Ihania ikivihreitä

Ilman ihania ikivihreitä piha olisi suuren osan vuodesta varsin karu näky. Siksi perennojen, lehtipuiden ja pensaiden lisäksi puutarhassa kannattaa aina olla myös havukasveja. Niiden arvon ymmärtää varsinkin tähän aikaan, kun kaikki muu ympärillä on lakastunutta ja lehdetöntä.

Havuja voi istuttaa monilla eri tavoilla, niin yksilöinä, ryhminä kuin aitoinakin. Eri muotoisilla, korkuisilla ja sävyisillä havukasveilla saa luotua komeita ryhmiä. Kun lajit on valittu oikein, on havuryhmä todella helppohoitoinen pihan tai tien vierustan katseenvangitsija. Yksi asia havujen hoidossa täytyy kuitenkin huomioida: osa havuista on varsinkin alkuvuosinaan huomattavan arkoja kevättalven paahtavalle auringolle. Kevätsuojausta ei siis kannata unohtaa. Tällä kertaa napsin silmääni miellyttäviä havukasvien kuvia lähinaapurustosta.

Pyöreää muotoa keskellä pihaa.

Vihreää vehreyttä muuten niin harmaalla tienvierustalla.

Tuija-aita vastikään istutettuna.

Muutaman vuoden vanha tuija-aita – esimerkkitapaus jämptistä leikkauksesta.

Maanpeitekasvinakin toimiva pikkutalvio on ikivihreä perenna, joka näyttää kukkivan vielä lokakuun lopussa.

Täydellinen linnunpesä löytyi kesän jäljiltä halkopinosta.

Yritän aina saada kasvini talvehtimaan, jos se suinkin vain on mahdollista. Tämä tarkoittaa syksyistä siirtohommaa ruukuista maaperään ja arimpien kasvien juurien suojaamista esimerkiksi pudonneilla lehdillä. Viherpeukaloilta keväällä hankittu hurmesilkkiheinä on ollut ruukkuistutuksena varsinainen menestys. Heinä viihtyi hienosti mehitähden seurana, kasvoi, levisi ja komistui. Viime viikolla siirsin heinät ja mehitähdet talveksi maaperään. Heinien juurille levittelin vielä kerroksen lehtiä peitoksi. Onneksi sateita ja lämpöä on vielä riittänyt juurtumista vauhdittamaan.

Haasteellisempia tapauksia istutusteni joukossa ovat laventeli ja aloe vera. Laventeli on pihassani vasta tämän kesän tulokas, ja toivon todella, että se säilyisi elävänä talven yli. Olen huolella peitellyt lehdillä maata sen ympärillä, ja saatanpa vielä innostua peittelemään sitä myös havuilla. Olen jossain törmännyt ajatukseen kuplamuovista kasvisuojana, mutta siihen en taida sentään lähteä.

Aloe veran suhteen joudun todennäköisesti pettymään, sillä luin juuri äsken, että se sietää alimmillaan +5 asteen lämpötilaa. Mitään ei siis ole tehtävissä, vaikka kuinka sitä suojaisin. Kriittinen lämpötilakin on jo alitettu. Saattaa olla, etten kestä tätä, vaan kaivan ainakin isomman kasvin vierellä kasvavan ”poikasen” maasta sisätiloihin lämpimään.