Miten saan perennapenkin onnistumaan?

Perennapenkin perustaminen on mahdollista keväästä syksyyn. Penkin tekeminen ja siitä huolehtiminen ei ole vaikeaa. Perusasioiden täytyy kuitenkin olla kunnossa, jotta hoito olisi vaivatonta ja perennat menestyisivät vuodesta toiseen. Oikealle kasvupaikalle valitut perennat ovat pitkäikäisiä ja helppohoitoisia. Epäedullisella paikalla kasvit eivät viihdy tai ainakin niiden hoidosta tulee turhan työlästä.

Oikea kasvupaikka tarkoittaa käytännössä sopivia valo-olosuhteita ja oikeanlaista kasvualustaa. Helpommalla pääsee, kun istuttaa auringon palvojat aurinkoiseen paikkaan ja varjon ystävät puolivarjoon tai varjoon. Suurin osa perennoista viihtyy valoisalla, muttei paahteisella, tai puolivarjoisalla paikalla. Kannattaa hyödyntää esim. puiden ja pensaiden varjostava vaikutus.

Perennaryhmä kannattaa suunnitella mm. kukinta-aikojen, kukkien värien ja kasvukorkeuksien mukaan. Jos haluat päästä todella helpolla, nettikaupastamme löytyy valmiiksi suunniteltuja kokonaisuuksia, joiden perennat sopivat yhteen kaikin puolin.

Mistä aloitetaan?

Pääsääntöisesti kaikki perennat Suomessa hyötyvät kohopenkki-istutuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että penkki on maanpintaa selkeästi korkeammalla. Kohopenkin etuja on erityisesti se, ettei vesi jää koskaan juuristolle seisomaan vaan valuu juuristolta poispäin. Kohopenkki myös lämpenee nopeammin.

Rikkakasvivapaata kasvualustaa on oltava riittävästi lajista riippuen. Tavallinen kalkittu ja peruslannoitettu puutarhamulta sopii useimmille lajeille. Hiekka kasvualustassa lisää veden läpäisevyyttä, mikä vaikuttaa kaikkeen kasvusta talvenkestoon. Nurmikon ja puiden juuriston pääsy perennapenkkiin kannattaa estää esim. kanttauksin, juurimatolla, laudoilla, muurikivillä, turveharkoilla tai erilaisilla valmisreunuksilla.

Perennapenkin kasvirunkona kannattaa suosia kestäviä lajeja, arempia voi istuttaa lisukkeeksi. Maanpeiteperennat korkeampien juurella pitävät rikkakasvit loitolla ja kosteuden kasvualustassa. Taimet istutetaan lajin vaatimin etäisyyksin. Liian pitkät taimivälit lisäävät kitkemistyötä ja kasteluntarvetta. Liian lyhyet istutusvälit johtavat turhiin siirtelyihin jatkossa. Myös kasvitaudit viihtyvät liian rehevässä kasvustossa.

Entä ne rikkakasvit ja muu hoito?

Istutuksen jälkeen perennoja kastellaan harvoin, mutta kerralla reilusti. Tämä saa taimet kasvattamaan juurensa syvemmälle, jolloin perennoista tulee kestäviä mm. kuivuuden suhteen. Siten myöhemmin perennapenkkiä ei tarvitse olla koko ajan kastelemassa, edellyttäen tietysti että perennat sopivat kasvupaikalleen.

Maa painuu ajan myötä, joten kasvualustaa (multaa ja/tai kompostia) on hyvä lisätä tarvittaessa. Hoitolannoituksesta kannattaa huolehtia, sillä hyvin ruokittu perennapenkki kestää tautien ja tuholaisten hyökkäykset paljon tehokkaammin kuin nälkäinen. Vuosittainen kalkitus takaa sen, että perennat pystyvät hyödyntämään lannoitteiden ravinteet.

Helppohoitoinen perennapenkki pähkinänkuoressa

Noudattamalla allaolevia, yksinkertaisia vinkkejä perennapenkkisi kukoistaa vuodesta toiseen, eikä sinun tarvitse olla koko ajan kitkemässä ja kastelemassa sitä.

• Oikeat perennalajit oikeaan paikkaan. Tämä on kaiken alku ja juuri.

• Käytä riittävästi aikaa suunnitteluun, niin säästyt turhilta kommelluksilta.

• Käytä puhdasta, rikkakasvivapaata kasvualustaa.

• Varaa riittävästi peruskalkittua ja -lannoitettua, vettäläpäisevää kasvualustaa.

• Rajaa penkki nurmikosta ja puiden juuristolta.

• Istuta kestäviä ja luotettavia lajeja penkin peruskasveiksi.

• Älä liioittele lajimäärän kanssa.

• Istuta taimet kohtuullisin taimivälein.

• Maanpeittoperennat auttavat rikkakasvitorjunnassa.

• Kastele tarvittaessa, ei vain tavan vuoksi.

• Muista kitkeä rikkakasvit erityisesti penkin alkutaipaleella. Tämä helpottaa tulevaisuudessa.

• Älä unohda vuosittaista lannoitusta ja kalkitusta.

• Lisää hyvää kasvualustaa tarvittaessa.

• Ja ennen kaikkea: muista nauttia työsi hedelmistä!