Daalian talvetus (ja daaliahuijaus)

Mainitsin ohimennen syyskuun alussa täällä, miten ostamani valkoinen 'Cafe au lait' daalia paljastui joksikin ihan muuksi. Nooh, kyseisestä kojusta tehdyt messuostokset jatkoivat samalla linjalla loppuun asti. Jokaikinen daaliajuurakko puhkesi kukkaan erilaisena kuin olin sen ostanut. Jospa vihdoin ottaisin opiksi Lue koko kirjoitus

Kalamondiini, pikkuinen sitruspuu

Pikkuinen sitruspuu, kalamondiini, taitaa olla vähän haastavan maineen omaavista sitruspuista se kaikkein helppohoitoisin. Sen lehdet ovat kiiltävän vihreät ja kukat valkoiset. Hedelmät ovat pienet, oranssit ja todella kirpeät. Kalamondiinit viihtyvät kesäaikaan esimerkiksi terassilla tai ihan taivasalla. Se pitää valosta ja Lue koko kirjoitus

Keittiöpuutarhassa syyskuussa

Syysmyräkkä on riepotellut puutarhaa pari päivää. Tuulessa lentelevät keltaiset lehdet ovat saaneet syksyn tuntumaan konkreettiselta, vaikka syyskuun keittiöpuutarhassa on vielä paljon sadonkorjuuta ja muuta puuhaa. Kasvihuone on täynnä ihanan värikkäitä tomaatteja. En ole vielä tehnyt ansarin syyssiivousta, joten jokainen auringonsäde Lue koko kirjoitus

Syksy saapui puutarhaan ja myymälään

Syksy on saapunut paitsi puutarhaan, niin myös Viherpeukaloiden puutarhamyymälään. Myymälä on juuri nyt täynnä syksyn hehkuvia värejä. Nyt on hyvä hetki tarkistaa lyhtyjen tilanne kotona, sillä tarjolla on toinen toistaan kauniimpia valon tuojia. Voin vain kuvitella, miten upeasti kynttilänvalo tuikkii Lue koko kirjoitus

Monikäyttöiset maanpeittäjät!

Monivuotiset perennat pärjäävät oikealla kasvupaikalla pienellä hoidolla, kasvavat rehevästi ja kukkivat runsaasti. Maanpeiteperennat ovat luonnollisia maanpinnan kattajia. Ne vehreyttävät ja kukittavat puiden sekä pensaiden alustat ja ovat erinomaisia istutusten reunuksissa ja rinteissä sekä toimivat myös nurmikon korvikkeena. Kukkapenkeissä maanpeiteperennojen avulla saadaan Lue koko kirjoitus

pikkupuut

Kalamondiini, pikkuinen sitruspuu

Pikkuinen sitruspuu, kalamondiini, taitaa olla vähän haastavan maineen omaavista sitruspuista se kaikkein helppohoitoisin. Sen lehdet ovat kiiltävän vihreät ja kukat valkoiset. Hedelmät ovat pienet, oranssit ja todella kirpeät.

kalamondiini-hedelmät

Kalamondiinit viihtyvät kesäaikaan esimerkiksi terassilla tai ihan taivasalla. Se pitää valosta ja viihtyy parhaiten tuulelta suojassa. Talvisin kalamondiini kannattaa sijoittaa mahdollisimman valoisaan tilaan. Meillä se talvehtii suuren ikkunan äärellä, ihan normaalissa huoneenlämmössä.

kalamondiini-kasvihuone

Kalamondiinia tulee kastella säännöllisesti, mutta multa saa kuivahtaa kasteluiden välissä. Erityisesti talvisaikaan kasvi pitää sumuttelusta, joka on myös tehokas keino pitää tuholaisia poissa.

Viime talvi kyllä otti kalamondiinilla koville, liekö syynä vähän huithapeli kasvinhoitaja..? Jouduin leikkaamaan aika paljon pystyyn kuolleita oksia pois ja mietin, miten reppanan mahtaa uudella kasvukaudella käydä. Toukokuussa kasvi muutti lasitetulle terassille yhdessä hedelmiä puskevan viikunan kanssa. Sitä mukaan kuin viikuna komistui ja hedelmät pullistuivat, kalamondiini tuntui kutistuvan.

viikuna-kalamondiini

Myöhemmin siirsin sitruksen kasvihuoneeseen, jossa se on saanut olla koko kesän aika lailla oman onnensa nojassa. Kasvihuonetta tyhjentäessäni huomasin kalamondiinin tuuheutuneen kivasti. Ja jossakin vaiheessa se on myös kukkinut, sillä latvustossa näkyy pieniä hedelmän alkuja!

kalamondiini pienet hedelmän alut

Kalamondiini on siitä kiehtova kasvi, että se pystyy sekä kukkimaan että kypsyttämään hedelmiä samaan aikaan. Ja se kukkien tuoksu! Jotain niin mahtavaa. Parhaimpina vuosina tämä on kukkinut kahdesti vuodessa. Usein kukinta ajoittuu syksyyn, jolloin kotiin leijailee kertakaikkisen huumaava tuoksu.

kalamondiini kukka

Minulla on ollut myös hauskoja minikokoisia kalamondiineja, mutta niitä en ole onnistunut talvettamaan. Kokemukseni on, että mitä kookkaamman kasvin ostaa, sen paremmin se selviytyy talvesta sisätiloissa.

kalamondiini

Nyt kalamondiini saa vielä hetken nautiskella lasitetun terassin suomasta valosta. Kalamondiini sietää kylmää, mutta öiden mennessä pakkasen puolelle otan sen sisälle.

kalamondiini ruukussa terassi

Toivottavasti se selviää tulevastakin talvesta. Kalamondiini on onneksi osoittautunut varsin sitkeäksi kasviksi!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Hakuropajun tuho ja nousu

Istutin loppukeväästä hakuropajun ruukkuun, kuten jo monen vuonna aikaisemmin. Hakuropaju on näyttävä pikkupuu, jonka vihreä-puna-valkokirjava lehdistö muuttuu syksyn tullen lähes valkoiseksi. Silloin pikkupuu tuntuu suorastaan hohtavan ja tuovan valoa puutarhaan. Hakuropaju kestää hyvin muotoonleikkaamista ja latvusta voisi leikellä pallon muotoon. Itse olen antanut pikkupuun kasvaa kesän ajan vapaasti ja vallattomasti.

hakuropaju-kesähuone

En ole onnistunut talvettamaan hakuropajua maahan istutettuna tai varastossa. Pidän kuitenkin kovasti pikkupuista ruukussa, joten nopeakasvuinen hakuropaju on saanut koristaa kesähuoneemme portaita jo useampana kesänä. Hakuropaju on edullinen pikkupuu, joten olen malttanut ostaa sen joka vuosi.

hakuropaju-uusi

Hakuropaju viihtyy suojaisalla kasvupaikalla, auringossa tai puolivarjossa. Ja sitä kesähuoneen edusta totisesti on. Siinä mielessä paikka on kasveille (ja laiskalle kastelijalle) haasteellinen, että rakennuksen katto torppaa terassin sadevedet. Sinne ei myöskään yllä puutarhaletku. Tänä kesänä kesähuoneen rappusilla on ollut varsin paahteista, joten kasvit ovat joutuneet koville.

hakuropajun-ruukkukasvatus

Niinpä lomareissulta palatessamme vastassa odotti surkea näky. Hakuropaju oli kuivunut pystyyn. Suorastaan palanut karrelle paahteessa. Siirsin hakuropajun takapihan ”väliasemalle”, jonne päätyvät kaikki jatkokäsittelyä odottavat kasvit. Tiedättehän sen paikan, jossakin katseilta piilossa. Jonne kannetaan ränsistyneet ruukut odottamaan tyhjennystä ja putsausta. Sinne hakuropajunkin unohdin.

hakuropaju-kuivuminen

Vaan sattui niin somasti, että pian saatiin heinäkuun ensimmäiset kunnon sateet. Rankkasateen jälkeen, helteessä, ruukussa alkoi tapahtua. Oksiin ilmaantui pienen pieniä silmuja, jotka puhkesivät nopeasti uuteen lehteen.

hakuropaju-silmu

Ruukun kiikutus takaisin etupihalle, kuivuneiden kärkien leikkaus ja nauttimaan hakuropajun henkiin heräämisestä. Tämä todisti jälleen kerran, että kasvien kanssa on parempi olla hidas liikkeissään. Onneksi se sujuu meikäläiseltä varsin luonnikkaasti. Nyt elokuussa on aika erikoista nauttia heleästä keväänvihreästä, kun muu puutarha alkaa jo valmistautua syksyyn.

hakuropaju-uusi kasvu

Tällainen kuolleista nouseminen ja ”uusi kevät” saattaisi sekottaa kasvin talvehtimisen pahanpäiväisesti. Mutta kun hakuropajun talvetus ei ole onnistunut itseltäni muutenkaan, en ota stressiä asian suhteen. Tiedä vaikka tämä olisi niin sisukas kaveri, että selviäisi. Pakko ainakin yrittää!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Persikkasatoa omasta pihasta?

Yksi viime kesän erikoisempia kokeiluja puutarhassamme oli persikkapuun kasvatus. Ostin Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä hillittykasvuisen ’Bonanza’-persikan, jonka istutin reilunkokoiseen ruukkuun.

Persikka ’Bonanza’ on tuotetietojen mukaan itsepölytteinen lajike, eli se tuottaa hedelmiä ilman toista lajikettakin.

Persikka viihtyy valoisalla, lämpimällä ja tuulensuojaisalla paikalla. Meillä se vietti kesän kasvihuoneen perällä, vähän viidakkomaisissa  olosuhteissa. Se olisi passeli pikkupuu myös terassille tai parvekkeelle.

Persikka viihtyi loistavasti tomaattien ja yrttien kaverina, vähän kosteissa olosuhteissa. Se kasvatti kesän aikana koristeellisen ja rehevän lehdistön, mutta kaunista kukintaa (tai sadonkorjuuta) en vielä päässyt näkemään.

Istutin persikan tyvelle valkoista ja punaista kuukausimansikkaa. Se muodosti hauskan parin persikan suippojen lehtien kanssa.

Persikka viihtyi kasvihuoneen suojissa pitkälle lokakuuhun. Sen jälkeen kannoin ruukun varastoon talvehtimaan pois pakkasen tieltä. Nyt näyttää siltä, että persikka on selvinnyt pimeästä kaudesta elossa, vaikka onkin ollut koko talven varastossa täysin oman onnensa nojassa.

En tiedä tulenko koskaan näkemään herkkää vaaleanpunaista kukintaa tai maistamaan mehukkaita hedelmiä. Mutta ruukussa kasvava persikka on kaunis pikkupuu ja ehdottomasti kokeilun väärti!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti