Amarylliksen istuttaminen

Amaryllis eli ritarinkukka on näyttävä joulunajan kukka. Kasvun seuraaminen sipulista pitkänhuiskeaksi kaunottareksi on osa jouluperinteitäni siinä missä pipareiden leipominen. Amarylliksen istuttaminen on helppoa ja onnistuu myös perheen pikkutonttujen kanssa. Minulla oli kaksi amarylliksen sipulia, punainen 'Red Lion' ja valkoinen 'Alfresco'. Lue koko kirjoitus

Ripaus joulua kasvihuoneessa

Nyt kun halloween ja pyhäinmiestenpäivä on ohitettu, voi pikku hiljaa siirtää katseita kohti joulua. Joulu hiipii meillä ensin kasvihuoneeseen ja terassille, ja vasta sitten sisätiloihin. Ripaus joulua kasvihuoneessa piristää marraskuun päiviä ja saa sormet syyhyämään havutöiden pariin. Liian aikaisen jouluähkyn Lue koko kirjoitus

Syyspuuhia puutarhassa

Kelit ovat parin viikon sisällä heitelleet melkoisesti. Hehkuvasta ruskasta on menty monin paikoin ensilumeen ja toisaalta sääennuste lupailee seuraavalle viikolle taas lähes 10 asteen lämpötiloja. Koita tässä nyt sitten pysyä perässä! Meidän puutarhassa riittää vielä kosolti syyspuuhia, vaikka näitä Lue koko kirjoitus

Daalian talvetus (ja daaliahuijaus)

Mainitsin ohimennen syyskuun alussa täällä, miten ostamani valkoinen 'Cafe au lait' daalia paljastui joksikin ihan muuksi. Nooh, kyseisestä kojusta tehdyt messuostokset jatkoivat samalla linjalla loppuun asti. Jokaikinen daaliajuurakko puhkesi kukkaan erilaisena kuin olin sen ostanut. Jospa vihdoin ottaisin opiksi Lue koko kirjoitus

Kalamondiini, pikkuinen sitruspuu

Pikkuinen sitruspuu, kalamondiini, taitaa olla vähän haastavan maineen omaavista sitruspuista se kaikkein helppohoitoisin. Sen lehdet ovat kiiltävän vihreät ja kukat valkoiset. Hedelmät ovat pienet, oranssit ja todella kirpeät. Kalamondiinit viihtyvät kesäaikaan esimerkiksi terassilla tai ihan taivasalla. Se pitää valosta ja Lue koko kirjoitus

elokuu

Yhä ahkerasti kukkivat ahkeraliisat

Oli kesä sitten vetinen, hikinen tai kuiva, ahkeraliisat kukkivat ahkerasti aina kesän alusta loppuun asti. Istutin näitä helppohoitoisia kesäkukkia omenapuun alle, niin kuin olen tehnyt jo monena vuonna. Aikaisempi postaus aiheesta löytyy täältä. Alla olevassa kuvassa on tilanne istutuspäivänä, toukokuun lopussa. Vähän reppana näky, mutta ei hätää!

Tasan kolme viikkoa myöhemmin kesäkuussa ahkeraliisat olivat jo levittäytyneet iloisesti. Tässä kohtaa kuivuus ja paahde vaivasivat melko pahasti puutarhaa, sen huomaa kuvasta vieressä olevan nurmikon ruskettumisena. Mutta omenapuun lehdistö tarjosi täydellistä varjoa kukille. Ahkeraliisat viihtyvätkin parhaiten puolivarjosta varjoon. Ne pitävät myös tasaisesta kosteudesta, mutta sitä ei tänä kesänä ollut tarjolla. Kastelin kukkia harvakseltaan ja saattoivat nuo päästä nuupahtamaankin useamman kerran… En tietenkään kannusta laiskaan kasteluun, mutta hienosti kukat piristyivät joka kerta vettä saatuaan. Ja tuuheutuivat entisestään.

ahkeraliisa-omenapuun-alla

Heinäkuussa kukkien välit olivat jo melkein kasvaneet umpeen. Aikaisempina vuosina tähän on levittäytynyt valkoinen kukkamatto, mutta tänä kesänä valkoisen kaverina oli veikeää lohenpunaista. Näistä tuli yhdessä ihana pari!

Nyt elokuussa omenapuun alustan peittää kaunis, tasainen ja tuuhea kasvusto. Näkyä on mahtava ihailla, sillä moni muu kesäkukka on kuivan kesän ja laiskan kastelijan jäljiltä henkihievereissään.

ahkeraliisa-omenapuu

Ahkeraliisat kestävät yleensä kauniina pitkälle syksyyn. Jatkossa istutan ehdottomasti tällaisen värikkäämmän kombon. Tiedä vaikka ensi vuonna sekoittaisin kolmea väriä, kun on nyt ihan hurjaksi heittäydytty!

ahkeraliisa

Upea kesä lämmönrakastajalle ja upea kesä ahkeraliisoille. Toivotaan vielä leutoa alkusyksyä!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Jotain sentään tapahtuu!

Kyllä on odottavan aika tuntunut pitkältä! Keittiöpuutarhan sato on kypsynyt ennätyshitaasti. Viime päivien ihana lämpö ja aurinko on kuitenkin saanut kaiken ottamaan isoja harppauksia.

Voi sitä riemua, kun pääsimme maistelemaan ensimmäisiä oman sadon tomaatteja. ’Sungold’-kirsikkatomaatit olivat juuri niin makeita ja herkullisia kuin muistinkin. Ei näistä vielä säilykkeitä tarvitse tehtailla, mutta maistiaisia sentään saa jo joka päivä.

Tähän aikaan satokaudesta olen yleensä jaellut kesäkurpitsoja naapureille ja kadunmiehille ihan kyllästymiseen asti. Vaan tänä vuonna ei ole tarvinnut. Meillä grillattiin ensimmäiset ’Latino’-kesäkurpitsat vasta viime viikonloppuna. Kukkia ja pieniä alkuja on kyllä lupaavasti, kunhan kelit vain pysyisivät hyvinä.

Mustaherukat sen sijaan yllättivät positiivisesti todella runsaalla sadolla. Niitä on herkuteltu tuoreeltaan ja leivonnaisissa, hillottu ja pakastettu. Rungollisen punaherukan marjat puolestaan katosivat rastaiden suuhun ennen kuin ehdin keräyskulhoa hakea. Jospa ensi vuonna muistaisin viritellä verkot tai linnunpelättimen hyvissä ajoin.

Avomaankurkku ’Profi’ on vasta pääsemässä vauhtiin. Tästäkin on ehditty popsia vain muutama herkullisen rapea kurkku. ’Profi’ on yleensä ollut varsin satoisa lajike, joten toiveet ovat nyt korkealla.

Tämän kesä on suosinut kuvan mangoldia sekä lehtikaaleja. Ne ovat olleet ötökkävapaita ja suorastaan kukoistaneet viileässä ja kosteassa säässä.

Yhtä onnekkaita eivät puolestaan ole olleet latva-artisokat ja maissit. Kesään nähden hyvän alun jälkeen tuli Kiira ja katkaisi lähes kaikki kasvustot. Nyt yritän selvitellä, voiko maissia jälkikypsentää kuten vihreitä tomaatteja sisätiloissa vai oliko sato nyt tässä, katkenneissa tähkäpäissä?

Keittiöpuutarha tarjoaa siis yhä jännitysnäytelmää: miten käy kukkakaalien, maistuuko maissi, ehtivätkö kaikki tomaatit punastella? Nyt peukut pystyyn lämpimän syksyn puolesta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 1 Kommentti

Syysleimujen leiskuntaa

Syysleimut ovat loppukesän ja syksyn puutarhan ehdottomia kuningattaria. Eivät todellakaan mitään vaatimattomia hiirulaisia, vaan huomion vieviä upeita kukkijoita.

DSC_0387

Syysleimuja löytyy valkoisesta lilaan ja kaikkea siltä väliltä. Matalaa ja korkeaa. Isommalla kukalla ja maltillisemman kokoisella. Yksi- ja kaksivärisenä. Varmaa on, että suurina ryhminä nämä eivät jää keneltäkään huomaamatta. Eivät edes etäältä katsottuna, sillä komea kukinta ja väri-ilottelu muodostavan näyttävän kukkapilven, joka näkyy kauas.

DSC_0378

Syysleimujen kukinta alkaa yleensä jo heinäkuussa ja jatkuu pitkälle syksyyn, lajikkeesta riippuen. Etualalla vähän matalampi ’Mia Ruys’, keskellä ’Bright Eyes’ ja takana korkea ’Ruotsinpyhtää’.

DSC_1004

Sherbet Blend’ on veikeä värisekoitus. Vaaleanpunaisia kukkia reunustavat hennot limenvihreät reunukset. Kukka ei ole suuri, mutta sen hienous paljastuu lähemmässä tarkastelussa.

DSC_0745

Europa’ taas on edellistä suurikukkaisempi valkoinen leimu, jonka keskiosassa on voimakas aniliininvärinen silmä.

DSC_0018 21

Coolwater’ on herkkä kaunotar, jossa värit sekoittuvat valkoisen ja vaaleanpunaisen välillä.

DSC_0759

Syysleimut paitsi näyttävät kauniilta ja tuoksuvat ihanasti, niin myös houkuttelevat perhosia. Puutarhasta löytyykin tällä hetkellä melkoisia luonnon väriyhdistelmiä!

DSC_0019 28

Sadonkorjuukiireiden keskellä on ihanaa nauttia ylväinä kukkivista syysleimuista. Ne vievät katseet sopivasti pois muista jo ehtoopuolelle siirtyneistä kesäkukkijoista.

DSC_0755

Värikästä elokuun jatkoa siis!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti