Sehän elää!

Reilu viikko on vierähtänyt ja lämpö sekä kosteus on tehnyt tehtävänsä. Istutuslaatikossa alkavat hentoiset taimet nostaa päätänsä ja alkavat huutaa valoa.

Taimet näyttävät ensimmäisiä elonmerkkejä

Nyt jos on laitettu paljon siemeniä ja vielä monta eri laatua – tai jos sormet ovat istutusvaiheessa tärisseet jännityksestä ja innostuksesta, istutussyvyys on saattanut vaihdella hieman – ei kannata laatikon kantta jättää raolleen, vaan siirtää itäneet taimet valoon ja jättää hämäläiset (= siis mehän emme ole hitaita, vaan vain mietimme muita pidempään) nauttimaan lämmöstä ja kosteudesta. Tämä onnistuu helposti jos käyttää edellisessä jutussa kerrottuja turvepellettejä. Vielä tässä vaiheessa ei ole taimia hengenhädässä pakko istuttaa multaan, vaan riittää että siirtää taimet pellettien kanssa esimerkiksi pakasterasiassa tai uusiokäyttöön otetussa margariinirasiassa (kyllä oivariinikin käy) ikkunalaudalle ottamaan valokylpyjä.

Keskimmäisessä siemenen kuori kiinni, onneksi vain toisessa lehdessä.

Tietenkin jos idätys tapahtuu syksymmällä on tässä vaiheessa luonnonvalo korvattava keinotekoisilla kasvilampuilla (valoista enemmän juttua sitten pimeämpään vuodenaikaan). Istutuslaatikoa kannattaa tarkkailla ensimmäisten taimien jälkeen päivittäin, sillä päivässä itää kummasti lisää taimia, jotka haluavat happea ja valoa. Yksi huomion arvoinen asia tästä vaiheesta: joskus saattaa käydä niin että taimeen jää kiinni siemenen kuori ja oikein huonolla tuurilla kuori jää kiinni niin, että se jää pitämään heiveröisen taimen lehtiä yhdessä. Silloin on syytä leikkiä oman elämänsä Pamela Baywatchia, eli hengenpelastajaa ja puristaa peukalo-etusormi otteella kuorta auki, jolloin lehdet pääsevät vapauteen. Tällä toimenpiteellä taimi on pelastettu todennäköiseltä kuihtumiselta.

Jos aikaa on tuhlattavaksi enemmänkin, voi taimet istuttaa myös suoraan multaan. Jos olet jalomielisesti päättänyt ilostuttaa vaikkapa ystävää, niin taimille voi tehdä välilaskun turveruukkuun, jossa tuo urhea kasvikuntamme pieni samurai on helppo kiikuttaa noin kuukauden päästä istuttamisesta kaverille. Samalla säästyt varsinaisen ruukun ostolta, sekä ystävä pääsee myös iskemään vihertävät peukalonsa multaan –ja koska istutus tapahtuu suoraan turveruukun kanssa, ei tarvitse pelätä että vihreät peukalot on keskellä kämmentä ja juuret tuhottuna maistuvat chiliherkut jäävät vain haaveeksi.

Välilasku turveruukkuihin

Kuten kaikissa harrastuksissa; jos mopo karkaa käsistä, on perheen tuki tärkeä hyvän lopputuloksen kannalta.
Ruokapöydän ollessa muusa käytössä, voi aivan mainiosti syödä seisten…

Taimet lähdössä jakamaan iloista chilisanomaa.
Tämä laatikollinen menossa naapuriin jatkamaan kasvua.

Turveruukuissa on myös sellainen hyvä puoli, että ne ovat kooltaan pienempiä kuin varsinaiset ruukut, eli niitä mahtuu ikkunalaudoille ja pöydille enemmän – koska tässä vaiheessahan kaikilta on jo mopo karannut käsistä ja muutaman taimenen tilalla onkin muutama kymmenen. Hyviä puolia on myös se, että varsinkin alkuun innostus tahtoo olla sitä luokkaa, että taimia haluaisi kastella koko ajan ja turveruukuilla kastelun tarpeen näkee hieman helpommin, kun vaikka pohjasta umpinaisilla ruukuilla. Varsinaisen ruukun kooksi kannattaa alkuun valita 14-19 senttimetriä halkaisjaltaan. Toki jos on tilaa käytössä paljon ja (tai) tarkoitus siirtää ruukut keväämmällä pihalle tai kasvihuoneeseen, voivat ruukut olla suoraan 10-20 litraisia. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä isompi, sitä enemmän satoa. Mutta pienemmät ruukut toimivat myös, kunhan muistaa lisätä ravinteita taajaan. Ruukun tyyppi on ihan omien mieltymysten varassa. Ensimmäinen tykkää tyttärestä, toinen äiteestä ja kolmannelle kelpaa kaikki tikapuista lähtien.

Jos taimia tuli pari ”liikaa”, luovasta hulluudesta ja kekseliäisyydestä on apua, jotta kaikki saavat valoa.
Uuteen käyttöön päässyt tässä cd-hyllykkö.

Istutuksessa turveruukkuun kannattaa käyttää kylvö- ja taimimultaa. Tavalliseen ruukkuun istuttaessa kannattaa tehdä hieman sekoitusta, niin että ruukuun pohjalle laittaa kukkamultaa ja päälle kylvö- ja taimimultaa. Tämä siitä syystä, ettei taimi saa alkuun liian rikasta ravintoa ja keskity pelkästään varren kasvattamiseen. Näillä ohjeille eteenpäin kohti uusia seikkailuja.