Hurmaavat pelargonit

Pelargonit ovat varmasti suosituimpia kesäkukkia. Eikä ihme. Nykyään erilaisia lajikkeita löytyy jo helposti eikä ole pakko tyytyä siihen perinteiseen punaiseen "mummokukkaan."Ostin toukokuussa Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä hurmaavia pelargoneja, joissa ihastuin sekä hempeään väriin että kukan muotoon. Pelargonit viihtyvät valossa ja lämmössä. Ne Lue koko kirjoitus

Suloiset jasmikkeet koristavat puutarhaa

Jasmikkeet ovat vanhoja koristepensaita Suomessa. Yleisin niistä,  pihajasmike (Philadelphus coronarius), on tiettävästi saapunut näille main jo 1700-luvulla. Se oli perinteinen puistojen ja puutarhojen koristepensas.  Oma "Kodin puutarha" -kirjani vuodelta 1933 tietää kertoa, että "metsäjasmiini (joka siis nykyisin tunnetaan nimellä pihajasmike) Lue koko kirjoitus

Keittiöpuutarhassa juuri nyt

Kasvimaalla on vihdoin alkanut näyttää siltä kuin tässä kohtaa kesää kuuluukin. Salaatit, rukolat, retiisit ja yrtit antavat nyt yltäkylläisesti satoa. Keittiöpuutarhassa on siis kaikki hyvin. Vai onko sittenkään? Lähempi tarkastelu paljastaa melkoisia aukkopaikkoja. Äärimmäisen kuiva ja kuuma alkukesä on kurittanut Lue koko kirjoitus

Valoa kasveille

Hei vaan kaikille! Onko teillä tämän kesän hyötykasvatusprojektit tuottaneet jo satoa? Meidän chililandiaan kuuluu hyvää. Saimme viimein viherpeukaloilta tilaamamme kasvilampun laitettua kattoon. Se ei ollutkaan niin yksinkertainen homma, sillä epähuomiossa valitsimme valaisimen jossa on sokeripalakiinnitys. Olohuoneen ainoa sokeripala oli jo Lue koko kirjoitus

Maistuva minipuutarha - yrttilaatikko

Yrttilaatikko on mainio pienen tilan puutarhaan tai vaikka isommankin kasvimaan kaveriksi. Yrttejä voi istuttaa pitkin kesää ja valita laatikkoon juuri omaan kesäkokkailuun sopivimmat. Löysin Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä hauskan jalallisen sinkkilaatikon. Salaojitin reilunkokoisen laatikon paksuhkolla kerroksella lekasoraa. Päälle asettelin palan suodatinkangasta, jotta Lue koko kirjoitus

väriloisto

Tulinen Kukkasipuli

 

 


Jaahas..mikäs kukka tämä tällainen oikein…

Tuhannen ja yhden yön tulppaanit.. Se jokin niissä vain on yhä vieläkin, vaikka statussymbolin asemansa ne menettivät jo kauan sitten 1600-luvulla, sen kuuluisan hollantilaisen tulppaanimanian myötä. Alunperinhän tuo Turkin Ottomaanien valtakunnassa suosituksi tullut kukka kannettiin Euroopan Alankomaihin harvojen ja valittujen pöytiä koristamaan, kunnes se sekoitti koko maan, aina inflaatioon asti. Tässä eriskummallisessa maailmassa lienee tarpeetonta edes kysyä, miten aivan tavallinen kukka voi saada aikaan jotain sellaista…


Se Pettämätön Purppuranhohtoinen tunne…

Näin naisen näkökulmasta katsottuna tulppaanien väriloistolla leikittely on vähän kuin kokeilisi uutta kakkureseptiä, tai valitsisi uutta huulipunaa tai kenkäparia useiden kymmenien jännien värien joukosta. Jopa niiden nimet ovat hekumallisia.. Joskus kaupoilla ollessani poikkean esimerkiksi luomivärihyllyllä ja valitsen nopeasti kulloinkin kyseiseen päivään tai tunnelmaan sopivimmalta tuntuvan värin, jonka sitten poimin käteeni katsoakseni ja kokeakseni sen nimen synnyttämän mielikuvan. Ehkä hassuakin, mutta niin totta!  Usein rasian pohjalta löytyy sanoja kuten ”utuinen ilta”, ”pehmeä kosketus”,  ”kiihkeä polte”, tai vaikkapa ”sateinen bulevardi”. Siitä sitten itsekseni hymähdellen lähden jatkamaan matkaa vaikkapa kohti uutta tiskiharjaa tai korvaavaa paria rikkimenneiden puutarhahanskojen tilalle. Mielikuvat pitävät kuitenkin otteessaan, eikä tuo ote tunnu ollenkaan ikävältä..

 


….Hei..! ..Pintaani vasten valuu jotain hidasta ja sakeaa..?!..

Jos miehen näkökulmasta pitäisi ajatella, voisin verrata värien ja mallien runsautta vaikkapa autokaupan ihmeelliseen maailmaan, jossa ne konepellin alaiset asiat painavat kai eniten, mutta ulkonäölläkin on varmasti oma arvonsa. Kyllä oikein vetävän näköinen auto saa helposti naisenkin pään kääntymään. Jälleen kerran, muodon ja värin lumo nousee arvoonsa.. Kukapa nyt pientä piristystä vastustaisi..

 

 

Todellakin, tulppaanin värikäs ja viriili historia on kätkenyt sisäänsä ”salaisuuden” jos toisenkin. Voi vain kuvitella, miten intoa puhkuvat keskieurooppalaiset floristit ovat posket palaen risteyttäneet tulppaaneja kilpaa renessanssin puuteroimissa kaupungeissa tuottaakseen toinen toistaan värikkäämpiä kukkia. Mikä tunne siitä onkaan mahtanut syntyä, kun uusia väri- ja muotomuunnelmia on syntynyt helposti, näppärästi, kuin taikasauvasta! Elettiin suurten löytöjen aikaa ja 1600-luvun kasvitieteilijät ovat ehkä kuvitelleet saaneensa luonnon kiedottua pikkusormensa ympärille suuressa viisaudessaan. Tieteen kehittyessä muunnosten todistettiin johtuvan virusinfektioista.

 


… muista ajovalot? ..:-)

Kaunis, alun perin Keski-Aasian aromailta kotoisin oleva tulppaani on kieltämättä yhden,  jos toisenkin tarinan arvoinen kukka, josta tehtiin aikoinaan kiivasta futuurikauppaa. Toisin sanoen, kukkasipuleita sitouduttiin ostamaan ja myymään tulevaisuudessa johonkin tiettyyn aikaan ja hintaan. Kysyntä ja tarjonta ylikuumenivat 1600-luvun Hollannissa siihen pisteeseen, että kuplan puhjettua tulppaanit unohdettiin siellä jopa yli sadaksi vuodeksi.

Seuraavaksi tuo Kukkien Freddy Krueger nosti päätään myös Ranskassa ja Englannissa, mutta se onkin jo toinen tarina.. Siksi lienee viisainta kumartua kohti multaista maata ja istuttaa sipulit vailla minkäänlaisia illuusioita. Vähän kuin vaalisi omaa maalaisjärkeään, josta sitten huhti-kesäkuussa ponnahtanee ilmoille se iänikuinen, aisti-iloinen tulppaani.

 


Pimeää Kauneutta 🙂

 

Kirjoittanut Flora Fiona 1 Kommentti