Odotellen

Pakkasen paukkuessa parinkympin tuntumassa on vaikea uskoa, että kohta tarjolla on taas jotakin ihan muuta. Tuntuu kummalta, että keli voi vaihdella näin radikaalisti yhä tammikuussa. Kinosten keskeltä vesisateeseen, paukkupakkasista plussaan.

Kasvihuone uinuu pihan perällä. Käyn säännöllisesti tarkistamassa, että lasit ovat ehjät ja ovi aukeaa. Muistan nimittäin vieläkin, miten eräänä talvena säilytin havujen varjostuskankaita kasvihuoneessa ja ovi oli jäätynyt kiinni kauttaaltaan. Ei auttanut kuin lähteä juuttikangaskaupoille. Kevätahava, eli talvisen tuulen ja auringon yhteisvaikutus, olisi muuten saattanut koitua nuorten havupuiden kohtaloksi.

Kasvihuoneen edustan yrttiruukut ovat hautautuneet lumeen. Sisäpuolella nimitikut odottavat uutta kautta ja tärkeää tehtäväänsä.

Ruukutuspöytä on juuri siinä asussa, mihin se syystöiden yhteydessä jäi. Olin aikaisessa pestä kasvarin perusteellisesti, mutta alati jatkuneessa kosteassa kelissä luovuin koko puuhasta. Hyvin ehtii keväällä. Ja silloin intoakin on taas ihan eri tavalla!

Tomaatinkasvatuksessa käyttämäni vanhat perunalaatikot ovat pinossa terassin takanurkkauksessa. Keväällä tarkistan laatikoiden kunnon, putsaan ne vielä kertaalleen ja kannan ansariin. Tomaatit tulevat näihin laastipaljuissa, eli yleensä perunalaatikot pysyvät hyväkuntoisina ja melko puhtainakin.

Sieltä täältä sojottavat iisopit muistuttavat, että ansarin vieressä on kesäisin vehreä ryytimaa.

Nyt on otettava kaikki ilo irti talvimaisemasta. Luminen puutarha huokuu ihanaa rauhaa. Sekä kasvit että puutarhuri odottavat kevään tuloa. Päivien pitenemisen huomaa jo ihan selvästi ja valkoisenaan hohtava hanki on heijastanut kaivattua lisävaloa. Vielä tammikuussa sitä malttaa antaa kaiken mennä omalla painollaan, mutta kohta tekee jo mieli avittaa kevään tuloa.

Kutkuttavaa odotusta ja piteneviä päiviä!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Bloggaaja

Marian hyötytarhassa

Marian hyötytarhassa kokeillaan, kokataan ja kuvataan. Viherpeukaloiden blogin vieraskynäilija on innokas kotipuutarhuri, joka haluaa ruokkia perheensä luomusti ja opettaa lapsilleen kasvun ihmeitä. Rakkaan harrastuksen äärellä ollaan pilke silmäkulmassa ja opitaan usein kantapään kautta. Maria kirjoittaa arjen iloista myös Kanelia ja kardemummaa –blogiin.

Jätä kommentti