Keittiöpuutarhassa syyskuussa

Syysmyräkkä on riepotellut puutarhaa pari päivää. Tuulessa lentelevät keltaiset lehdet ovat saaneet syksyn tuntumaan konkreettiselta, vaikka syyskuun keittiöpuutarhassa on vielä paljon sadonkorjuuta ja muuta puuhaa. Kasvihuone on täynnä ihanan värikkäitä tomaatteja. En ole vielä tehnyt ansarin syyssiivousta, joten jokainen auringonsäde Lue koko kirjoitus

Syksy saapui puutarhaan ja myymälään

Syksy on saapunut paitsi puutarhaan, niin myös Viherpeukaloiden puutarhamyymälään. Myymälä on juuri nyt täynnä syksyn hehkuvia värejä. Nyt on hyvä hetki tarkistaa lyhtyjen tilanne kotona, sillä tarjolla on toinen toistaan kauniimpia valon tuojia. Voin vain kuvitella, miten upeasti kynttilänvalo tuikkii Lue koko kirjoitus

Monikäyttöiset maanpeittäjät!

Monivuotiset perennat pärjäävät oikealla kasvupaikalla pienellä hoidolla, kasvavat rehevästi ja kukkivat runsaasti. Maanpeiteperennat ovat luonnollisia maanpinnan kattajia. Ne vehreyttävät ja kukittavat puiden sekä pensaiden alustat ja ovat erinomaisia istutusten reunuksissa ja rinteissä sekä toimivat myös nurmikon korvikkeena. Kukkapenkeissä maanpeiteperennojen avulla saadaan Lue koko kirjoitus

Syyskuun kukkaloistoa

Vaikka syksy jo tekee tuloaan, räiskyvää ruskaa saa vielä odotella. Onneksi puutarhassa riittää yhä kukkaloistoa. Ja osa syyskesän kukkijoista jaksaa kukkia pakkasiin asti. Syyskuun puutarhassa on jo sellaista laissez-faire meininkiä. Antaa kaikkien kukkien kukkia ja niin edelleen. Puutarha ja syksy Lue koko kirjoitus

pölyttäminen

Puutarhan pölyttäjät – elämän mahdollistajat

Pölyttäjähyönteisten merkitys puutarhoissamme on kiistaton, kasvatimmepa sitten hyöty- tai koristekasveja. Mehiläiset, kimalaiset, perhoset, kukkakärpäset ja muut pölyttäjät ovat tärkeitä kasvien sadon- ja siementuotannolle. Onnistunut pölytys lisää sadon määrää, parantaa laatua, kasvattaa marjojen ja hedelmien kokoa sekä parantaa makua. Ilman pölyttäjiä monen kasvin lisääntyminen ei onnistuisi. Esimerkiksi pensasmustikan sato on lähes täydellisesti riippuvainen hyönteispölytyksestä.

Joidenkin pölyttäjien toukat käyttävät kasvituholaisia kuten kirvoja ravinnokseen, joten ne huolehtivat puolestamme myös luonnonmukaisesta kasvinsuojelusta. Perhoset tuovat hyödyn lisäksi myös iloa, kun ne tuovat väriä ja liikettä puutarhoihimme.

Pölyttäjät tositoimissa!

Pölyttäjät tositoimissa!

Mikä saa pölyttäjät viihtymään pihoillamme?

Pölytys voi epäonnistua, jos alkukesän kukinta-aikaan säät ovat niin viileitä, etteivät pölyttäjät ole liikkeellä oikeaan aikaan. Sääilmiöille emme mahda mitään, mutta voimme vaikuttaa pölyttäjien viihtyvyyteen puutarhoissamme. Pölyttäjät tarvitsevat mettä ja siitepölyä koko kasvukauden, joten niitä voi houkutella istuttamalla monipuolisesti kukkivia kasveja. Keväällä kukkivat sipulikasvit, hyötykasvit, perennat, puut ja pensaat tarjoavat pölyttäjille ravintoa keväästä loppusyksyyn. Määrä tekee vaikutuksen pölyttäjiin, joten suuret kasviryhmät houkuttelevat pieniä tehokkaammin.

Kukkivat puut ovat pölyttäjien mieleen, sillä niissä on valtavasti kukkia samassa paketissa. Hyötykasvipuista tällaisia ovat esim. omena, päärynä, luumu ja kirsikka, koristepuista mm. pajut, vaahtera, aroniat, hevoskastanja ja pihlaja.

Pölyttäjien viihtyvyyden lisäämiseksi puutarhaan kannattaa jättää edes pieni alue luonnonkukkia, lehti-, risu- tai puukasoja hyönteisten suojapaikoiksi ja ravinnoksi. Valmiita hyönteishotelleja on laajasti saatavilla, ja niitä voi rakentaa helposti myös itse. Tuholaistentorjunta-aineita kannattaa käyttää harkiten, eikä kasvustoja saa ruiskuttaa kukinnan ja pölyttäjien lentoaikaan.

Pölyttäjähyönteisiä houkuttelevia ja samalla niistä hyötyviä marjakasveja ovat mm. vadelma, herukat ja karviainen ja pensasmustikka. Hyviä houkuttelijaperennoja ovat mm. maksaruohot, punahattu, tähtiputket, kurjenpolvet ja punatähkä.

Maksaruohot ovat perhosten suosikkeja!

Maksaruohot ovat perhosten suosikkeja!

Pölytyksen mekaniikka

Kasvien heteiden ponnet tuottavat siitepölyä, joka siirtyy tavalla tai toisella emin luotille. Pölytys on tapahtunut. Kasvien kukissa on eroa sen mukaan miten niiden on tarkoitus pölyttyä.  Esimerkiksi hyönteispölytteisellä omenalla on kauniit ja tuoksuvat kukat, kun taas tuulipölytteiselle tyrnille riittää lähes huomaamaton kukinta.

Osa kasveista, kuten esim. monet päärynälajikkeet, ovat itsepölytteisiä. Tällöin pölytys tapahtuu saman kukan sisällä, eli yhden kukan heteet pölyttävät saman kukan emin. Itsepölytteinen kasvi ei siis välttämättä tarvitse pölyttäjähyönteisten apua. Itsepölytteinen kasvi hyötyy kuitenkin miltei poikkeuksetta ristipölytyksestä.

Esimerkiksi omenien runsaan ja laadukkaan sadontuotannon kannalta ristipölytys on välttämätöntä. Nyt tarvitaan toisen, saman lajin siitepölyä. Tällöin pölyttäjähyönteiset ovat korvaamattomia. Pölyttäjät vierailevat useissa kukissa ja kuljettavat siitepölyä kukasta kukkaan.

Perhoset suosivat tuoksuvia lajeja.

Perhoset suosivat tuoksuvia lajeja.

Kirjoittanut Viherpeukalot Jätä kommentti

Vesimeloni

Maaliskuussa 5-vuotias valitsi paikallisen halpamarketin siemenhyllystä pussillisen vesimelonin siemeniä ja mietin, että tuskin niistä mitään tulee, mutta kylvetään kuitenkin. Huhtikuun lopussa ilmeistyi jo pitkäksi venähtäneisiin taimiin ensimmäiset kukat ja siitä alkoi meikkisudilla pölyttäminen. Taimet herättivät humoristista huomiota olohuoneen ikkunalla, kun haaveilimme pikkupuutarhurin kanssa mehukkaista vesimeloneista, joilla syksyn tullen herkuttelisimme. Haaveissa hedelmiä oli niin paljon, että suunnittelimme perustavamme portille arbuusikioskin.

Toukokuussa siirsin neljä tainta vanhoihin emalikattiloihin verannan lämpöön ja aurinkoon ja parin viikon kuluttua meillä oli viidakkotunnelmainen kesähuone, jossa vesimelonit ja tomaatit kurkottelivat kilpaa kohti kattoa. Melonit jatkoivat kukkimista ja minä sutimista. En erota emi- ja hedekukkia toisistaan, joten töpöttelytyylillä pölyttäminen ei tuottanut tulosta. Kesäkuussa luovuin hedelmöitysyrityksistä ja heinäkuussa suunnittelin vesimelonien siirtämistä kompostoriin. Ei mikään yllätys, etten kuitenkaan saanut siirtoa aikaiseksi, vaan jatkoin jo vähän ränsistyneiden melonien kastelua. Onneksi, sillä eilen löytyi kaksi ensimmäistä ja tänään vielä yksi lisää.

kuva(1)kuva(2)

Meille tulee sittenkin vesimeloneja!

Vähänhän ne vielä muistuttaa karviaisia, mutta toiveet ovat nyt korkealla. Onko kenelläkään muuten kokemusta melonien kasvattamisesta? Hyvät neuvot ja vinkit olisivat nyt erittäin tervetulleita.

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti