Ei ikinä ennen! Eli ihmeellinen lumikello.

Olen monena syksynä istuttanut maahan lumikellon sipuleja. Ja yhtä monena keväänä olen joutunut toteamaan, että ne eivät jostakin syystä suostu kukkimaan puutarhassamme. Tiukka savimaa ei kieltämättä ole lumikelloille paras kasvualusta. Muistelin jo luovuttaneeni kokonaan asian suhteen. Kunnes, eräänä toukokuun Lue koko kirjoitus

Lahjaideoita äitienpäivään

Kukat kuuluvat äitienpäivään kuin jätskikioskit kesäiseen katukuvaan. Suomalaisten äitienpäiväsuosikki on edelleen ruusu, mutta tarjolla on toki paljon muutakin. Kävin Viherpeukaloiden puutarhamyymälässä katsastamassa valikoimaa ja keräsin tähän muutaman idean. Erilaiset kukka-amppelit ovat taatusti tervetullut lahja. Lajeja ja värejä löytyy dramaattisesta hempeään. Lue koko kirjoitus

Kevätpuutarhassa juuri nyt

Olisin halunnut luritella tähän alkuun loisteliaan oodin keväälle, mutta mieleeni ei tullut mitään muuta kevätrunoa kuin "Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli." Mennään siis sillä. Puutarhassa alkaa vihdoin vihertää ja luonto on saanut väriä ylleen. Krookukset ovat viihtyneet viileässä Lue koko kirjoitus

Talvetuskokeilun tuloksia

Tervehdys kaikki! Päätimme syksyllä kokeilla ensimmäistä kertaa, onnistuisimmeko säilyttämään chilikasvejamme talven yli. Talvetuksen pitäisi parantaa satoa ja aikaistaa sen kypsymistä valtavasti. Ennen talvilevolle laittamista karsimme kasveista lähes kaiken vihreän pois, jättäen jäljelle vain pelkät rangat. Chilit viettivät parisen kuukautta viileässä rappukäytävässä Lue koko kirjoitus

puutarhan kevättyöt

Kevätpuuhia: kasvihuoneen pesu

Auringon paistellessa kauniisti kasvihuoneen pesu alkoi nakuttaa takaraivossa. Tosin ennätin puuhaan vasta viikonloppuna, jolloin lämmin kevätaurinko oli jo ehtinyt muuttua täysin arvaamattomaksi keliksi.

Ei auttanut kuin vetää pipo päähän, lämmintä päälle ja ryhtyä ansarin tyhjennyspuuhiin. Joka vuosi ihmettelen, miten paljon tavaraa mahtuu reiluun seitsemään neliöön!

Siivoan kasvihuoneen joka syksy suuremmista roskista ja kasvijätteistä. Mutta syysistutuksista, joulun havutöistä ja muista pihapuuhailuista kertyy silti aina roskia lattialle.

Ensin harjaan kasvihuoneen lattian ja sisänurkat rivakalla otteella.  Sen jälkeen kastelen vanhoista tiilistä ladotun lattian.

Lopuksi jynssään vuoden aikana vihertyneet lattiatiilet harjalla ja miedolla mäntysuopaliuoksella. Käyn huolellisesti läpi myös lattialistat ja sisänurkat.

Kun lattia on huuhdeltu puutarhaletkun avulla, siirryn ikkunoiden pesuun.

Tällä kertaa mustanpuhuvat pilvet päättivät puolestani, että lasien pesu sisäpuolelta riittää tässä kohtaa. Ehdin nippa nappa kantaa tavarat pihalta kasvihuoneeseen ennen kaatosadetta.

Seuraavan aamun tarkastuskäynnillä taivaalta vihmoikin jo räntää. Mutta voi miten mukavalta tuntui astua puhtaaseen kasvihuoneeseen, jossa tavarat olivat järjestyksessä ja vastaan tulvahti mäntysuovan vieno tuoksu.

Ompahan kaikki ainakin valmiina, kun kasvihuonekelit koittavat!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kalkitus

Lunta ja kosteutta riittää yhä koko maassa. Nyt onkin hyvä aika kalkita puutarhaa.

Kalkita voi toki ihan milloin vain, ympäri vuoden. Itse tykkään tehdä sen näin keväisin, sillä mieli halajaa jo pihatöiden pariin. Lumen päälle levitelty kalkki imeytyy sulamisveden mukana maahan.

Turhaan puutarhaa ei pidä kalkita. Selvitä siis pihasi kalkitsemisen tarve ja määrä. Tähän vaikuttaa puutarhan kasvualusta ja siihen istutetut kasvit. Esimerkiksi happaman maan kasvit, kuten monet havukasvit, hortensiat ja mustikat eivät pidä kalkista. Kalkkipussista löytyy annosteluohjeet, ne kannattaa ihan oikeasti lukea.

Miksi kalkkia sitten tarvitaan? Suomessa maaperä on luonnostaan hapanta ja kalkitus vähentää maan happamuutta. Monien puutarhakasvien on helpompi saada ravinteet käyttöönsä kalkitusta maaperästä. Kalkitus luo hyvät olosuhteet pieneliöstön toiminnalle ja parantaa siten myös maan mururakennetta.

Kalkkia löytyy sekä jauheena että rakeena, usealta eri valmistajalta. Itse tykkään viskellä rakeista kalkkia, sillä se on vähän siistimpää puuhaa varsinkin pikkupuutarhurin avustaessa. Jauheinen kalkki on puolestaan edullisempaa.

Juuri nyt ulkona ulkona roiskuu rapa ja kura, ja kaikki näyttää talven jäljiltä vähän kulahtaneelta. Mutta tämähän tarkoittaa vain kevään tuloa. Siispä oikein hyvää huhtikuun alkua ja puutarhakauden avausta! Tästä se taas lähtee!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Aurinkokylpyjä ja kukkaenergiaa

1.valkoinen

2.sininen

3.narsissi

Kesä alkoi. Täyteen loistoonsa puhjenneet kukat pyyhkivät tieltään kevään harmauden, eikä haittaa yhtään, vaikka lehtiä ei olekaan vielä puissa. Kunhan on kukkia, eri väreissä, erilaisissa ryhmissä ja mahdollisimman paljon. Huomaan nauttivani vuosi vuodelta yhä enemmän kukkien katselemisesta – niistä saa energiaa. Vaikka kuvan yksilöt eivät olekaan oman puutarhan tuotoksia, ei sekään haittaa.

Alkoi se kesäkausi omallakin pihalla, sillä puutarhakalusteet on nyt nostettu esille pehmusteineen päivineen. Houkuttelevista lekottelupaikoista huolimatta tuli pääsiäisviikonloppuna aurinkokylpyjen lisäksi tehtyä vähän muutakin.

5.ruohosipuli

Poistin arkojen kasvien suojana olleet havujen oksat muun muassa viiniköynnös Zilgan juurelta, laventelin ja koristeheinien päältä sekä yrttilaatikon yltä. Aroista yrteistä, rosmariinista ja timjamista, ei näkynyt ikävä kyllä jälkeäkään, mutta ruohosipuli oli lähtenyt havujen suojissa hyvään kasvuun. Vahvistin myös viime keväänä istutetun alppikärhön kiinnityksiä seinämää vasten – tuoreita lehtiä näkyy jo siellä täällä pitkin pitkänhuiskeaa hentoa köynnöstä.

Siistin oksasaksilla kuivia, epäsiistejä alaoksia marjakuusista ja serbiankuusista. Kuuset ovat sen verran tuuheaa tekoa alas saakka, että niiden helmuksiin ei ole tullutkaan katsottua aiemmin näin tarkkaan. Yllättävän paljon kuivia oksia sain saksittua. Uskon, että nyt kuusten alla olevat vuorenkilvet ja pensasmustikat saavat enemmän valoa ja tilaa kasvaa.

Levitin puutarhan kevätlannoitetta kaikille kasveille: koristekasveille, nurmikolle ja hyötykasvimaalle. Lähiaikojen työlistalla on vielä maan kalkitseminen, sillä mäntymetsikköön rajautuva pihamaamme on luonnostaan hapan, mikä näkyy esimerkiksi sammaleen muodostumisena. Maan kalkitseminen tehostaa kasvien ravinteiden saantia, ja erityisen tarpeen se on happamalle maalle.

4.teipit

Viikonlopun touhuihin kuului myös imukärhivilliviinin kiinnittäminen. Tässä olikin pakko ottaa käyttöön epätavalliset konstit, nimittäin ilmastointiteippi. Tietyiltä kohdin pihaamme reunustaa kiviaita, jota pitkin on hienosti kiinnittynyt vihreyttä tuova  imukärhivilliviini. No, loppusyksystä kyseisen aidan päälle teetettiin pellitys, minkä vuoksi villiviinit oli aidan päältä irrotettava. Nyt kiinnitin nämä seinämällä roikkuvat villiviinit takaisin aidan päälle teipillä – kun en muuta keinoa keksinyt. Nähtäväksi jää, alkavatko villiviinit uuden kasvun myötä kiinnittymään. Pisteenä iin päälle puhdistin suihkelähdealtaan, pikkulintujen suosiman juoma- ja kylpypaikan.

7.idut 

Pääsiäisruohosta yli jääneet vehnänjyvät voi idättää. Vehnänoras on muuten juuri valittu vuoden 2014 rohdoskasviksi!

6.katkennur

Kun ulkona tapahtuu paljon, unohtuvat sisäkasvit oman onnensa nojaan. Uusi nuppu nuupahti raukka kastelun puutteeseen. Kastelu kerran viikossa ei nykyisellä valon märällä näköjään riitä.

 

 

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti