Kevätkukkijat

Sää ei ole täällä päin Suomea hellinyt puutarhuria, mutta kevät etenee vauhdilla. Keskityin monta vuotta keittiöpuutarhaan, ja olen vasta viime aikoina suonut huomiota myös perennapenkeille. Ihanan herkät, mutta sinnikkäät valkovuokot yhdessä helposti leviävän kevätkaihonkukan kanssa ovat varma kevään merkki.

Vielä ollaan kaukana siitä, että kukkaloistoa piisaisi puutarhassamme läpi kauden. Kukkapuutarhamme on kevätpainotteinen ja perennapenkkimme ovatkin kauneimmillaan juuri kesän kynnyksellä.

Rakastan sipulikukkia, niiden istutus on ihanan huoletonta. Tässä vaiheessa kevättä sitä kuitenkin iloitsee ihan kaikenvärisistä ja -kokoisista kukkasista. Ei ole katastrofi, vaikka vaaleanpunaisena ostetut tulppaanit nousisivat penkistä kirkkaan oransseina. Tai jos huolellisesti etukäteen suunniteltu värikartta ei toteutuisikaan. Kaikenlaisia karkulaisia löytyy aina, joko myyrien tai hajamielisen puutarhurin jäljiltä.

Viileä keli on viivästyttänyt tämänvuotista kevätkukintaa. Mutta kierros puutarhassa osoittaa, että paljon on jo tapahtunut ja mahdottoman paljon on vielä luvassa!

Kirjopikarinliljoista riittää iloa pitkään, nuokkuva kukka on kaunis sekä nuppuisena että kokonaan avautuneena. Ja kun kuuntelee oikein tarkalla korvalla, voi kirjopikarililjapenkin edessä kuulla hauskaa helinää, kun kukat keinuvat tuulen tahtiin.

Yleensä tulppaanikauden aloittaa hento kääpiötulppaani Tulipa turkestanica, tässä nupullaan sinisten helmililjojen kyljessä. Tämä villitulppaaneihin eli kasvitieteellisiin tulppaaneihin kuuluva kaunotar muodostaa monta kukkaa samaan varteen ja jaksaa kukkia pitkään.

Tänä vuonna kääpiötulppaanin eteen kiirehti kuitenkin oikealla näkyvä lyhytvartinen lummetulppaani Ancilla. Lummetulppaani aukeaa aurinkoisella kelillä lähes vaakatasoon ja muuttuu kukinnan edetessä hauskasti hennon punertavaksi. Tässä lummetulppaanin kavereina aurinkoa kohti kurkottelevat kääpiötulppaanit ja kirjokevättähdet.

Tarhakylmänkukan nukkaisia nuppuja tekisi mieli varovasti silitellä. Myöhemmin kasvi aukaisee isot violetit kukkansa ja ilahduttaa pitkään, sillä kukinnan jälkeen muodostuvat hopeiset siemenpallot ovat näyttäviä nekin.

Haaveilen upeasta hyasinttimatosta keskieurooppalaiseen tyyliin, mutta jo muutama veikeä hyasinttipallero ilostuttaa kukkapenkissä. Matalat hyasintit kannattaa istuttaa penkin etureunaan, muuten ne jäävät muiden jalkoihin.

Iltakierroksella oli iloinen yllätys löytää uudesta kukkapenkistä vaaleanpunaisia helmililjoja, en nimittäin muista istuttaneeni näitä viime syksynä. Helmililja Pink Sunrise on varsin soma kevätkukkija.

Valitsemalla eri aikaan kukkivia kevät- ja sipulikukkia voi saada viiikoja kestävän kukinnan kevätpuutarhaan. Ensimmäiset alkavat jo kuihtua, kun toiset vasta työntävät kukkavarsiaan ylöspäin.

Seuraavaksi opettelen, miten saada kukkiva piha koko kesäksi. Mutta sitä ennen nautin näistä mahtavista keväthetkistä ja luonnon upeista sävyistä!