
Metsurille töitä tarjolla!

Latvominen on oma taiteenlajinsa, joka ei onneksi (niin kuin mikään muukaan, pienten kasvikuntamme samuraiden kasvatuksessa) vaadi kauheasti osaamista. Eli miltä musta tuntuu, kysyi kylän vanha jäärä blondilta… Joten kun sisäkasvatuksessa alkaa kasvi rönsyillä niin, että on vaikea sohvalta televisiosta salattujaelämiä katsella tai kun katto tulee vastaan, on hyvä tarttua saksiin. Sama jos ulkona tai kasvihuoneessa alkaa vartta olemaan kun koripallokentällä, mutta tasapaino kävelemään opettelevalla lapsella, on hyvä latvoa.

Kaverit (vas. Carolina Reaper x2, Bonda Ma Jacque, Birds Eye, Pink Habanero) yrittävät karkuun katon kautta.

Keväällä liian innokkaasti viety pihalle ja kävi pakkasherra puraisemassa. Näin paljoa ei kannata kasvia leikata kuin hätätilanteessa, vaan jättää aina jäljelle lehtiä vähintään yhden parin verran, mieluummin useamman.
Latvomisen voi aloittaa helposti jo aikaisemminkin, kun kasvi on kasvattanut useamman lehtiparin. Tarkoituksena on edes auttaa kasvia tekemään enemmän oksia, samalla kasvattamaan varteen lisää paksuutta, ja näin saada mahdollisimman tuuhea ja tuottava chili. Ja tästä näkee tulokset nopeasti, joten tämä touhu sopii myös teille kaikille ylivilkkaudesta kärsiville, sillä parhaimmillaan alta viikossa alkaa uutta lehteä puskemaan mitä mielenkiintoisemmista paikoista. Toki jos olet ihmistyyppiä ”pieni on kaunista”, saa leikkaamisella lajin kuin lajin pysymään pienen kokoisena, joten ei esteettistä silmää ala kirveltämään.

Samana vuonna siemenestä kasvatettu ensimmäisessä latvomisessa, kieltämättä hetken ovat surkuhupaisan näköisiä, vähän kun lentoharvennuksen jäljiltä sähkölinjojen vierustat.
Ja mitäpä tehdä niin sanotulle leikkuu jätteelle?! Jos on halua kasvattaa useampaa kasvia, niin kannattaa leikattuja oksia laittaa vesimaljakkoon, sillä suurin osa kasveista alkaa kasvattaa uusia juuria. Eli yhdestä kasvista voikin tulla kuukaudessa useampi kasvi helposti, eikä tarvitse paljon idätellä siemenistä. Ja jos jokainen oksa ei juuria alakaan pukata, niin ei harmita niin julmetusti, kun ne olisivat joka tapauksessa muuten menneet roskiin/kompostiin/biojätteeseen.

Pienestäkin se chilikin ponnistaa, eli kyllä pienikin oksa saattaa juuret kasvattaa ja tulla yhteiskuntakelpoiseksi chili-asukkaaksi.

Yksikin vahva juuri riittää multaan laittoon, mutta silloin täytyy muistaa kastella kasvia vähän kerralla ja useasti.
Leikkaamista toki tehdään myös bonsaichilin ja kasvin talvehtimista varten, mutta nyt on vielä niin lämpimät kelit, että unohdetaan tyystin, jotta meillä talvea onkaan ja palataan lähempänä loskaa tähän aiheeseen. Nyt sakset käteen ja voima olkoon kanssanne!