Daalian talvetus (ja daaliahuijaus)

Mainitsin ohimennen syyskuun alussa täällä, miten ostamani valkoinen 'Cafe au lait' daalia paljastui joksikin ihan muuksi. Nooh, kyseisestä kojusta tehdyt messuostokset jatkoivat samalla linjalla loppuun asti. Jokaikinen daaliajuurakko puhkesi kukkaan erilaisena kuin olin sen ostanut. Jospa vihdoin ottaisin opiksi Lue koko kirjoitus

Kalamondiini, pikkuinen sitruspuu

Pikkuinen sitruspuu, kalamondiini, taitaa olla vähän haastavan maineen omaavista sitruspuista se kaikkein helppohoitoisin. Sen lehdet ovat kiiltävän vihreät ja kukat valkoiset. Hedelmät ovat pienet, oranssit ja todella kirpeät. Kalamondiinit viihtyvät kesäaikaan esimerkiksi terassilla tai ihan taivasalla. Se pitää valosta ja Lue koko kirjoitus

Keittiöpuutarhassa syyskuussa

Syysmyräkkä on riepotellut puutarhaa pari päivää. Tuulessa lentelevät keltaiset lehdet ovat saaneet syksyn tuntumaan konkreettiselta, vaikka syyskuun keittiöpuutarhassa on vielä paljon sadonkorjuuta ja muuta puuhaa. Kasvihuone on täynnä ihanan värikkäitä tomaatteja. En ole vielä tehnyt ansarin syyssiivousta, joten jokainen auringonsäde Lue koko kirjoitus

Syksy saapui puutarhaan ja myymälään

Syksy on saapunut paitsi puutarhaan, niin myös Viherpeukaloiden puutarhamyymälään. Myymälä on juuri nyt täynnä syksyn hehkuvia värejä. Nyt on hyvä hetki tarkistaa lyhtyjen tilanne kotona, sillä tarjolla on toinen toistaan kauniimpia valon tuojia. Voin vain kuvitella, miten upeasti kynttilänvalo tuikkii Lue koko kirjoitus

Monikäyttöiset maanpeittäjät!

Monivuotiset perennat pärjäävät oikealla kasvupaikalla pienellä hoidolla, kasvavat rehevästi ja kukkivat runsaasti. Maanpeiteperennat ovat luonnollisia maanpinnan kattajia. Ne vehreyttävät ja kukittavat puiden sekä pensaiden alustat ja ovat erinomaisia istutusten reunuksissa ja rinteissä sekä toimivat myös nurmikon korvikkeena. Kukkapenkeissä maanpeiteperennojen avulla saadaan Lue koko kirjoitus

lumikello

Ei ikinä ennen! Eli ihmeellinen lumikello.

Olen monena syksynä istuttanut maahan lumikellon sipuleja. Ja yhtä monena keväänä olen joutunut toteamaan, että ne eivät jostakin syystä suostu kukkimaan puutarhassamme. Tiukka savimaa ei kieltämättä ole lumikelloille paras kasvualusta. Muistelin jo luovuttaneeni kokonaan asian suhteen. Kunnes, eräänä toukokuun päivänä, tulppaanien jo kasvattaessa terhakasti lehtiään, huomasin kukkapenkissä jotakin yllättävää. Lumikello! Niin herkkä, kaunis ja hentoinen. Voi ihmetys ja autuus!

Muistin sopukoista mieleeni palautui pieni lumikelloruukku, jonka istutin kesähuoneen penkkiin viime keväänä. Se oli ilahduttaneet alkuvuodesta sisällä ja istutin ne maahan heti, kun maa oli tarpeeksi sula kaivettavaksi.

Ostan aina alkuvuodesta erilaisia narsisseja, helmililjoja, krookuksia ja muita sipulikukkia helpottamaan kevään odotusta. Usein näitä alkaa saada kaupoista jo helmikuussa. Näitä sisälle ostettavia ja myöhemmin jo kukkineita sipuliruukkuja ei missään nimessä kannata heittää pois. Ne voi siirtää puutarhaan heti maan sulettua. Vaihtoehtoisesti kukkien voi antaa nuupahtaa kaikessa rauhassa ja istuttaa niiden sipulit maahan myöhemmin syksyllä muiden kukkasipulien tapaan.

On makuasia, toimiiko heti keväällä vai vasta syksyllä. Tähän aikaan vuodesta maasta nousevat tulppaanit sekä muut alkukesän perennat peittävät nopeasti yksittäisten sipulikukkien kuihtuvat lehdet alleen. Kun lehtien antaa lakastua kukinnan jälkeen, sipuli kerää itseensä voimia ja jaksaa kukkia myös seuraavana vuonna. Yleensä istutan pienet sipulikukkaruukut, kuten kirjopikarililjat ja iirikset heti keväällä.

Suuremmat määrät narsisseja ja helmililjoja kerään ilmavaan koriin ulkovaraston taakse. Ne saavat kuihtua siellä rauhassa ja keräillä voimia sipuleihinsa. Myöhemmin syksyllä on hyvä vielä tarkistaa sipulien kunto. Kiinteät ja ehjät sipulit jaksavat kukkia myös jatkossa ja hyvällä tuurilla kukista pääsee nauttimaan useamman vuoden.

Oman kokemukseni mukaan sinnikkäimpiä ovat helmililjat ja kirjopikarililjat. Ja toivon mukaan nyt myös lumikellot!

Kirjopikarililjat kukkivat puutarhassa juuri nyt kauneimmillaan. Valkoisiakin löytyy, mutta suurin osa meillä kasvavista on viininpunaisia. Kasvihuoneen vieressä oleva mätäs on aikoinaan ollut hentoinen kevätkukkaruukku. Se on kasvurauhan saatuaan lisääntynyt vuosien varrella sivusipuleista ja siemenistä. Kasvi on vähään tyytyväinen ja muodostaa pikku hiljaa laajojakin kasvustoja.

Keväällä kotiin hankituista sipulikasveista on iloa pitkään. Sama koskee tietenkin ulkona olevia ruukkuistutuksia. Omistani ovat näissä helteissä kuihtuneet perunanarsissit, mutta orvokit ja bellikset jatkavat hyväkuntoisina.  Sipulit siis varaston taakse koriin ja tilalle ruukkuun jotakin ihanan kesäistä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti