Viikunasatoa odotellessa

Viikuna pääsi taas talvisäilöstä kasvihuoneeseen ja on herännyt uuteen kasvukauteen vauhdilla. Reilussa parissa viikossa se on kasvattanut valtavan kokoiset lehdet kasvihuoneen lämmöstä nauttien. Talvetan tämän 3 vuotta sitten Viherpeukaloilta ostamani aitoviikunan varastossa, noin 10 asteen lämpötilassa. En tee sille talven Lue koko kirjoitus

Koristeelliset krassit

Nyt kun keli alkaa vihdoin näyttää siltä kuin toukokuussa kuuluukin, on hyvä hetki kylvää koristeellisia krasseja. Nämä puutarhan yksivuotiset kesäkukat ovat valloittavan ihania ja sopivat monenlaiseen puutarhaan. Koristekrassia löytyy sekä köynnöstävänä että pensasmaisena. Niitä voi kasvattaa ruukuissa, amppeleissa ja säleiköissä. Lue koko kirjoitus

Itse kasvatetut tomaatit maistuvat makeimmalle!

Tomaatteja on hauskaa ja helppoa kasvattaa itse. Niitä voi istuttaa monipuolisesti erilaisiin paikkoihin ja ne ovat varmasatoisia viileämpinäkin kesinä. Aurinkoisen lämpimällä paikalla viihtyvät tomaatit tuottavat satoa pitkälle syksyyn. Mikäs sen mukavampaa kuin poimia itsekasvatettuja, terveellisiä tomaatteja koko kesän! Tomaateista löytyy sopivia Lue koko kirjoitus

Puutarhamyymälässä valikoima parhaimmillaan!

Lauantaina vietettiin Viherpeukaloiden Puutarhamyymälän kesäkauden avajaisia. Keli oli mitä mainioin (aurinkoa, ei lunta) ja väkeä liikenteessä niin, että parkkipaikka pullisteli ääriään myöten. Eikä ihme. Toukokuun pähkähullun sään keskellä todellakin tarvitsee puutarhaterapiaa. Jos sormet kohmeessa kykkiminen ei innosta, on parasta suunnata Lue koko kirjoitus

Sana sammaleesta

Koska omassa puutarhassa on tällä hetkellä niinkin kauniita asioita kuvattavana kuin peurojen syömät tulppaanit, niin otetaanpa päivitys Japanin matkan innoittamana. Teemana sammal. Vielä muutama vuosi sitten minua häiritsi kovasti oman pihamme ruohikon sammaloituminen. Nykyään lähinnä häiritsee se, etten jaksa Lue koko kirjoitus

vihannekset

Latva-artisokan lumoissa

Taas on se aika vuodesta, kun meillä kylvetään latva-artisokat. Moni on aloittanut tässä hommassa jo tammikuun puolella, mutta itse aloitan kylvöpuuhat vasta hiihtolomareissujen jälkeen. Vähän myöhäisemmästä kylvöajankohdasta huolimatta latva-artisokat ovat viime vuosina ehtineet tuottaa makoisan sadon kasvulaatikoissa, 2-vyöhykkeellä.

Latva-artisokan kylvövaihe on helppo, mutta kasvi vaatii pitkän esikasvatuksen. Taimi on myös sen verran rapsakka varreltaan ja hento juuristoltaan, että napsahtaa helposti poikki koulintavaiheessa. Siitä huolimatta ihmettelen latva-artisokan kasvattamiseen liittyvää haasteellisen kasvin leimaa. Itselleni ainakin oli yllätys miten helppoa koko homma oli, kun sitä ensi kertaa kokeilin. Ihan turhaan olin pelännyt tätä vaikeana pidettävää kasvia.

Koska olen laiska ja koska latva-artisokan on hieman nirppanokka koulinnan suhteen, kylvän aina siemenen per kylvöpurkki. Näin latva-artisokka saa rauhassa vankistua ennen ensimmäistä koulintaa. Latva-artisokan itämistä voi nopeuttaa liottamalla siemeniä vedessä vuorokauden ennen kylvöä. Tämä pätee kutakuinkin kaikkiin suurikokoisiin siemeniin.

Kylvä latva-artisokan siemenet 1-2 cm syvyyteen kostutettuun taimimultaan. Peitän kylvökset muovikuvulla tai rei’itetyllä muovilla ja nosta itämään lämpimään, esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmityksen päälle. Kun siemenet ovat itäneet, kylvöastia siirretään valoisaan paikkaan. Itämisaika on vajaa viikko.

Koulin taimet isompiin ruukkuihin, kun ne ovat tehneet sirkkalehtien lisäksi ensimmäiset varsinaiset lehtensä. Myöhemmin keväällä latva-artisokka tarvitsee hellää karaisua eli totuttamista ulkoilmaan. Itse suojaan artisokat hallaharsolla vielä kasvulaatikoissakin, sillä se vaatii paljon lämpöä ja suojaa tuulilta.

’Green Globe’ on ryhdikäs ja komea pystykasvuinen latva-artisokka. Huolehdi, etteivät nuoret taimet jää muiden kasvien jalkoihin. Kasvuun päästyään latva-artisokka tarvitsee paljon tilaa, hyvä istutusetäisyys on vähintään 60 cm.

Olen käyttänyt katteena ruohosilppua, joka sitoo kosteutta, ravitsee ja helpottaa hoitoa. Kasvupaikan olisi hyvä olla suojaisa ja aurinkoinen ja kasvualustan ravinteikas. Ensimmäisenä kokeiluvuonna oli poikkeuksellisen kylmä kesä ja olin aivan varma, ettei latva-artisokka ehdi muodostaa kauniita kukintojaan. Vaan toisin kävi! Kukintoja tuli jokaiseen varteen useampi ja kasvi ilostutti lämpöisenä syksynä pitkään.

Istutin pari taimea kokeilumielessä myös ruukkuihin. Niissä satoa ei ehtinyt tulla. Osasyynä voi tosin olla vähän laiska kastelija, sillä ruukuissa multa kuivahtaa kasvimaata nopeammin. Artisokkaruukut olivat hauska lisä puutarhassa, mutta satoa ajatellen suosittelen multavaa ja lannoitettua maata.

Jos siis haaveilet tästä kasvimaan kuninkaallisesta herkusta, kylvä siemenet heti just nyt ja ehdit vielä kasvattaa komean sadon itsellesi.

Peukut pystyyn suotuisalle artisokka-kesälle!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 3 Kommentit

Kylmähermoiset

Marraskuu on tarjonnut poikkeuksellisen talvista menoa. Ihan kunnon lumikerros ja ajoittainen kirpsakka pakkanen toivat talven puutarhaan kertaheitolla. Meitä on hellitty jopa parilla aurinkoisella talvipäivällä.

dsc_2926

Itselläni pihapuuhat jäivät jonkin verran kesken, mutta ihanan armollinen tuo lumikerros kyllä on. Keskeneräinen syyspuutarha ei pistä ihan niin pahasti silmään valkean hunnun alta. Jos se nyt vaan pysyisi maassa…

dsc_1954

Sen verran tuo pakkanen pääsi yllättämään, että osa punajuurista jäätyi kasvulaatikkoon niille sijoilleen. Viimevuotisia kuvia katsellessani huomasin, että satoa nostettiin kasvimaalta vielä pitkälle marraskuuhun.

Nykyisessä Pohjolan talvessa hyötypuutarhuri pääsee iloitsemaan sadosta myöhäiseen syksyyn asti. Osa hyötykasveista sietää kylmää, jopa pientä pakkasta. Muistan napsineeni timjamia kasvimaalta joulupaistiin.

dsc_0016

Jos tykkäät nauttia hyötypuutarhan antimista mahdollisimman pitkään, niin valitse kasvimaalle kylmää sietäviä lajeja. Tällaisia ovat timjamin lisäksi muun muassa mangoldi ja persilja. Parsakaali kestää kylmää kukkakaalia paremmin ja tarjoaakin usein satoa myöhäissyksyyn asti. Myös porkkanalla on hyvä kylmänsieto.

Lehtikaalin maku vain paranee pikkupakkasen myötä. Se kestää hyvin myös pakastusta, joten kohmeiset lehdet voi napsia vaikka suoraan pakastuspusseihin ja kerätä näin satoa talteen myöhempää käyttöä varten.

dsc_1064

Tämän vuoden kokeiluihin kuului palsternakka. Sato tulisi kerätä ennen maan jäätymistä. Tiesin, että hidaskasvuisen palsternakan sadonkorjuu ajoittuu myöhäissyksyyn. Yllätys olikin melkoinen, kun syyskuussa maasta nousi tällainen jättiläinen! Tai eihän se mihinkään noussut, vaan vaati melkoista kiskomista, hellävaraista kaivamista ja ees-taas kitkuttelua, jotta palsternakka-jättiläinen saatiin irti. Vielä suurempi hämmästys oli huomata, että valtavasta koostaan huolimatta juures oli sekä terve että maukas.

dsc_2591

Monenlaisia hyötykasveja voi siis kasvattaa pysyvien pakkasten uhkaan asti. Yksi ehdottomista suosikeistani on maailman helppohoitoisin hyötykasvi, eli maa-artisokka. Satoa voi korjata niin kauan kuin maa on sula. Ja jos maanpinnan peittää jäätymisen estämiseksi paksulla lehtikerroksella, niin herkullisia mukuloita voi kaivaa maasta keskellä talveakin. Sadonkorjuuta voi myös jatkaa sujuvasti heti keväällä roudan sulettua.

dsc_0066

Kun loppukesän sadonkorjuukiireet ovat ohi, sitä arvostaa ihan joka ikistä porkkanaa, punajuurta ja muuta juuresta, jonka saa poimia vielä syksyllä suoraan keittiöön. Kohmeisia juureksia on kuitenkin käsiteltävä varoen. Kylmävauriot heikentävät niiden säilyvyyttä, joten tieten tahtoen ei kannata satoa maassa makuuttaa

dsc_2774

Itse lisään ensi vuoden kasvatuslistaan ehdottomasti lantun. Lanttu kestää hyvin kylmää ja sen sadonkorjuu ajoittuu viimeisimpien juuresten joukkoon. Olisi upeaa tehdä joulun lanttulaatikko oman maan sadosta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti