Daalian talvetus (ja daaliahuijaus)

Mainitsin ohimennen syyskuun alussa täällä, miten ostamani valkoinen 'Cafe au lait' daalia paljastui joksikin ihan muuksi. Nooh, kyseisestä kojusta tehdyt messuostokset jatkoivat samalla linjalla loppuun asti. Jokaikinen daaliajuurakko puhkesi kukkaan erilaisena kuin olin sen ostanut. Jospa vihdoin ottaisin opiksi Lue koko kirjoitus

Kalamondiini, pikkuinen sitruspuu

Pikkuinen sitruspuu, kalamondiini, taitaa olla vähän haastavan maineen omaavista sitruspuista se kaikkein helppohoitoisin. Sen lehdet ovat kiiltävän vihreät ja kukat valkoiset. Hedelmät ovat pienet, oranssit ja todella kirpeät. Kalamondiinit viihtyvät kesäaikaan esimerkiksi terassilla tai ihan taivasalla. Se pitää valosta ja Lue koko kirjoitus

Keittiöpuutarhassa syyskuussa

Syysmyräkkä on riepotellut puutarhaa pari päivää. Tuulessa lentelevät keltaiset lehdet ovat saaneet syksyn tuntumaan konkreettiselta, vaikka syyskuun keittiöpuutarhassa on vielä paljon sadonkorjuuta ja muuta puuhaa. Kasvihuone on täynnä ihanan värikkäitä tomaatteja. En ole vielä tehnyt ansarin syyssiivousta, joten jokainen auringonsäde Lue koko kirjoitus

Syksy saapui puutarhaan ja myymälään

Syksy on saapunut paitsi puutarhaan, niin myös Viherpeukaloiden puutarhamyymälään. Myymälä on juuri nyt täynnä syksyn hehkuvia värejä. Nyt on hyvä hetki tarkistaa lyhtyjen tilanne kotona, sillä tarjolla on toinen toistaan kauniimpia valon tuojia. Voin vain kuvitella, miten upeasti kynttilänvalo tuikkii Lue koko kirjoitus

Monikäyttöiset maanpeittäjät!

Monivuotiset perennat pärjäävät oikealla kasvupaikalla pienellä hoidolla, kasvavat rehevästi ja kukkivat runsaasti. Maanpeiteperennat ovat luonnollisia maanpinnan kattajia. Ne vehreyttävät ja kukittavat puiden sekä pensaiden alustat ja ovat erinomaisia istutusten reunuksissa ja rinteissä sekä toimivat myös nurmikon korvikkeena. Kukkapenkeissä maanpeiteperennojen avulla saadaan Lue koko kirjoitus

runkotomaatti

Tomaatin kouliminen

Maaliskuussa on aika kylvää tomaatit. Itselläni suurin osa siemenistä on jo päässyt multiin, muutama mukaan tarttunut siemenpussi odottaa vielä työstöä. Kieltäydyn tässä kohtaa ajattelemasta, mihin taimet tulevat mahtumaan. Tänä vuonna kokeilussa on 13 eri lajiketta. Siinäpä sitten ihmettelen touko-kesäkuussa hujoppien kasvattieni kanssa!

Muutaman lajikkeen olen jo ehtinyt koulia, mutta suurin osa kylvöksistä on vielä liian hentoisia tuohon rupeamaan. Kouliminen tarkoittaa siis pienten taimenalkujen siirtämistä tilavampaan kasvatusastiaan. Astia voi olla vaikkapa muoviruukku tai maitotölkki. Näin juuret saavat tilaa kasvaa ja voimistua.

Milloin sitten koulitaan? Kun taimissa on sirkkalehtien lisäksi ensimmäinen oikea lehtipari. Kastele taimet hyvin ennen koulimista. Taimia siirtäessäsi ota kiinni varovasti lehdistä, älä varresta. Hento varsi napsahtaa helposti poikki. Kouli tomaatintaimet aina entistä kasvusyvyyttä syvempään, eli alimpaan lehtipariin asti. Silloin taimi kasvattaa juuria koko varren pituudelta ja kasville muodostuu vahva juuristo.

Koulin taimet taimimultaan maitotölkkeihin ja aloitan taimien lannoittamisen laimealla starttilannoituksella muutama viikko koulimisen jälkeen. Erityisen tärkeää on pitää huolta mullan tasaisesta kosteudesta ja riittävästä valosta. Kun taimet kasvavat isommiksi, lisään multaa jälleen alimpaan lehtipariin saakka.

Tänä vuonna käytössäni on ensi kertaa muutama kasvivalo, joten odotan innolla tuleeko taimista vantterampia. Viimeistään uloskaraisun jälkeen hontelotkin taimet kyllä vankistuvat, joten tässä kohtaa ei kannata liiaksi murehtia huojuvaa kasvustoa.

Ostin hiljattain kirppikseltä vuoden 1950 Luonnontieto-koulukirjan. Siellä kehotetaan ”nuoria luonnon ystäviä” tomaattiviljelmien pariin: ”Tomaatti on vaatelias kasvi, mutta se on myös kaikkein maukkaimpia ja terveellisimpiä vihanneksia. Laita sinäkin pieni tomaattiviljely! Saatpa nähdä, että se maksaa vaivan.”

Kylvöastiaksi ehdotetaan ”naulalaatikkoa” ja koulintavaiheessa kehotetaan valitsemaan ”50 parasta tainta”. Että ei mitään piperrystä edes koululaisilla!

Vanhojen puutarhakirjojen lukeminen on varsin hilpeää puuhaa. Opit ovat suurimmalta osin pysyneet samana, mutta aikakaudelle tyypilliset ilmaukset ja värikäs kielenkäyttö nostavat hymyn väkisinkin suunpieliin. Tämäkin luonnontiedon oppikirja päätyy koko kirjan sisällön summaavaan lauseeseen:

Muista, että vain tyytyväinen ja sovinnollinen ihminen voi olla iloinen ja onnellinen.”

Joten ei muuta kuin tomaatteja kasvattamaan!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Tomaatit kypsiksi

Viikonloppuna saatiin nauttia ihanasta auringosta ja lämmöstä. Hyvä niin, sillä sitähän raakiletomaatit (ja puutarhuri) kaipaavat. Vielä paljon lisää! On kuitenkin pari niksiä, joilla tomaattien kypsymistä voi edesauttaa, oli luontoäiti millä tuulella tahansa.

DSC_1360

Ensinnäkin, runkotomaatin lehtihankoihin kasvavia ylimääräisiä versoja eli varkaita tulisi muistaa poistella yhä edelleen. Varkaat kuluttavat turhaan kasvin energiaa. Ne on helppo napsaista pois sitä mukaan kuin niitä huomaa. Alkukesästä kaikki onkin siistiä, järjestelmällistä ja helposti hallittavissa. Tässä vaiheessa kasvukautta tomaatit kurkottelevat kohti kasvihuoneen kattoa sikin sokin ja osa varkaista tahtoo jäädä huomaamatta.

DSC_0870

Alalehtiä karsimalla nopeutetaan tomaattien kypsymistä, kun auringonvalo löytää paremmin perille. Myös kasvusto tuulettuu ja syksyn myötä nouseva ilmankosteus ei aiheuta tuhoja ja altista tomaattia kasvitaudeille.

DSC_0948

Lehtiä tulisi poistaa vähitellen, muutama lehti kerrallaan, kerran viikossa. Lehtien karsimisesta sanotaan usein, että niitä poistetaan vain alimpaan kypsymässä olevaan tomaattiterttuun asti. Lehdet kuljettavat yhteyttämistuotteita kypsyviin hedelmiin, siksi niitä ei tulisi poistaa tertun yläpuolelta. Kunhan hedelmät ovat alkaneet kunnolla kypsyä, karsin lehtiä myös tertun yläpuolelta.

DSC_0966

Runkotomaatit latvomalla kasvi käyttää energiansa jo vihreänä olevien pallukoiden kypsyttämiseen eikä puske latvukseen enää uutta kukkaa ja kasvustoa. Meillä latvotaan yleensä elokuun alkupuolella tai kun kasvihuoneen katto tulee vastaan. Minulle on aikoinaan opetettu, että latvomiskohdan kukkatertun yläpuolelle  jätetään kaksi lehteä ja latva katkaistaan siitä. Yhteyttäessään lehdet tuovat ravinteita alapuolella oleville tomaateille. Käytännössä tämäkin on välillä vähän miten sattuu. Pääasia, että tomaatti tulee latvottua ja kasvusto pysyy ilmavana.

DSC_1559

Vaikka muistaisi tehdä kaiken yllä olevan, niin silti niitä raakoja tomaatteja aina jää. Kun syksy ja hallan vaara sitten (pitkääään ajan päästä) saapuu, kannattaa vihertävät tomaatit kerätä talteen ja jälkikypsyttää ne sisällä. Tomaatti osaa varastoida energiaa, jonka turvin se jatkaa kypsymistä ilman isäntäkasvustoaan.

DSC_0874

Nopeinta kypsyminen on huoneenlämmössä ja itse olen kypsytellyt raakileita laakeassa korissa keittiön pöydällä. Tomaatit voi vaikka peittää kevyesti sanomalehdellä, se suojaa tomaatteja nahistumiselta. Kun samaan koriin vielä sujauttaa omenan, joka erittää kypsymistä nopeuttavaa etyleeniä, on konkareiden neuvomat kotiniksit hyödynnetty.

DSC_1300

Peukut pystyyn auringolle ja väriä pullisteleville tomaateille!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti