Pihojen helppohoidokit – Angervot ja pensashanhikit

Koristepensailla ja aidoilla saadaan pihalle monivuotisia raameja. Useimmat pihan pensaista selviävät varsin vähäisellä hoidolla. Hoitotoimenpiteiksi riittää kastelu, lannoitus ja mahdolliset leikkaukset. Tässä muutama vinkki pihasuunnitteluun liittyen.

Rusopajuangervo

Tämä kaunis pystykasvuinen koristepensas on Rusopajuangervo. Sen tuntomerkkejä ovat suippokärkiset, sahalaidalla varustetut tummanvihreät lehdet. Kukintona sillä on kartiomainen terttu, joka on hieman karvainen ja punertava. Tämä angervo kukkuu elo-syyskuussa.

Rusopajuangervoita voi käyttää joko aitana tai pensaina. Ne ovat helppohoitoisia ja hyvin peittäviä. Rusopajuangervo on myös hyvin nopeakasvuinen. Nopeakasvuisuuden lisäksi se leviää helposti, joten juurimaton asentaminen istutusvaiheessa on ihan järkevä lisä. Tämän koristepensaan hyviä puolia ovat sen muokattavuus. Sitä voi muokata omaan malliin sopivaksi leikkaamalla. Paras aika tähän toimenpiteeseen on maalis-huhtikuu.

Jaloangervot

Jaloangervot ovat itse asiassa kestäviä ryhmäperennoja vaikka ne ovatkin pensasmaisia. Niille parhain paikka löytyy puolivarjoista, runsasmultaisesta pihan nurkkauksesta. Jaloangervot menestyvät myös auringossa, mutta silloin pitää vain huolehtia että kasvualustaa on riittävästi. Säännöllinen kastelu on tälle kasville tärkeätä. Jaloangervoiden seuralaisiksi käyvät muun muassa hortensiat ja alppiruusut. Jaloangervosta saa myös piristävää väriä vesiaiheiden läheisyyteen, koska se menestyy hyvin vedenäärellä.

Istuttaessa jaloangervoita pidä huoli, että istutusväli on ainakin 30-40 senttiä. Lisäksi tämän kasvin yhteydessä kannattaa pitää mielessä keväthalla, joka voi vahingoittaa vastaistutetun kasvin lehtiä. Kevään loppupuolella puhkeavista lehdistä voi myös päätellä kukinnon sävyn. Jos lehdet ovat tumman punaiset, tulee kukinnostakin tummempi purppura. Itse kukinta ajoittuu heinä-syyskuuhun.

Jaloangervojen hauskoja puolia ovat sen kyky houkutella perhosia. Jaloangervoiden maksimi korkeus hipoo hieman yli metrin. Toki jaloangervoista löytyy myös matalampia lajikkeita.

Pensashanhikit

Pihoille istuttaa mieluusti helppohoitoisia koristekasveja, jotka kukkivat vuodesta toiseen, eivätkä ne vaadi paljon jatkuvaa työtä. Pensashanhikki on yksi vaihtoehto näyttävään pensaaseen. Se kukkii suhteellisen pitkään, jopa kesäkuusta lokakuuhun saakka hieman lajikkeesta riippuen tietenkin.

Pensashankin voi sijoittaa huoletta aurinkoiselle / puolivarjoiselle paikalle, jossa on kuivahko, kalkkipitoinen tai hiekansekainen maa. Jos pensashanhikin haluaa valjastaa aidaksi, pitäisi istutusväli olla puoli metriä, muuten ne voidaan istuttaa noin metrin päähän toisistaan. Pensashanhikki menestyy lähes koko maassa (korkeimpia 7 ja 8 kasvuvyöhykettä lukuunottamatta). Lisäksi tätä kauniisti kukkivaa pensasta on saatavilla monissa eri värivaihtoehdoissa. Itse tykästyin tähän valoisaan keltaiseen pensashanhikkiin. Se ei säikähdä myöskään kovaa tuulta, eikä kuivuutta. Pensashanhikki ei vaadi säännöllistä leikkausta, mutta vanhoja oksia on hyvä leikata varhain keväällä kasvun ja kukinnan parantamiseksi. Tällaisia helppohoitoisia kasveja kyllä arvostaa varsinkin jos pihalla on paljon muuta tekemistä ja muita kasveja, jotka vaativat jokapäiväisen kastelun kesän aikana.