Miksi Chili?

Miksipä ei, pitäisi kysymyksen kuulua. Ensinnäkin chilit ovat terveellisiä, ne ovat vitamiinipitoisempia hedelmiä maailmassa; niissä on runsaasti C- ja E-vitamiineja sekä A-vitamiinin esiasteita ja B-vitamiinia. Chilien kuiva-aineesta jopa 20 prosenttia on hyödyllistä kuitua. Korkean karotenoidipitoisuuden vuoksi chilillä on myös antioksidanttisia vaikutuksia. Ja nyt tärkein asia naiset: chilit vilkastavat pintaveronkiertoa (kiihtynyt pintaverenkierto onkin iholle erittäin terveellistä ja edesauttaa sen uusiutumista = iho pysyy nuorekkaampana) ja lisäävät aineenvaihduntaa (=laihduttavat). Chilit sisältävät kapsaisiinia, jonka on todettu tappavan syöpäsoluja. Muita kapsaisiinin todettuja vaikutuksia ovat kolesterolin alentuminen, depression helpottuminen ja vastustuskyvyn paraneminen. Chilit myös tasapainottavat verensokeria.

No se terveysasioista, miksi muuten pitäisi valita chili kasvatuksen kohteeksi? Onhan se miehekäs kasvi, jos nyt vaikka vertaa orkideaan. Ei jälkimmäisellä paljon äijien saunailloissa henkseleitä paukutella, mutta kun puheet kääntyvät chileihin, niin jo on eri ääni kellossa. Toinen juttu on tietenkin ulkonäkö. Nyt ei muuta kun rahapuut ja kaktukset ikkunalaudalta mäkeen, tilalle esimerkiksi oma suosikki Bolivian Rainbow, joka tekee kauniita violetteja kukkasia ja lopuksi marjoja sateenkaaren väreissä. Kolmas syy voisi olla vaikka se, että chileistä saa persoonallisia lahjoja, niin herkkuina kun kasveinakin. Neljäntenä juttuna on se chilihulluus, kun ei enää mikään riitä, pitää itse kasvattaa. Addiktio mikä addiktio.

Fataliin kautta tilaamalla siemenet tulee kätevästi kirjekuoressa muutamassa päivässä. Ohjeita tulee ohessa, sekä lisää voi kysellä sähköpostilla.

Siemeniä voi ostaa myös marketeista, hyvin varustelluista puutarhamyymälöistä. Kaupasta saa myös valmiita taimia, joista voi ottaa siemenet talteen. Ja voihan siemeniä kysellä kavereilta, jotka kasvattavat omia chilejä.

Kaksi kaverusta tulisuusasteikon eri päistä.

Turvepelletit, vasen valmiina rokkaamaan, eli kasteltuna.

Mutta nyt on kiire, Chilien taimikasvatus on hyvä aloittaa tammi-huhtikuun aikana; toki eihän ne siemenet kalenteria seuraa joten voi niitä istutulla muuhunkin aikaan. Mutta jos vielä tänä vuonna jotain sadon tynkää haluaa, niin hopihopi. Ensimmäiseksi pitää valita mitä sitä haluaa. Chilejä löytyy peruspaprikan ”tulisuudesta” todella hätäisiin yksilöihin (kannattaa muistaa, että jos se poltteli sisään mennessä, niin takuulla se polttelee ulos tullessakin). Haluatko kauniin ruukkukasvin, vai tuotteliaan viidakon, vai jotain siltä väliltä. Siemeniä voit haalia lähimarketista, mutta niissä pienellä varauksella voi suhtautua sanaan ”tulisia”. Siemeniä saa kaupasta kokonaisista hedelmistä, internetin ihmeellisestä maailmasta, tai vaikka chileihin hurahtaneelta kaverilta.

Sitten säkki istutusmultaa, purkkeja ja hommiin, tai jos on mukavuuden haluinen (niin kuin allekirjoittanut) käy ostamassa kasvatuslaatikon ja turvepellettejä ja hommiin. Tärkeintä on muistaa, että ei laita siemeniä syvälle, vaan noin puolen senttimetrin syvyyteen. Ja jotta siemenet lähtisivät itämään ne tarvitsevat kahta asiaa, lämpöä ja kosteutta. Niksipirkkana esimerkiksi lattialämmityksellä varustettu kylpyhuoneen lattia on loistava paikka. Kosteuspuoli hoituu helposti kasvatuslaatikossa ja turvepelleteillä. Laatikossa on kansi joka pitää kosteuden sisäpuolella ja pellettejä ei tarvitse kastella päivittäin, vaan 3-4 päivän välein. Myös mullan kanssa leikkiessä kannattaa ruukut peittää jollain, esim. kelmulla. Sitten ei muuta kun viikosta kolmeen odottelua.

Isot sormet ja pienet siemenet, yhdistelmä jossa hammastikut ovat avuksi. Samanlaisiakasvatuslaatikoita saa 12-70 kappaleen turvepelletillä ja hinnat alkaen 3,50 euroa.

Kun laittaa useampia lajikkeita samaan laatikkoon, yhtenä hyvänä niksinä on merkata siemenet askartelutikuilla tai jos perheessä syödään paljon jäätelöä, niin jäätelötikuilla.

Istutuslaatikko on hyvä laittaa lämpöiseen paikkaan, kuten kylpyhuoneeseen jossa on lattialämmitys. Kannen alta ei kosteus pääse karkuun.

Kun ensimmäiset siemenet ovat itäneet, kasvatuslaatikon ja kannen väliin pitäisi jättää rako ilman kiertoa varten, tai tehdä kelmuun riittävästi reikiä.. Parin sentin mittaisiksi kasvaneet taimet voi siirtää omiin ruukkuihinsa eikä niitä tarvitse enää peittää.

Mutta se on jo toinen tarina.