Maalla kaikki kasvaa
Puutarhanhoidossa ei voi eikä edes kannata edellyttää, että koko piha ja sen jokainen nurkka olisi aina tip top. Piha-alueen laajuus ja haastavuus sekä ajankäytön mahdollisuudet asettavat hommalle aina tietyt rajat. Ja aikaa pitää jäädä myös oleiluun ja nauttimiseen.
Salaatti ja sipuli taistelemassa elintilastaan.
Suomi on vihreä maa, ja sen huomaa myös pihoilla. Niin sanotut rikkaruohot kasvaa rehottavat ja käyvät levittäytymistaisteluaan suurella ylivoimalla ja jatkuvasti. Näin siitäkin huolimatta, että niitä ei kaikkialle kaivattaisi. Kitkeminen on työtä, jota ei kai milloinkaan voi saada täysin valmiiksi. Uutta ruohoa pukkaa salamavauhdilla, ja sitä enemmän saa puutarhuri katsoa hommaa sormien lävitse, mitä suuremmat piha-alueet on hoidettavana. Haasteellisimpia ovat paikat, joissa ympäristö rehottaa villinä ja vapaana.
Rikkaruohoista löytyy onneksi myös lajeja, jotka ovat kukkiessaan ihastuttavia iloja silmälle. Esimerkiksi vuohenputken kukka on mielestäni kaunista katsottavaa, etenkin sinisen kissankellon tai lupiinin vierellä. Lupiini taas kuuluu näyttävyydestään huolimatta luonnollemme haitallisiksi määriteltyihin vieraslajeihin, joka ei saisi enempää levittäytyä.
Harmaa-ajuruoho rikkaruohojen ahdistelemana. Kuvan istutuksesta on aikaa vuosi.
Kitkemisen jälkeen maanpeitekasvilla on tilaa kasvaa ja levittäytyä.
Harmaa-ajuruoho on erinomainen maanpeittokasvi kivikkoon ja muille haastaville paikoille. Kasvi muodostaa muutamassa vuodessa tiiviin maton, jonne ei rikkaruohoilla ole asiaa. Kasvun aikana on tärkeää pitää taimien välit rikkaruohottomina. Tässä kohteessa elintilaa valtaamassa ovat muun muassa maanvaiva ruttojuuri sekä vuohenputki, nokkonen ja voikukka.
Jotkin lajit kuten tietyt ruusut pärjäävät vähäiselläkin hoidolla ja kukoistavat vuodesta toiseen. Rikkaruohot ympäristössä eivät menoa näytä haittaavan.
Siistiä jälkeä saa katekankaalla ja kuorikatteella. Tämä istutusalue on pysynyt näin rikkaruohottomana jo kolme vuotta – rehevästä ympäristöstä huolimatta.
Viinimarjat (eli mustaherukat) ja karviaiset jatkavat kesän aikana kasvuaan ja kypsymistään.
Jasmikkeen, kansankielessä jasmiinin, nuput avautuvat kauniiksi valkeiksi kukinnoiksi yleensä heinäkuun alussa. Pian tuoksuu taivaallisen ihanalta!
