Pihalta sisälle
Viilenevät ilmat saavat kotipuutarhurit siirtymään pikku hiljaa sisätiloihin. Onneksi osa puutarhaa tuntuu siirtyneen samaa matkaa kodin seinien sisäpuolelle, kun keittiössä riittää puuhaa muun muassa omenasadon parissa, ja pihalta sisälle nostetut viherkasvit tuovat kotoiluun omanlaistaan viihtyisyyttä.
Kahden oman pihan kääpiöomenapuun sadon lisäksi saamme yleensä runsaan määrän omenaa vanhempieni puutarhasta. Tänä vuonna sadon pääosa koostuu punaisesta ja keltaisesta kaneliomenasta, mitkä ovat mielestäni ehdottomasti parhaat tuoreina syötävät omenalajit. Tällä kertaa niitä vain ei millään ehdi syödä tuoreina, sillä kesälajit eivät säily yhtä pitkään hyvinä kuin myöhäisemmät ns. talviomenalajikkeet.
Tänä syksynä säilön omenat pakastamalla. Joskus on tullut kokeiltua sadon jalostamista tuoremehuksikin, sekä mehuasemalla että mehulingolla. Pakastettavat omenat voi haluttaessa huuhdella, kuoria niitä ei tarvitse eikä kannata. Lohkot teen seuraavasti: omena halkaistaan neljään osaan, jonka jälkeen siemenet ja pieni siemenkota on helppo poistaa veitsellä. Tämän jälkeen osat pilkotaan ohuiksi lohkoiksi/siivuiksi.
Pakastepussiin täytän yleensä yhden leivinpellillisen kokoiseen piirakkaan tarvittavan määrän omenaa. Pussista on helppo ottaa tarvittaessa pienempikin määrä. Huomasin esimerkiksi keväällä, että omenalohkot sopivat mainiosti myös smoothieen. Raikkaan maun lisäksi hieman kohmeiset lohkot tuovat smoothieen hyvää rakennetta.
Soseena omena menee mahdollisimman tiiviiseen muotoon, joten siksi suurin osa tulee säilöttyä soseena. Soseen tekeminen alkaa samalla tavalla lohkomalla omenat neljään osaan ja siemenien poistolla. Isommat omenat voi lohkoa pienempiinkin osiin.
Itse käytän soseen tehtailussa isoa 9 litran kattilaa. Pohjalle lorautan jonkin verran vettä, ehkä reilun desin verran. Sitten kansi päälle ja kattila liedelle. Teho saa olla lyhyen aikaa aluksi täysillä, jonka jälkeen se lasketaan pienelle. Pohjalla oleva vesi alkaa höyrystää ja pehmentää omenoita. Kattila saa olla liedellä reilun tunnin, jonka aikana omenamassaa aika ajoin pyöräytetään ympäri.
Jotkut innokkaista kotipuutarhureista eivät välitä sisätilojen viherkasveista, mutta minusta ne tuovat raikkaan lisän kodin sisustukseen. Omat viherkasvini on vastikään nostettu sisällä, ja nopean suihkutuksen jälkeen ne ovat nyt komeimmillaan.
Oheinen orkidea on muuten ensimmäinen, jonka olen koskaan saanut kukkimaan uudelleen. Ensimmäinen kukinto oli viime marraskuussa. Hoito-ohjeena on yksinkertaisesti pitkä, ihana kesä raikkaassa ulkoilmassa.