Ahkeraliisat omenapuun kaverina

Meillä on puutarhassa persoonallinen omenapuu kasvihuoneen ja pääterassin välissä. Persoonallinen siksi, että se on aivan kallellaan, lajike ei ole tiedossa ja puu tuottaa (myös huonona omenavuonna) valtavan määrän loppukesästä kypsyviä isoja ja meheviä omenoita. Täydellisiä rouskutteluun sekä leivontaan. Koska Lue koko kirjoitus

Ikivihreä alppiruusu

Alppiruusut viettivät meillä viime kesänä välivuotta, mutta tänä vuonna kukinta on taas ollut yltäkylläisen runsasta ja näyttävää. Ikivihreä alppiruusu kukkii touko-kesäkuun vaihteessa. Komea kukinta kestää viileällä kelillä pidempään. Alppiruusujen lehdistö on tummanvihreä ja kiiltävän vahapintainen. Värejä löytyy hennoista vaaleista loisteliaan Lue koko kirjoitus

Chilinkasvattajan kuulumisia

Hei kaikki! Harvinaisen upea toukokuu on takanapäin. Chiliviljelmät ovat saaneet oleilla ulkona koko kuukauden. Välillä on jopa pitänyt siirrellä ja suojata kasveja liian kuumalta paahteelta. Toiset lajikkeet tuntuvat viihtyvän paremmin paahteessa ja toiset huonommin (lehdet menee veltoiksi). Etenkin pienempikokoiset taimet Lue koko kirjoitus

Tulppaanit, puutarhan väriläiskät

Kevätpuutarhan ehdottomia kuningattaria ovat tulppaanit. Ne tuovat puutarhan väriä ja näköä. On makuasia, tekeekö tulppaani-istutuksesta puutarhan väriläiskän vai istuttaako penkkiin suuren määrän samanvärisiä tulppaaneja. Vaihtoehtoja kyllä riittää. Itse tykkään leikitellä väreillä ja istutankin yhteen penkkiin aina suuret määrät toisiinsa sointuvia Lue koko kirjoitus

viirivehka

Sisäpuutarhan ikivihreät

Palmuvehka_1

Viirivehka

Viherkasvit raikastavat sisutusta ja puhdistavat kodin sisäilmaa. Näyttävän viherkeitaan saa rakennettua jo muutamalla viherkasvilla. Ryhmän perustaksi ja tukipilareiksi kannattaa valita kasveja, jotka ovat helppohoitoisia ja kestäviä. Tällaisia ovat omankin kokemukseni mukaan kaksi tavallisimpiin viherkasveihimme kuuluvaa lajia: palmuvehka ja viirivehka. Ne ilahduttavat kauniin vihreillä lehdillään ja uskomattomalla kasvuvoimallaan läpi vuoden. Palmuvehka työntää uutta vaaleanvihreää lehtivartta käsittämättömän sinnikkäästi jopa keskellä pimeintä talvea. Viirivehka ihastuttaa joka vuosi suloisella valkoisella kukinnallaan, joka kestää viikkojen ajan.

Palmuvehka_lehto

Palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) on Itä-Afrikasta lähtöisin oleva kasvi, joka sopeutuu niin aurinkoiseen kuin hyvinkin varjoiseen kasvupaikkaan. Kokemuksesta voin sanoa, että kasvi menestyy jopa paikassa, jossa lähimpään ikkunaan on matkaa yli kuusi metriä. Talvenkaan pimeys ei ole saanut palmuvehkaani väsähtämään, päinvastoin. Se on täynnä elämää. Kaamoksen aikana kasvi on kasvattanut lukuisia uusia lehtivarsia, jotka nyt ovat jo pitkiä ja reheviä.

Palmuvehka

Normaali huoneenlämpö on palmuvehkalle ihanteellinen lämpötila läpi vuoden. Keväästä syksyyn sitä kastellaan reilummin, mutta mullan on syytä antaa kuivahtaa välissä. Talvella kastelu on niukkaa. Itse olen huomannut, että sumutinpullolla suihkuttelu tekee lehdille hyvää. Palmuvehka on viherkasveistani ainoa, jota en ole vienyt kesäksi ulos, mikä onkin osoittautunut sille sopivaksi hoidoksi. Ensinnäkin kasvi on turhan suuri ja painava kannettavaksi. Toisena syynä on se, että kasvi on isossa altakasteluruukussa, mitä ei sovi pitää kesälläkään taivasalla. Sateellahan sinne kertyisi liikaa vettä.

Viirihehka_kukkii

Etelä-Amerikasta kotoisin olevaa viirivehkaa (Spathiphyllum alana) pidetään tehokkaana ilmanpuhdistajana, sillä kasvilla on kyky poistaa ilmasta monia epäpuhtauksia. Viirivehkakaan ei edellytä runsasta valoa menestyäkseen, joten sen voi sijoittaa kotona lähes minne tahansa. Kastelussa noudatetaan samaa linjaa kuin palmuvehkan kanssa. Kesällä runsaammin vettä ja talvella niukemmin. Suihkuttelu ja sumuttelu pitää lehdet virkeinä ja näyttävinä. Tasainen huoneenlämpö on viirivehkallekin paras olotila.

Viirivehka_kukka2

Oma yksilöni viettää kesät ulkona, sillä se ruukun pohjassa on oikeaoppisesti reikä. Ulkoilevat kasvit on tärkeää sijoittaa paikkaan, jossa ne ovat suojassa suoralta auringon paahteelta. Puun varjo tai muu puolivarjoisa paikka on paras. Hyvässä hoidossa viirivehka palkitsee hoitajansa kauniin valkoisella kukinnalla. Tyypillisintä kukinta on keväällä, mutta kukat voivat yllättää ihan mihin vuodenaikaan tahansa.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti