Työn touhuja ja silmäniloja
Nyt tapahtuu, ja kovalla tohinalla, etten sanoisi jopa kohinalla. Pihalla kasvaa niin, että sen melkein kuulee. Ensimmäisiä kasveja on viimeinkin päässyt istuttamaan, ja ueita projekteja on työn alla.
Rusokirsikan kukinta on nupuillaan. Kolme upeaa puuta tulevat tekemään pihastamme hetkeksi japanilaisen puiston. Kuva ohessa on viime keväältä. Hedelmäpuiden kukinta jos mikä korostaa hetkessä elämisen tärkeyttä, sillä ihanuus on ohi muutamassa päivässä.
Hankin uuden yrttilaatikon tulevia kesäkokkailuja ajatellen. Laatikko tulee tänä kesänä sijoittumaan mahdollisimman lähelle keittiötä ja terassia, niin että yrttejä on helppo napsia käyttöön. Kylvin myös ensimmäiset salaatin siemenet omaan laatikkoonsa. Viikon huipennuksena Viherpeukaloiden tilaus saapui, jee!
Chilipaprika ja tomaatti saavat vielä alkuun kasvaa sisätiloissa, lämpimämpiä öita odotellen. Meillä ei nimittäin ole kasvihuonetta, mutta olen varautunut keksimään kasveille tarpeen tullen jotain suojaa ulos siirron jälkeen, hallaharsoa vaikka.
Kirsikkapensaan taimi näyttää vasta istutettuna vielä varsin vaatimattomalta piiskalta, joten se vaati seurakseen pari tukikeppiä. Tästä kirsikasta odotetaan myös satoa, vaikkei sitä heti uskoisi. Elefanttiheinä ja hurmesilkkiheinä etsivät osin vielä paikkaansa. Yhden heinistä istutin kokeeksi ruukkuun mehikasvin seuraksi.
Siemenestä istuttamani kesäkurpitsa on lattiakasvimaalla hyvässä kasvussa. Vielä pitää malttaa odottaa, ihan vielä se ei pääse ulos. Taimet täytyy tällä kertaa myös suojata jänöiltä, jotka viime kesänä popsivat järjestään jokaisen esiin putkahtaneen kesäkurpitsan kukan.
Touhujen keskellä on välillä hyvä myös olla vain ja nauttia kaikesta kauneudesta, kevään lämmöstä ja huumaavista tuoksuista. Loppukuvina silmäniloa puutarhasta, jossa ideana näyttää olevan väriterpia.
