsee nauttimaan kasvihuonetomaatteja myöhemmin, mutta ainakin näin 2-vyöhykkeellä suojaisa seinusta on tarjonnut oivan paikan runkotomaateille. Kannattaa valita aikaisia lajikkeita, niin satoa ehtii kypsyä mahdollisimman paljon.

Tomtato-tomaattiperunan ideana on, että taimen latvuksessa kasvaa kirsikkatomaattisato ja samaan aikaan mullan alla valmistuu perunasato. Hauska kasvatuskokeilu vaikka parvekkeelle. Itseäni tosin edelleen hämmästyttää perunan ja tomaatin yhdistäminen samaan ruukkuun!

Pottupussi parvekkeella tai terassilla on maukas ja hauska lisä ruukkutarhaan. Kaksi siemenperunaa tuotti vajaat kaksi kiloa perunoita. Erityisesti pienen tilan viljelyyn suunniteltu patiokesäkurpitsa teki satoa useamman kurpitsan verran. Ruukussa olevat latva-artisokat eivät puolestaan ehtineet tuottaa kukkamykeröitä, mutta kasvi on ollut näyttävä lisä ruukkupuutarhassa.

Ruukussa onnistuvat myös chilit, munakoisot, malabarinpinaatti, lehtikaali. Myös rungolliset herukat tai karviaiset viihtyvät ruukussa, kunhan multatilaa on tarpeeksi. Uusista kokeiluista kesken on vielä bataatti, kerron myöhemmin kuinka siinä kävi.

dsc_7361-1 Nyt hamstraamaan ruukkuja ensi kautta varten! Kauppojen lisäksi kauniita ruukkuja löytyy runsaasti myös kirppiksiltä.

16.9.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

16.9.2016 Kirjoittanut Marian hyötytarhassa

« Edellinen 1 2 ... 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 ... 31 32 Seuraava »