Parhaimmat kesäkukkamme – osa 1
Vaikka joidenkin kesäkukkien loisto alkaa pikku hiljaa hiipua, niin silti ajattelin esitellä niistä vielä parhaimpia ja ehkä kaikkein perinteisempiä. Uskallanpa siis veikata, että useamman pihalta (jos ei omalta niin ainakin naapurin) voi löytää näitä kesäisiä kukkia koristamassa parveketta, terassia tai pihaa.
Pelargonia
Pelargonia (Pelargonium), tuo usein paloauton punaisissa väreissä leimuava ruukkukasvi, merkitsee kreikaksi haikaraa (Pelargos). Kreikasta Pelargoniat eivät kuitenkaan ole kotoisin, vaan niiden jäljet vievät eteläiseen Afrikkaan.
Pelargonian hyviä puolia ovat mielestäni juuri sen anteeksiantava luonne. Se ei pienistä hätkähdä. Se jaksaa taistella vaikka omistaja olisikin unohtanut kastella sitä säännöllisesti. Se on yllättävän kestävä, mutta myös Pelargonia nauttii jos siitä nypitään kuivahtaneita lehtiä ja nuukahtaneita kukintoja pois aika ajoin.
Pelargonia viihtyy hyvin istutettuna omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä, koska se ei siedä hyvin muita kasveja. Aivan pois suljettua ei kuitenkaan ole ryhmäistutuksetkaan, mutta silloin pitää muistaa antaa Pelargonian loistaa tähtenä ja seuraksi vanaveteen sopii esimerkiksi matalampaa reunuskasvia. Pelargonia on mainio, niin sekä huonekasvina, että ulkokukkana. Suosittelen tätä erityisesti niille, joiden kukkasaldo on vielä miinuksella eli heille, jotka kovasti haluaisivat kukkaloistoa, mutta eivät oikein tiedä mistä aloittaa.
Daalia
Daaliat tulivat meille Meksikosta ja Guatemalasta. Tämä tieto riittää jo meille kertomaan kuinka paljon tämä kukka rakastaa aurinkoa. Se ei myöskään kestä kylmyyttä, joten jos haluaa joka kesä nauttia Daalioistaan niin juurakot olisi parasta viedä esimerkiksi kellariin talvehtimaan. Esille ne voi jo ottaa uudestaan huhtikuussa, jolloin niille tarjotaan ravinteikasta multaa väljissä ruukuissa. Taimet voidaan istuttaa lopulliselle kesäpaikalleen maahan suurin piirtein kesäkuussa, Etelä-Suomessa tosin jo hieman aikaisemmin.
Daalioita on joka lähtöön. Niitä voidaan lajitella mm. erilaisten kukintojen perusteella. On perusdaaliaa, joiden kukat ovat kerrotut tai yksinkertaiset. Sitten Daalioissa on myös variaatiota korkeuden mukaan, niin kuin näistä kyseisistä kuvistakin voi havainnoida. Väreissä on myös valinnanvaraa, joten jos parvekkeelta puuttuu vielä jotain väriä niin sen löytää varmasti Daalioita kartoittamalla.
Jos haluaa kasvattaa omat Daaliansa kuin lapsoset konsanaan, niin se onnistuu myös siemenistä. Enpä ole kuitenkaan itse kokeillut, mutta olenpahan kuullut, että keväällä sisätiloissa Daalioiden esikasvatuskin voi onnistua hyvin.
Muistan kun äitini ja isoäitini puhuivat aina Joriineista. Nuorempana ajattelin, että mitähän ne siellä jorisevat, mutta puhe olikin siis Tarhadaalioista, mutta ehkä kansan suuhun paremmin sopivammalla nimellä. Kaikkea sitä siis oppii kun ikää karttuu ja lisää tulee joka päivä.
Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa, että Daalia kukkapenkissä tai ruukussa on kuin pieni vakuutus kun on kyse kylään lähdöstä. Jos ei ehdi käydä kukkakaupan kautta, niin aina voi napata kauniin Daalian mukaansa ja suosio on taattu.
Pelakuut ovat hienoja, mutta sadekesinä kukat mustuvat ja ovat rumia. Onko mitään keinoa välttää tämä?
Daaliat ovat suosikkejani, laitan juurakot syksyllä viileään kellariin ja keväällä suoraan maahan, joka vuosi ovat ehtineet kukkia. Esikasvatukseen ei ole tilaa, kasvatin samettikukkia, leijonankitoja. Heliotrooppeja eka kertaa eivät vielä kuki taisivat kärsiä helteestä vaikka koetin kovasti kastella.
Punamiinanköynnös iti hyvin mutta sai kylmää kaksi kertaa, mutta ei kuollut kokonaan. Lopulta heitin kompostiin, ei olisi kerennyt tälle kesälle. Sen haluan kokeilla ensikesänä.
Hyvää syksyn jatkoa Marja-Leena Tuure
Hei Marja-Leena! Kiva kuulla, että noin paljon olet kasvattanut kukkia. Itse ainakin olen oppinut sitä sun tätä kantapään kautta ja tässä kuitenkin ollaan myös ihan vielä alkutaipaleella näiden oppien suhteen. Ihan suoralta kädeltä en siis osaa sanoa mitä sinun sadekesien pelarkuille on käynyt jos normaalit kastelut ja lannoitukset olet hoitanut samalla tavalla kuin muina kesinä. Olisiko kukka saanut sitten liikaa vettä ja ilman auringonpaahdetta jäänyt liian kosteaksi? Tämä kukkahan kestää paremmin kuivuutta kuin kosteutta ja voi hyvin juuri auringon lämpimien säteiden alla 🙂 Iloista syksyä myös sinulle Marja-Leena!