Ahkeraliisat omenapuun kaverina

Meillä on puutarhassa persoonallinen omenapuu kasvihuoneen ja pääterassin välissä. Persoonallinen siksi, että se on aivan kallellaan, lajike ei ole tiedossa ja puu tuottaa (myös huonona omenavuonna) valtavan määrän loppukesästä kypsyviä isoja ja meheviä omenoita. Täydellisiä rouskutteluun sekä leivontaan. Koska Lue koko kirjoitus

Ikivihreä alppiruusu

Alppiruusut viettivät meillä viime kesänä välivuotta, mutta tänä vuonna kukinta on taas ollut yltäkylläisen runsasta ja näyttävää. Ikivihreä alppiruusu kukkii touko-kesäkuun vaihteessa. Komea kukinta kestää viileällä kelillä pidempään. Alppiruusujen lehdistö on tummanvihreä ja kiiltävän vahapintainen. Värejä löytyy hennoista vaaleista loisteliaan Lue koko kirjoitus

Chilinkasvattajan kuulumisia

Hei kaikki! Harvinaisen upea toukokuu on takanapäin. Chiliviljelmät ovat saaneet oleilla ulkona koko kuukauden. Välillä on jopa pitänyt siirrellä ja suojata kasveja liian kuumalta paahteelta. Toiset lajikkeet tuntuvat viihtyvän paremmin paahteessa ja toiset huonommin (lehdet menee veltoiksi). Etenkin pienempikokoiset taimet Lue koko kirjoitus

Tulppaanit, puutarhan väriläiskät

Kevätpuutarhan ehdottomia kuningattaria ovat tulppaanit. Ne tuovat puutarhan väriä ja näköä. On makuasia, tekeekö tulppaani-istutuksesta puutarhan väriläiskän vai istuttaako penkkiin suuren määrän samanvärisiä tulppaaneja. Vaihtoehtoja kyllä riittää. Itse tykkään leikitellä väreillä ja istutankin yhteen penkkiin aina suuret määrät toisiinsa sointuvia Lue koko kirjoitus

istuttaminen

Löysin siemenpusseja. Monta.

Tilanteessa ollaan oltu ennenkin. Löysin läjän siemenpusseja. Se etten ole saanut siemenpusseja tällä kertaa kylvettyä liittyy  jälleen a) hässäkkään elämässä b) julmettuun säätöön elämässä.

Haaah! Kaikkia kukintoja ei edes peurat saaneet syötyä. Sinnikkäimmät kaverit kukkivat ruhjottujen lehtiensä kanssa.

Istutuspuuhiin kannustavaa vihjettä on nosteltu ja kierretty läpi kevään. Meillä on nimittäin keittiössä nököttänyt pieni taimimultapussi tammikuusta asti. Se vain olla köllöttelee siinä eikä kukaan meistä oikeastaan enää kiinnitä siihen edes huomioita, imurin tieltä nostetaan ja siinä se (näkymättömyys on kyllä hämmästyttävää, ottaen huomioon, että keittiömme on komero. Kylläkin pohjoisen pallonpuoliskon tehokkaimmin suunniteltu keittokomero, kuten itse olemme mahtipontisesti asian itsellemme lanseeranneet, mutta komero.)

Mutta nyt löysin siemenet. Itseasiassa jos nyt aivan umpirehellisiä ollaan niin saatoin ehkä löytää talvella toisenkin siemenpussivaraston, jonka kunnon oravana olin haudannut yöpöydän (!!!) laatikkoon odottamaan hyviä istutusilmoja. Ja kun nyt tälle umpirehelliselle linjalle lähdettiin, niin tämä on jo toinen kerta kun löydän yöpöydän laatikosta nyssäkän siemeniä. (MIKÄ minua vaivaa?)

Siemenistä kasvatettuja! Raparperit tosin saavat muuttaa paremmalle paikalle, heti kun ehdimme, toivottavasti eivät ota nokkiinsa kortteerin vaihdosta. Joka tapahtuu kyllä tänä kesänä. Saletisti.

Taimimullan huomiottajättäminen on ollut huomattavan paljon haastavampaa sen jälkeen kun löysin nuo viimeisimmät siemenvarastoni. Pussit oikein huutavat tekemättömiä istutustöitä, kariutuneita kesäkurpitsaunelmia ja vieläkään, vieläkään en saa tehtyä nyt sitten oman maan yrteistä niitä ihania oliiviöljy-yrtti-kuutioita joita kaikki te muut olette jo ensimmäisistä ihanan rapeista sirkkalehdistä alkaen päässeet pakastelemaan tulevan talven varoiksi. Koska jo vain. Talvihan tulee ja silloin omat pakastetut yrttikuutiot on must have ja pop.

Risusavotassa reippaita otteita osakseen saanut omenapuu ei ainakaan heti kuollut. Vähän yrittää kukkaakin. Kuinka huojentavaa.

Jotenkin tästä nyssäkkälöydöstä nyt suivaantuneena päätin vähän koota asiota joita olen tehnyt, mutta vaihtelevalla menestyksellä näköjään sydämeeni säilönyt ja opiksi ottanut, jotenka:

Ruuhkavuositarhurin kantapää vihjeet kollegoille. Jos huomaat tilaavasi optimistisesti kaksikymmentä pussia erilaisia siemeniä sydäntalvella kun räntä piiskaa ikkunoita, mutta ”kevään valo” on jo ”selvästi” aistittavissa, toimi näin:

  1. Kun siemenet on ostettu, istuta ne. Heti. Älä hilloa pusseja yöpöydän laatikossa kahta vuotta. Kokemusasiantuntijana voin kertoa, että kun sitten viimein saat aikaiseksi hommata turvepaakkuja ja somia pieniä istutusruukkuja, ähellät yhden (aurinkoisen) aamupäivän istutuspuuhissa ja raivaat ikkunalaudoille tilaa viherkasvien sekaan, ET halua huomata, että ne siemenet, ne eivät idä. Vaikka mitäpä siitä, työtä se on toki turhakin työ –erityisesti ruuhkavuositarhurin puutarhassa.
  2. Aloita kasvatusurasi sellaisista helpoista ja takuuvarmoista kasveista kuin kesäkurpitsa, peruna ja retiisi. Vältä esim. vesimelonin tai jonkun eksoottisen järjettömän kalliin taimen kanssa tuhraamista. Varmin tapa ruuhkavuositarhurille pahoittaa oma mielensä on epäonnistua raskaasti heti ensimmäisellä rundilla.
  3. Kun olet onnistuneesti istuttanut siemenet ja onnistuneesti niistä saanut kasvatettua terhakoita taimia, muista työnjako! Saman viikonlopun aikana en suosittele harjoittamaan perennapenkkien kitkemistä rikkaruohoista ja uusien taimien istuttamista. Ai miksikö? No siksi, että talouden ruuhkavuositarhurit eivät ehdi neuvotella työntouhussa siitä mitkä rehut olikaan niitä ”minun rakkaudella kasvattamia uusia perennoja, minkä menit tekemään!! Kaivoit pois??” ja mitkä vielä ennestään tunnistamattomia ”parempi kitkeä nyt pois kun eivät ole vielä vallanneet koko kukkapenkkiä” –rikkaruohoja. Aviorauhan nimissä, usko kokemusasiantuntijaa tässä.
  4. Jos jostain syystä saat päähäsi kasvattaa pelargoniat siemenestä asti itse, saat tuotua ne hengissä mökille, vaalittua läpi kesän ja vielä onnistuneesti kiikutettua takaisin kotiin ja taloyhtiön vintille talvehtimaan niin pidä huoli ettei ne halvatun kukat ole juuri siinä kohdassa sitä satojen neliöiden vinttiä, johon SATAA LUNTA jonkun katossa olleen pienen sivurakosen, kummallisen tuulensuunnan ja ihan jonkun special räntätyypin yhdistelmän ansiosta. Tosi tarina. Huoltomiestä nauratti. Minua ei. Lunta oli kerta kaikkiaan vain sillä neliöllä jossa kukkani olivat talvehtimassa. Ja se katto? Aivan, oli muuten remppaajien vaikeuksia keksiä, että mistä se lumi oli oikein tullut ja kuinka korjata näkymätön reikä. Se reikä kun paljasti luonteensa vain ERITYISTILANTEESSA.

No juu. Se siemenistä. Naapurin kanssa muuten tänä viikonloppuna pohdittiin, että voidaan varmaan julistaa kesä alkaneeksi, kun ei enää räntääkään sada. Uusi suomalainen sananlasku menee siis näin: kesä alkaa siitä mihin räntäsade loppuu.

On siis kevät!

Kirjoittanut Ruuhkavuositarhuri Jätä kommentti

Vinkkejä kuutarhureille

creative commons Luke.Larry

Monessa maassa on vielä vanhan perimätiedon osaajia, jotka vannovat kuun liikkeiden vaikuttavan myös puutarhanhoitoon. Itse aistin hyvinkin voimakkaasti kuunkierron eri vaiheet ja siksi innostuin asiasta.

Esittelen tässä kuunkiertoon perustuvaan viljelyyn muutaman periaatteen. Kuupuutarhureiden tekemisiin vaikuttavat kuun korkeus, miten kuun rata asettuu taivaalle (sideerinen kuukausi). Kuu nousee joka päivä eri korkeudelle taivaalla. Ne, jotka kiinnostuvat aiheesta voivat etsiä lisätietoa, jota on hyvin tarjolla. Aiheesta on tehty useampia kirjoja, mm. Johanna Paunggerin ja Thomas Poppen kirjoittama Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa.

Netistä löytyy ilmaisia kalentereita vuodelle 2015. Tässä yksi linkki, josta voi käydä katsomassa vuoden 2015 kuukausittaiset kuunvaiheet.

Kuunvaiheiden nimet tulevat siitä kuinka näemme kuun tänne maapallolle. Kuunkierto jakautuu neljään jaksoon:

– Uusikuu (tyhjäkuu, kun kuu näyttäytyy meille täysin pimeänä)
– Kasvava puolikuu
= nämä vaiheet ovat yläkuuta

– Täysikuu (kun kuu näyttäytyy meille täydessä loistossaan, se on täysin valaistu)
– Laskeva / vähenevä puolikuu
= nämä vaiheet ovat alakuuta

kesakukat

Vanhan kuun sirpin hävitessä kokonaan on uuden kuun aika. Silloin se on niin sanottu tyhjäkuu. Uusikuu on parasta aikaa vain nautiskella puutarhasta tai kasveista. Antaa niistä huokuvan energia parantaa ja eheyttää. Kasvavaa kuuta kutsutaan myös yläkuuksi. Sen aika kestää kaksi viikkoa. Silloin kuun voima vetää kasvua ylöspäin. Kasvavan kuun aikana maapallo ikään kuin hengittää ulos, kuin se puhaltaisi energiaa ylöspäin eli kasvinesteet nousevat ylös kasviin. On olemassa vanha sanonta: ”alakuu illasta, yläkuu aamusta”. Tämä viittaa siihen, että yläkuun aikana työt kannattaa tehdä aamupäivällä, jolloin kuun vaikutus entisestään vahvistuu.

Kasvavan kuun aika on hyvää aika kylvämiselle ja kasvien istuttamiselle niiden kasvien osalta, jotka kasvavat maanpinnan yläpuolella. Tätä oppia voi myös toteuttaa muussa omassa elämässään, silloin on myös aika kylvää uusien projektien siemenet oman elämäsi multaan. Nousevan kuun aikaan on myös erinomaista aikaa kerätä hedelmät ja marjat, koska niiden uskotaan säilyvän pidempään tuoreena ja olevan täynnä ravinteita juuri silloin.

puutarha

Alenevassa kuussa maapallo ikään kuin hengittää sisään. Se imee itseensä nesteet ja sitä mukaa ravinteet, joita on kasveissa. Tämä aika on siis erinomaista kasvien kannalta puuhasteluun jos haluaa pitää ne elinvoimaisena. Silloin on oikea aika karsia turhia kuivaneita latvoja tai esimerkiksi pensaita tai puita latvoista. Silloin neste ja ravinteet ovat alempana ja näin ollen kasvi ei menetä niin paljon niitä. Mitä tulee  sadonkorjuuseen, niin maassa kasvavat juurekset ovat parempi kerätä laskevan kuun aikaan, koska niiden alimmat osat ovat syötäviä ja ravinteet ovat silloin alhaalla. Samoin juuresten istutuksen voi hoitaa alenevassa kuunvaiheessa. Paras aika juureksien istuttamiselle on viikko heti täydenkuun jälkeen. Tämä kuun viimeinen vaihe on myös hyvää aikaa esimerkiksi leikata nurmikko tai nyppiä rikkaruohoja, koska ne eivät kasva silloin niin paljon ja onhan tällaisella toiminnalla myös niin sanottu puhdistava vaikutus, vanhan karsimista ennen uuden alkua. Annetaan tilaa uudelle. Laskevan kuun loppupuolella tai täydenkuun aikaan on myös viisasta hoitaa kasvien lannoitus.

Myös sisäkasveja voidaan hoitaa kuunkierron ja perimätietoa mukaillen. Jos olet aikeissa vaihtaa tammikuun tietämillä uudet mullat kukkiin tai istuttamassa taimia se kannattaa tehdä kasvavan kuun aikana eli vasta tammikuun 21. päivän jälkeen. Sisäkukkien parhaimmat päivät kasteluun ovat tulevan viikon maanantai tai tiistai.

Lisäksi pieni vinkki keväiseen mahlan keräykseen. Miettiessäsi parhaimpia mahlannousunpäiviä nyt tulevana keväänä kannattaa ottaa kuukalenteri käteen, jotta saisi tuosta mainiosta terveysjuomasta parhaimman hyödyn. Luin muuten, että jotkut povaavat tästä meidän koivuista kerättävästä kevään elinvoimalla täytetystä juomasta suosituinta terveysjuomaa vuodelle 2015.

Hyvää alkanutta uutta vuotta 2015 kaikille ja kuuntäyttämiä ideoita tuleviin puutarhahaasteisiin!

laventeli

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti