Kiitoslahjoja

Meillä vietettiin marraskuussa merkkipäivää ja halusimme muistaa juhlaan osallistujia pienellä kasvilahjalla. Olin hamstrannut Viherpeukaloiden puutarhamyymälän kausiloppuunmyynnistä suloisia mehikasveja juuri tätä tarkoitusta varten. Kääräisin mehikasvit hauskaan vahapaperiin, jonka pinta saa eläväisen ulkonäön, kun paperia vähän rutistselee. Myös sanomalehti tai voipaperi kävisivät Lue koko kirjoitus

Puutarhassa marraskuussa

Marraskuu ei olisi voinut kauniimmin alkaa: kirpsakka ja kuulas syyspäivä auringonpaisteella kuorrutettuna. Syyspäivä siksi, että ulkona riitti vielä sekä vihreää että väriä. Kesähuoneen ruukutuspöydällä olevat lankaköynnökset jatkavat yhä vehreinä. Mikä siinä onkin, että ulkona nämä ovat sitkeitä ja vähään Lue koko kirjoitus

Kevättä kohti! Eli kukkasipulit maahan.

Aloitan kukkasipulien varovaisen hamstraamisen heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Varovaisen siksi, että yleensä siihen aikaan on vielä aivan liian lämmintä istuttaa kukkasipuleita täällä meidän kulmilla. Kannan sipulipusseja kotiin pitkin syksyä, kunnes lähes puolihuomaamatta niitä on jo kertynyt melkoinen saalis. Ja lopulta Lue koko kirjoitus

Syksyn väripilkut - syysasterit

Kerroin aikaisemmin kesällä, miten inhokista tuli ihastus, kun tätimäisenä pitämäni verenpisara osoittauikin varsin eksoottiseksi ja upeaksi kaunottareksi. Kesäinen postaus aiheesta löytyy täältä. Nyt huomaan vähän saman käyneen syysasterin kohdalla. Minulla ei ole tainnut ikinä olla syysistutuksissa ruukkuastereita. Olen pitänyt niitä Lue koko kirjoitus

Syyskuun summaus

Syyskuuhun on mahtunut keliä laidasta laitaan ja keittiöpuutarhan sato on yrittänyt pysyä sään vaihteluissa mukana. Täälläpäin ei onneksi vielä ole tarvinnut turvautua hallaharsoihin ja valmista satoakin on päästy korjaamaan. Uusi lämmin jakso ei kyllä tekisi pahaa, sillä raakileita riittää Lue koko kirjoitus

verenpisara

Inhokista ihastukseksi – verenpisara

Jos vanhemmiten alkaa vaivata ikänäkö, niin onko olemassa myös ikäkukkia? Tiedättekö, niitä joista on aikaisemmin vannonut, että tätä ei ainakaan tule omaan pihaan. Eikä ainakaan tämän värisenä! Ja sitten iän karttuessa inhokit laimenevat ja muuttuvat parhaassa tapauksessa uusiksi suosikeiksi. Itselleni on käynyt näin verenpisaran kohdalla. ”Ei ikinä!” onkin nyt uusin ihastus.

En tiedä miksi olen pitänyt verenpisaraa vähän tylsän tätimäisenä kukkana. Tästä eksoottisesta kaunottaresta on nimittäin tylsyys kaukana! Kukkahan on oikeasti varsin näyttävä, eikä todellakaan mikään seinäruusu vaan kaiken huomion keskipiste.

Tämän verenpisaran kukat ovat mahtavan kokoiset ja nuppuvaihekin kaunis. Minulle tulee nupuista mieleen kiinalaiset paperilyhdyt.

Verenpisara viihtyy puolivarjosta varjoon. Poista kuihtuneet kukat säännöllisesti, jotta saat nauttia kukinnasta ilman taukoja. Kastelun suhteen verenpisara on vähän kranttu: multa ei saa olla liian märkää eikä toisaalta päästä kokonaan kuivumaan. Löydät hoito-ohjeita verenpisaralle täältä.

Nuokkuvakukkaisella verenpisaralla on rento kasvutapa. Istutin sen korkeaan ruukkuun terassille, jossa kaartuvat versot pääsevät oikeuksiinsa tummaa ruukkua vasten. Kaverina ruukussa on kaunis sirokesäkynttilä. Sen hento olemus ja vaaleanpunaiset pystyt kukinnot keventävät runsasta verenpisaraistutusta.

Lisäksi laitoin ruukkuun sulkahirssin, joka pystykasvuisena tuo lisää elävyyttä istutukseen. Erilaiset koristeheinät ovat nyt kovin suosittuja ja niiden tarjonta on jo lisääntynyt mukavasti.

Minä nautiskelen uudesta suosikistani verenpisarasta. Ja lupaan etten sano enää koskaan ”ei koskaan”. Tällä listalla on ollut muun muassa punakukkainen palavarakkaus. Katsotaan, milloin se hiipii puutarhaamme…

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 6 Kommentit

Parhaimmat kesäkukkamme – osa 3

Kolmas osa artikkelisarjasta Parhaimmat kesäkukkamme esittelee hyvin perinteisen ja tunnetun verenpisaran, sekä viime aikoina suosituksi nousseen maljaköynnöksen. Nämä kesäkukat eivät kuitenkaan ole pelkkiä pihalla viihtyviä kaunokaisia, vaan niitä voi yhtä hyvin kasvattaa huonekasveina.

Verenpisara

Olen aina miettinyt tämän valtoimenaan riippuvan koristekasvin nimeä. Jos oikein kuvittelee, niin ehkä nuput saa todellakin näyttämään tippuvilta verisiltä pisaroilta. Mielenkiintoisen nimensä lisäksi verenpisaralla on mielenkiintoinen historia. Tämä vanhan ajan kukka on lähtöisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Siellä se kasvaa korkealla vuoristolaaksoissa pensasmaisesti. Voin kyllä kuvitella miten kaunis se on villissä luonnossakin.

Verenpisara_lahikuva

Verenpisaraa tapaa lähinnä kesällä ruukuissa ja amppeleissa asustelevana ulkokukkana, mutta se viihtyy myös sisällä. Verenpisara pitää puolivarjoisista paikoista. Muistathan kastella sitä säännöllisin väliajoin, koska kauniit pisaraiset nuput putoavat jos kasvualusta pääsee kuivahtamaan. Ulkona ollessaan se saattaa kestää sadetta aika hyvin, mutta liika tuulen riepotteleminen voi katkoa sen versoja. Jos verenpisaran jättää kesällä sisälle niin sille parhaimpia paikkoja ovat viileämmät länsi- ja itäikkunat.

Jos haluaa maksimoida verenpisaran kasvun, kukinnan jälkeen voi nyppiä siihen muodostuvat ”hedelmät” pois. Tämän jälkeen on myös hyvä viedä se lepäämään johonkin viileään paikkaan. Kun kesän jälkeen verenpisara vaipuu horrokseen, sille sopiva lämpötila olisi 5-10 °C. Talven aikana on hyvä antaa verenpisaran juurakon pysyä suhteellisen kuivana, koska liika kastelu voi pilata hyvin suunnitellun talvehtimisen.

Aikaisin keväällä verenpisaraan on hyvä vaihtaa mullat ja sitä voi myös silloin leikata ihan runsaalla kädellä. Varsinkin keväällä olisi hyvä muistaa antaa kasville myös hieman lisävoimaa kukkalannoitteen muodossa.

Verenpisara

Suositun amppelissa roikkuvan verenpisaran rinnalla on myös saatavana rungollisia versiota. Yksi upeimmista Verenpisara lajikkeista on mielestäni Jättiverenpisara Bella Rosella. Minulla itselläni ei ole siitä kuvaa, mutta tästä Viherpeukaloiden linkistä pääset katsomaan miltä se näyttää ja voit itse katsoa mitä mieltä olet.

Maljaköynnös

Maljaköynnös on monivuotinen kiiltävälehtinen köynnös, joka kasvaa kiertymällä tukeensa. Miten kauniina tämä kasvi kukkiikin. Se on oiva kesäkukka, koska sillä riittää kukkia alkukesästä syksyyn asti. Syksyn tullen sen voi ottaa sisällä ja huolehtia siitä huonekasvina.

Maljakoynnos_laaja

Jos kesäisestä maljaköynnöksestä haluaa nauttia seuraavanakin vuonna, se kannattaa tuoda sisälle hyvissä ajoin ennen kuin ilmat alkavat mennä liian viileäksi. Paras lämpötila maljaköynnöksen talvehtimiseen on 12-15 °C. Jos näin viileää tilaa ei löydy talosta niin huoneenlämpöinenkin paikka käy, mahdollisimman viileimmästä osasta asuntoa tai taloa tietenkin. Sisällä ollessaankin se kaipaa valoa. Kastelemisesta ei tarvitse huolehtia paljon talvenaikana, koska multa saa olla aika kuivaa pimeinä kuukausina. Voit myös hieman parturoida eli leikkailla reippaasti oksia pois maljaköynnöksestä kun talvehtiminen alkaa.

Pieni vinkki. Jos sinulla on talven aikana useampia monivuotisia kukkia kesäpihalta talvehtimassa niin kasvien talvehtiminen saattaa onnistua paremmin jos niille tarjoaa talvella keinotekoista valoa. Markkinoilla on paljon myös kotipuutarhureille suunnattuja LED- kasvivalaisimia ja kasvupaneelivaloja. Vähän niin kuin me ihmisetkin, kasvitkin nuupahtavat pimeässä, joten tätä kannattaa harkita. Näitä valoja voi myös käyttää esimerkiksi chilien tai yrttien sisäkasvatukseen. Kylläpä myös nykyään hyvin suosittuina sisustuselementteinä käytettävät bonsaipuut sekä erilaiset orkideat ilahtuisivat jos saisivat hieman lisävaloa pimeään talveen.

Keväällä on hyvä aika vaihtaa mullat maljaköynnökselle. Miettiessä puutarhan parasta paikkaa maljaköynnökselle vain mielikuvitus on rajana. Tämä upeasti kukkia köynnös käy vaikkapa hyvin amppeleihin, joista se on syksyllä helppo viedä talviteloille. Maljaköynnös-amppeli käy myös hieman huolettomillekin puutarhureille, koska se antaa anteeksi jos sitä sattuu kastelemaan hieman liikaa tai jos yksi kastelukerta jää välistä. Tai miksei antaisi kauniiden köynnösten kasvaa pitkin seinää tai vaikkapa kesäkeittiön puita vasten. Kunhan vain tämä kukka saa tarpeeksi valoa ja taivaalta vettä, niin sillä on hyvä olla.

Tulisiko maljaköynnöksestä sinun ensi kesän suosikkikukkasi? Ainakin minä ihastuin tähän tummanpunaiseen yksilöön, kun sen ensi kertaa näin. Tästä linkistä voit toivoa sitä myyntiin ensi kesäksi.

maljaköynnös, viherpeukalot

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti