Valo ja Lämpö

Jäiden alta paljastui peilityyni vesi…

Tänä vuonna kevät antoi odottaa itseään. Kalenterissa viikot ja kuukaudet vaihtuivat sään pysytellessä epätasaisen kylmänä, aiheuttaen monenlaista lieveilmettä… muun muassa parin kuukauden flunssaputken, jonka aikana talvitakki oli vilun paras kaveri. Villapipo toiseksi paras ja hanskat myös. Kaulaliinakin kiva, sekä nenäliinapakkaus.

Kasvun siemenet multaruukuissa…

Nyt siitä voinee kuitenkin puhua menneessä aikamuodossa, joten heippa talvi! Tyydy siihen, että olet hallinnut puolisen vuotta. Painu maillesi, anna kesän tulla!

Annathan.

Pieni nöyryys on kai aina paikallaan säätiloja puhutellessa… Laskeehan äiti maakin vihreän kullan lempeästä sylistään vasta, kun haistaa ilman lämmenneen.

Homo Sapiens, viisas ihminen on myös ymmärtänyt rakentaa alastoman vartensa suojaksi asuinrakennuksen, jossa hän voi pukeutua vaikkapa taljaan, jos pattereista ja tulisijasta leijuva lämpö ei riitä kohmeen torjumiseen.

Siellä hän voi myös idättää siemenistä taimia, jotka voi auringon antaessa istuttaa paljaan taivaan alle..

Pinaatin- ja persiljantaimet kurkottelevat valoa kohti..

Nuori kasvintaimi saattaa innostua kasvattamaan itselleen verrattoman iloiset ja vahvat juuret, joilla ammentaa kasvuvoimaa. On papua, persiljaa, liperiä, pinaattia ja rucolaa, jotka toivon mukaan lähtevät hyvään kasvuun, kun niitä jaksaa hoitaa. Härkäpapu saattaa tarvita tuekseen myöhemmin vielä pidemmän piiskan 🙂