Hakuropajun tuho ja nousu

Istutin loppukeväästä hakuropajun ruukkuun, kuten jo monen vuonna aikaisemmin. Hakuropaju on näyttävä pikkupuu, jonka vihreä-puna-valkokirjava lehdistö muuttuu syksyn tullen lähes valkoiseksi. Silloin pikkupuu tuntuu suorastaan hohtavan ja tuovan valoa puutarhaan. Hakuropaju kestää hyvin muotoonleikkaamista ja latvusta voisi leikellä pallon muotoon. Itse olen antanut pikkupuun kasvaa kesän ajan vapaasti ja vallattomasti.

En ole onnistunut talvettamaan hakuropajua maahan istutettuna tai varastossa. Pidän kuitenkin kovasti pikkupuista ruukussa, joten nopeakasvuinen hakuropaju on saanut koristaa kesähuoneemme portaita jo useampana kesänä. Hakuropaju on edullinen pikkupuu, joten olen malttanut ostaa sen joka vuosi.

Hakuropaju viihtyy suojaisalla kasvupaikalla, auringossa tai puolivarjossa. Ja sitä kesähuoneen edusta totisesti on. Siinä mielessä paikka on kasveille (ja laiskalle kastelijalle) haasteellinen, että rakennuksen katto torppaa terassin sadevedet. Sinne ei myöskään yllä puutarhaletku. Tänä kesänä kesähuoneen rappusilla on ollut varsin paahteista, joten kasvit ovat joutuneet koville.

Niinpä lomareissulta palatessamme vastassa odotti surkea näky. Hakuropaju oli kuivunut pystyyn. Suorastaan palanut karrelle paahteessa. Siirsin hakuropajun takapihan ”väliasemalle”, jonne päätyvät kaikki jatkokäsittelyä odottavat kasvit. Tiedättehän sen paikan, jossakin katseilta piilossa. Jonne kannetaan ränsistyneet ruukut odottamaan tyhjennystä ja putsausta. Sinne hakuropajunkin unohdin.

Vaan sattui niin somasti, että pian saatiin heinäkuun ensimmäiset kunnon sateet. Rankkasateen jälkeen, helteessä, ruukussa alkoi tapahtua. Oksiin ilmaantui pienen pieniä silmuja, jotka puhkesivät nopeasti uuteen lehteen.

Ruukun kiikutus takaisin etupihalle, kuivuneiden kärkien leikkaus ja nauttimaan hakuropajun henkiin heräämisestä. Tämä todisti jälleen kerran, että kasvien kanssa on parempi olla hidas liikkeissään. Onneksi se sujuu meikäläiseltä varsin luonnikkaasti. Nyt elokuussa on aika erikoista nauttia heleästä keväänvihreästä, kun muu puutarha alkaa jo valmistautua syksyyn.

Tällainen kuolleista nouseminen ja ”uusi kevät” saattaisi sekottaa kasvin talvehtimisen pahanpäiväisesti. Mutta kun hakuropajun talvetus ei ole onnistunut itseltäni muutenkaan, en ota stressiä asian suhteen. Tiedä vaikka tämä olisi niin sisukas kaveri, että selviäisi. Pakko ainakin yrittää!