Keittiöpuutarhassa syyskuussa

Syysmyräkkä on riepotellut puutarhaa pari päivää. Tuulessa lentelevät keltaiset lehdet ovat saaneet syksyn tuntumaan konkreettiselta, vaikka syyskuun keittiöpuutarhassa on vielä paljon sadonkorjuuta ja muuta puuhaa. Kasvihuone on täynnä ihanan värikkäitä tomaatteja. En ole vielä tehnyt ansarin syyssiivousta, joten jokainen auringonsäde Lue koko kirjoitus

Syksy saapui puutarhaan ja myymälään

Syksy on saapunut paitsi puutarhaan, niin myös Viherpeukaloiden puutarhamyymälään. Myymälä on juuri nyt täynnä syksyn hehkuvia värejä. Nyt on hyvä hetki tarkistaa lyhtyjen tilanne kotona, sillä tarjolla on toinen toistaan kauniimpia valon tuojia. Voin vain kuvitella, miten upeasti kynttilänvalo tuikkii Lue koko kirjoitus

Monikäyttöiset maanpeittäjät!

Monivuotiset perennat pärjäävät oikealla kasvupaikalla pienellä hoidolla, kasvavat rehevästi ja kukkivat runsaasti. Maanpeiteperennat ovat luonnollisia maanpinnan kattajia. Ne vehreyttävät ja kukittavat puiden sekä pensaiden alustat ja ovat erinomaisia istutusten reunuksissa ja rinteissä sekä toimivat myös nurmikon korvikkeena. Kukkapenkeissä maanpeiteperennojen avulla saadaan Lue koko kirjoitus

Syyskuun kukkaloistoa

Vaikka syksy jo tekee tuloaan, räiskyvää ruskaa saa vielä odotella. Onneksi puutarhassa riittää yhä kukkaloistoa. Ja osa syyskesän kukkijoista jaksaa kukkia pakkasiin asti. Syyskuun puutarhassa on jo sellaista laissez-faire meininkiä. Antaa kaikkien kukkien kukkia ja niin edelleen. Puutarha ja syksy Lue koko kirjoitus

rairuoho

Hyvää pääsiäistä!

Tällaiselle askartelijalle pääsiäinen antaa hyvän syyn tehdä jotain pientä. Meillä aloitettiin askartelut tietenkin virpomisvitsoilla, joita tehtiin kahta mallia: esikoisen ennakkoluulottomia nykytaidevitsoja sekä minun kuopukselle tekemiä hyvin perinteisiä höyhenin ja paperikoristein koristeltuja vitsoja. Viikko sitten kylvimme lasten kanssa myös rairuohot.

IMG_1980

IMG_1975

IMG_1974

IMG_1978

En ole koskaan aiemmin puhaltanut munia koristeltavaksi, mutta tänä vuonna päätin kokeilla. Ja kyllä kannatti! Veitsen kärjellä vaan reiät munan molempiin päihin, keltuainen munan sisällä rikki esim. puisella grillivartaalla, napakka puhallus ja voilà! Leimojen peseminen munista taisi olla työläin vaihe. Annoin tyhjennettyjen munien kuivua yön yli ennen koristelua, sillä munan sisään kuivuva valkuainen tekee kuorista kuulemma kestävämpiä. En siis leimoja lukuun ottamatta pessyt munia sen kummemmin.

IMG_1976

IMG_1977

Lapset maalasivat munia vesiväreillä, acryylimaalilla ja vahaväreillä. Itse tyydyin mustaan tussiin ja leimasimiin. Kahdestakymmenestä munasta vain yksi meni rikki ja sekin lensi lattialle minun käsistäni. 7- ja 3-vuotiaat hoitivat tonttinsa tyylipuhtaasti tässäkin asiassa.

IMG_1979

IMG_1982

IMG_1972

Hyvää ja rauhallista pääsiäisen aikaa kaikille!

IMG_1973

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Kevään juhla

Pääsiäinen kolkuttelee jo ovella. Rairuoho pitäisi muistaa laittaa kasvamaan ainakin viikkoa ennen pääsiäistä ja olisi paljon kaikkea muutakin pakollista juhlapyhiin liittyvää stressiä, jota me ihmiset tuppaamme ottamaan.

Muistan kuinka pienenä tyttönä kävimme etsimässä pajunkissoja, jotta pikkunoidat pääsisivät virpomaan palmusunnuntaina. Eräänkin kerran lunta oli niin paljon, että toinen jalkani juuttui kiinni lumihankeen ja itkuhan siinä pääsi. Onneksi naapurin tytöt kävivät hakemassa aikuiset paikalle ja pääsin pinteestä. Trullit pääsivät virpomaan ja voi sitä lapsenriemua kun korit täyttyivät pienistä makeisista. Nykyään ei taida olla enää tuota ongelmaa lumen kanssa. Ajat muuttuvat, mutta jotkut perinteet jäävät.

Yhtenä perinteenä oli myös muun muassa pashan teko ja syönti, joten sen perinteen olen halunnut myös omille lapsilleni jättää. Aika monet juhlapyhät näkyvät ruokapöydässä ja se on aina kivaa vaihtelua, vaikka mämmi ei omiin suosikkeihin kuuluisikaan.

Kananmunien koristelu on ehkä yksi tämän perheen suosikeista, joka ei rajoitu pelkkään pääsiäiseen vaan tätä taidemuotoa pitäisi lapsieni mukaan päästä harjoittamaan useamminkin.

Oikeastaan perinteet ovat siinä mielessä kivoja, että voi itse valita mitä perinteitä haluaa jatkaa ja lisätä myös omia perinteitä tuleville sukupolville. Luulen, että tässä alati muuttuvassa maailmassa ihmiset turvautuvat tulevaisuudessa vielä enemmän traditioihin. Ne ovat kuin elämän kulmakiviä, joihin voi aina luottaa ja niiden tulemisen voi ennustaa päivälleen.

Mutta pääsiäisen tunnelmaa voi etsiä myös pelkästä luonnostakin. Minulle pääsiäinen on ennen kaikkea kevään juhla. Lintujen viserrys, luonnon herääminen, pehmoiset pajunkissat. Niistä on stressivapaampi pääsiäinen tehty.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti