Taimikon hoitoa
Sateisena viikonloppuna ulkotyöt eivät oikein maistuneet, mutta sää oli loistava taimien koulimiseen. Oikeastaan siirsin isompiin ruukkuihin vain maaliskuun alussa kylvetyt paprikat ja chilit, jotka itivät aivan odotusten mukaan. En tiedä onko taimilla ollut liian kuuma vai kostea, vai mistä kiikastaa, mutta jotenkin ne vaikuttavat viimevuotisia vaatimattomammilta.
Olen muuten siinä(kin) mielessä onnellisessa asemassa, että meille on talon myötä tullut merkittävä saviruukkukokoelma. Viime keväänä ostin pari isompaa ruukkua chileille, mutta muuten olen pärjännyt hyvin Mummon vuosien mittaan säästämillä ruukuilla.
Vastoin kaikkia odotuksia myös parin viikon kylmäkäsittelyn jääkaapissa nauttineet laventelit ovat itäneet ihan kivasti. Ei näistä vielä laventelinsinistä peltoa saa, mutta jo noissa pienissä aluissa on vieno laventelin tuoksu.
Toisessa vaiheessa (muistaakseni) huhtikuun alkupuolella kylvetyt lehtikaalit ovat itäneet myös hyvin. Varman päälle pelaava harrastelija on tänäkin vuonna kylvänyt siemenet ”kaikki tai ei mitään” -periaatteella ja siksipä jäätelörasiassa kilpaileekin valosta ja vedestä koko siemenpussillinen lehtikaaleja. Osan siemenistä olisi varmaan voinut säästää ensi vuoteen, mutta näillä mennään. Nyt osa taimista joutunee suoraan kompostiin.
Sama suurkaupunkimainen tiheys on luonteenomaista myös siperianunikkokylvökselleni. Ei mitään käsitystä, miten saan tuosta mitään elävänä irti, mutta onneksi asia ei ole vielä ajankohtainen.
Viime viikolla pääsin myös käymään Viherpeukaloiden puutarhamyymälässä, jossa olisin viihtynyt vaikka koko illan. Kevään ihanat orvokit, hortensiat ja neilikat siellä jo kuiskivat haluavansa juuri meille. Tuissaan kasvavat kärhöt ja rungolliset rosmariinit puhuttelivat myös. Koska kaikkea ei voi saada, valitsin kevään ensimmäisiksi kukiksi erivärisiä orvokkeja ulos sisäänkäyntiä koristamaan ja verannalle pinkkejä neilikoita ja murattia niiden kaveriksi.
Neilikoiden vieno tuoksu sulostuttaa nyt koko pienen verannan.
Suosittelen!