Yhä ahkerasti kukkivat ahkeraliisat

Oli kesä sitten vetinen, hikinen tai kuiva, ahkeraliisat kukkivat ahkerasti aina kesän alusta loppuun asti. Istutin näitä helppohoitoisia kesäkukkia omenapuun alle, niin kuin olen tehnyt jo monena vuonna. Aikaisempi postaus aiheesta löytyy täältä. Alla olevassa kuvassa on tilanne istutuspäivänä, toukokuun lopussa. Vähän reppana näky, mutta ei hätää!

Tasan kolme viikkoa myöhemmin kesäkuussa ahkeraliisat olivat jo levittäytyneet iloisesti. Tässä kohtaa kuivuus ja paahde vaivasivat melko pahasti puutarhaa, sen huomaa kuvasta vieressä olevan nurmikon ruskettumisena. Mutta omenapuun lehdistö tarjosi täydellistä varjoa kukille. Ahkeraliisat viihtyvätkin parhaiten puolivarjosta varjoon. Ne pitävät myös tasaisesta kosteudesta, mutta sitä ei tänä kesänä ollut tarjolla. Kastelin kukkia harvakseltaan ja saattoivat nuo päästä nuupahtamaankin useamman kerran… En tietenkään kannusta laiskaan kasteluun, mutta hienosti kukat piristyivät joka kerta vettä saatuaan. Ja tuuheutuivat entisestään.

Heinäkuussa kukkien välit olivat jo melkein kasvaneet umpeen. Aikaisempina vuosina tähän on levittäytynyt valkoinen kukkamatto, mutta tänä kesänä valkoisen kaverina oli veikeää lohenpunaista. Näistä tuli yhdessä ihana pari!

Nyt elokuussa omenapuun alustan peittää kaunis, tasainen ja tuuhea kasvusto. Näkyä on mahtava ihailla, sillä moni muu kesäkukka on kuivan kesän ja laiskan kastelijan jäljiltä henkihievereissään.

Ahkeraliisat kestävät yleensä kauniina pitkälle syksyyn. Jatkossa istutan ehdottomasti tällaisen värikkäämmän kombon. Tiedä vaikka ensi vuonna sekoittaisin kolmea väriä, kun on nyt ihan hurjaksi heittäydytty!