Marjanpoimintaa ja maanparannusta
Syyssateet ovat tehneet puutarhalle hyvää. Kastelusta ei tarvitse huolehtia, ruoho näyttää taas vihreältä ja lähiympäristössä riittää värikkäitä silmäiloja.
Omassa pihassa käsillä olevat viikot ovat pienimuotoisen sadonkorjuun aikaa: mustaherukoita riittää vielä päivittäiseen käyttöön, smoothien ja puuron sekaan. Pensasmustikoita ja karhunvadelmia kypsyy lisää joka päivä. Näissä marjoissa koko sato ei valmistu kerralla, vaan marjoja saa poimia joka päivä tai joka toinen päivä. Aktiivinen kannattaa kypsien keräämisessä olla, sillä osuuttaan odottavat valppaina myös ampiaiset ja linnut. Onneksi pahin kausi tuntuu jo olevan ohi. Omenatkin kypsyvä, ja toisen puumme omenoita voi jo maistella. Yrttejä olen kuivannut pitkin kesää. Kesän epäonnistuneena kokeiluna mainittakoon chilin kasvatus siemenestä. Tulipahan kokeiltua.
Käsillä olisi puutarhan syyslannoituksen aika, etenkin jos maa on keväällä jäänyt lannoittamatta. Itse levittelin pihan kasveille ja nurmikolle jo keväällä lannoitteen ja puutarhakalkkia, joten nyt piha saa olla luomulannoituksella. Kesän mittaan olen hyödyntänyt ruohonleikkuusilppua muun muassa yrteille ja tuijien juurille. Raparperin lehtiä en tänä kesänä kiikuttanut kompostiin, vaan levittelin ne suoraan raparperin ja marjapensaiden juurille. Keväältä jätin myös ison osan haravoiduista lehdistä maatumaan serbiankuusten, marjakuusten ja vuorenkilpien juurelle. Eloperäinen puutarhajäte on erinomaista ravinnetta ja maanparannusainetta, ja täysin puhtaaksi siivottu piha tarvitsee enemmän kemiallisia lannoitteita.
Kuulin muuten jännästä maanparannusideasta erityisesti happaman maan kasveille: kahvinporot. Tätä ajattelin kokeilla pensasmustikoille. Sain vastikään hankittua myös pussillisen superlannoitetta: hevosenlantaa. Lanta saa toistaiseksi tekeytyä puutarhakompostissa käyttökuntoon ainakin ensi vuoteen, sillä tuoreena se voi olla nimittäin liiankin vahvaa. Raikkaita loppukesän päiviä puutarhureille!