Perunateatteria ja kevätsiivousta
Täydellinen kevätsää on pitänyt kotipuutarhurit viime päivien aikana superaktiivisina. Kevät on toivoa täynnä. Intoa ja energiaa riittää ja hauskoja pihaideoita pulpahtelee esiin joka puolella. Kaikki on kivaa ja kevyttä, multasäkkien kantaminen, kompostikasan möyhiminen, maan kääntäminen, piharuukkujen ja puutarhakalusteiden siirtelykin.
Pihoilla, joissa kasvaa paljon varhain kukkivia kukkasia, kevät tuntuu aina tulevan paljon aikaisemmin kuin muualle. Omassa pihassa kevään kukkijoita ei ole kovin paljon, ja nekin vähäiset liljat kasvavat kivimuurin varjossa, joten meillä ei mikään vielä kuki. Silti kevät on edennyt silmin nähden ja korvin kuullen. Ruoho vihertää, metsäkyyhky kujertaa männynoksalla ja pörriäinen surisee vieressä.
Istutin perunat. Istutusasioiksi valjastin pohjasta rikkinäisen ämpärin lisäksi multasäkin ja koiranruokapussin, nurinpäin käännettyinä ja pohjat rei’itettyinä. Pari kolme perunaa kuhunkin ja vähän multaa, kompostia ja kariketta päälle.
Mietityttää silti hieman, että mahtoivatkohan idut olla riittävän vahvat, toivottavasti.
Kaksi perunoista otin esikasvatukseen sisälle. Niiden istutusastioiksi sopivat kivasti kahvipapupussit.
Istutin vesilasissa hyvät juuret tehneet basilikan versot isoon saviruukkuun. Kylmänarkaa basilikaa pidän edelleen sisätiloissa, sillä yölämpötila laskee vielä liian alas.
Haravoin syksyn lehtiä keväisten liljan alkujen päältä, siivosin kuunliljojen kuihtuneet osat kompostiin. Teen nämä työt aina mieluummin ja innokkaammin keväällä kuin syksyllä. Puhdistin myös yrttilaatikon mullan päälle sataneista havunneulasista. Ainakin ruohosipuli näyttää puskevan elämää. Leivitin myös vähän puutarhakalkkia nurmikolle ja yrttilaatikkoon, sillä havuvaltainen piha on luonnostaan hapanta. Lakaisin syksyn lehdet ja loput hiekoitussepelit pihakiveyksiltä.
Osa puutarhakalusteista on vesisuihkutettu puhtaiksi ja pehmusteet pesty. Pehmusteiden pesu jäi taas syksyllä tekemättä, mutta onneksi on kloriittia – ja pehmusteet ovat taas puhtaan valkoiset.
