Kaataako kokonaan, vai yrittäisikö vielä?

Omenatarhan satoa 2012Voi taivas. Sitä ei paljon pilkahtele pihan omenapuiden alla. Ikää puilla on lähes 60 vuotta ja viimeiset 10 vuotta on mennyt olemattoman vähäisellä hoidolla. Oksaa siis on, ja paljon. Korkeuttakin on niin, että sadonkorjuuseen tarvitsisi nosturiauton. Omenavuoden sattuessa puut tuottavat satoa koko suvun hilloihin, mutta omenarupi ja muumiotauti vaivaavat. On selvää, että jotain pitää tehdä.

Talven aikana puiden leikkaamisesta on luettu ja puhuttu ihan loputtomiin. Riippuu lähteestä, millaiset ohjeet vanhojen puiden leikkaamisesta annetaan. Erityisesti leikkausajankohdasta on erilaisia näkemyksiä. Yleisimmän ohjeen mukaan vanhatkin puut tulisi leikata nyt kevättalvella, ennen kasvukauden alkua. Kireät pakkaset saattavat kuitenkin vahingoittaa leikattuja puita, joten liian aikaisinkaan ei hommaan tulisi tarttua. Toisaalla vanhat, pienennettävät puut neuvotaan leikkaamaan elokuun alkupuolella, jolloin välttää vesiversojen kasvamisen. Innokas paluumuuttaja haluaisi jo tarttua toimeen, mutta olisiko kuitenkin vielä odotettava? Toisaalta puiden ollessa lehdessä ei tuossa viidakossa erota oksaa puilta, joten poistettavien oksien valitseminen saattaisi olla hankalaa.

Poistettavien oksien valinta askarruttaa muutenkin sekä se, miten paljon kerralla voi leikata. Pystyyn ja puun sisäosia kohti kasvavat oksat pitäisi poistaa, mutta kaikkia ei varmasti voi poistaa kerralla. Jossain sanottiin, että isoja oksia voisi poistaa 2-3 per leikkauskerta ja pienempiä niin paljon kuin kokee tarpeelliseksi, lisäksi tietysti pitäisi poistaa sairaat, kuivat ja haavoittuneet oksat. Noviisin on jokseenkin vaikea arvioida mitä nämä ohjeet käytännössä tarkoittavat. Luulen kuitenkin, että meillä sahataan kunnes homma alkaa tympiä.

Sitten on vielä pienen pieni haaste. Jos ei ihan tarkkaan muista, mitkä puista pukkasivat viime kesänä omenaa ja mitkä kirsikkaa, niin ei kai haittaa, jos pari kirsikkaa saa omenoille tarkoitetun käsittelyn?

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Bloggaaja

Paluumuuttajan puutarhassa

Paluumuuttaja yrittää ja erehtyy 15 kaupunkilaisvuoden jälkeen hyötypuutarhan ja kukkien hoidossa. Mahdollisuuksia on lähes rajattomasti, sillä työmaana on 60 vuotta vanha puutarha omena- ja kirsikkapuineen, marjapensaineen ja ruusuineen. Kasvimaa ja parvekeviljely ovat suunnitelmissa ja verannan käyttöä kasvihuoneena ainakin kokeillaan. Puutarha on paluumuuttajan isovanhempien perustama, joten sitä pyritään kohtelemaan arvokkaasti ja alkuperäistä (ainakin jollain tasolla) kunnioittaen. Paluumuuttaja ihailee suurkaupunkien puistoja sekä Alppien viini-, omena- ja aprikoositarhoja. Toivottavasti jotain näiden tunnelmasta onnistutaan imitoimaan omaan puutarhaan.

Jätä kommentti