Elävä aidanne – kaunis ja käytännöllinen

Pensaat rajaavat ja suojaavat pihaa luonnollisesti. Kiitolliset ja talvenkestävät pensasaidat tarjoavat pitkäikäisen näkö- ja tuulensuojan puutarhallesi. Lehtipensaiden ilahduttava kukinta ja hehkuva syysväritys tuovat koristearvoa. Sopivaa aitapensasta miettiessä on hyvä ottaa huomioon kasvuolosuhteet ja -vyöhyke sekä käyttötarkoitus. Istutetaanko aita näkösuojaksi vai Lue koko kirjoitus

Puutarhaterveisiä Englannista!

Piipahdimme pikaisesti saarivaltiossa ja yritin ahmia puutarhakohteita sen minkä tiukalta aikataululta ehdin. Oli tavattoman mielenkiintoista pongata tuttuja kasveja ja kasviyhdistelmiä, mutta myös pähkäille ja yrittää tunnistaa itselle uusia ihmeellisyyksiä. Silmiinpistävän yleinen (tai ainakin juuri nyt eniten kukkinut) kasvi oli syyssyrikkä. Tässä Lue koko kirjoitus

Kasvihuonekuulumisia

Kasvihuoneen alkukesä on ollut rauhallinen. Yölämpötilat ovat kovin alhaisia, joten odottelen yhä lämpöaallon tuomaa kasvuspurttia. Jotain sentään ansarin suojissakin tapahtuu. Tomaattien ja yrttien kasvatuksen lisäksi kokeilussa on uusia tuttavuuksia. Kasvihuoneen perällä komeilee persikka 'Bonanza'. Tämä on hillittykasvuinen ja itsepölytteinen lajike, eli Lue koko kirjoitus

Rikkariesat

Kesä kulkee ja ruuhkavuositarhuri on ollut niin kovin hiljaa. Uusi työpaikka. Tarvitseeko oikeastaan muuta sanoa? Vaikka työ on ollut ihanaa, kivaa ja ajatukset ovat pulpuilleet, olen samaan aikaan ollut iltaisin aivan naatti. Ei puhettakaan, että olisin kesäkuun aikana saanut Lue koko kirjoitus

Keittiöpuutarhassa

Kirjoitin heinäkuussa 2015 Kanelia ja kardemummaa -blogissani epäkesästä. Miten koko kesän olin odottanut "kunnon" kesää alkavaksi ja sitten heinäkuun lopussa huomasin kesän hiipineen ohi vähän varkain. Kun nyt vertailen tämän vuoden puutarhakuvia parin vuoden takaisiin, on jotenkin lohdutonta huomata Lue koko kirjoitus

taimikasvatus

Maissia kasvattamaan!

Maissi on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten kesäruokana. Kypsäksi grillattu tai keitetty maissi, sipaus voita ja ripaus suolaa, ah mikä ihana herkku!

DSC_0126 7

Ja jos on joskus päässyt tuoreen maissin makuun, ei paluuta vakuumipakattuihin maisseihin enää ole. Tuoreena nautitussa maississa on ihana makeus, rapeus ja mehevyys.

DSC_8177

Maissia pystyy kasvattamaan myös näillä leveysasteilla, kunhan sille on tarjota tuulelta suojainen, lämmin ja aurinkoinen kasvupaikka.

DSC_0113 9

Ensimmäinen maissikokeiluni sijoittui kasvihuoneeseen. Maissi vaatii pitkän kasvukauden, mutta kasvihuoneessa satoa tuli nopeammin. Tosin maissi vei niin paljon tilaa pienessä ansarissa, että seuraavana vuonna kokeilin kasvatusta lämpimällä seinustalla.

DSC_0115

Istutin taimet laatikoihin kesäkuussa ja heinäkuun lopussa varret olivat venahtaneet pituutta kohti katonrajaa.

DSC_0025 24

Elokuu meni satoa kypsytellessä ja sadonkorjuuseen päästiin syyskuussa. Kun tähkän päässä olevat emit ruskistuvat ja kuivuvat, on aika korjata satoa. Mikään kärsimättömän kaverin kasvi tämä ei ole. Mutta sadonkorjuu kyllä palkitsee odotuksen!

DSC_0128 9

Tänä vuonna kokeilin maissia ensi kertaa siemenestä asti. Ostin puutarhamessuilta ’Minipop’ F1 sokerimaissia. Siemenpussin tietojen mukaan minimaissin tähkä on noin 10 cm pitkä ja koko kasvista tulee vain noin metrin korkuinen, eli se soveltuu hyvin kasvatettavaksi myös pienemmässä tilassa.

DSC_5333

Maissin esikasvatus oli vaivatonta ja nopeaa. Kylvin siemenet pieniin ruukkuihin kasvihuoneessa toukokuun alkupuolella. Myöhemmin istutin taimet keittiöpuutarhaan kasvulaatikoihin, seinustalle Kasvumaa-kasvatussäkkeihin sekä ruukkuihin terassille.

DSC_8173

Minimaissin lisäksi istutin Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä löytynyttä vaaleanpunaista ”mansikkamaissia”. Joissakin lähteissä tästä puhutaan koristemaissina, toisissa popcorn-maissina. Katsotaan, mitä sadonkorjuun yhteydessä selviää…

Nyt toivon tyyntä ja lämmintä kesää, jotta maissilla olisi hyvät mahdollisuudet onnistua. Kerron myöhemmin kuinka kävi!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Keittiön puolella

Pitkäjänteisimmät kotipuutarhurit puuhailevat jo chiliviljelysten tai kesäkukkakylvöjen parissa. Itse keskityn alkuvuodesta ”keittiökasvatuksiin”. Eli raikasta vihreää ruoanlaittoon ja leivän päälle.

0130

Tähän aikaan vuodesta on ihanan terapeuttista työntää sormet multaan, hypistellä siemeniä ja haistella kevään tuoksuja.

0206

Vihannestiskin ruukkuyrteillä saa nopeasti vihreää tunnelmaa ja makua keitoksiin.Ruukkuyrttien hengissä pitämiseen on olemassa erilaisia erikoisruukkuja ja kasvatusalustoja.

8961

Omat pienet keittiöviljelyksetkin kasvavat kyllä nopeasti. Puuha sopii mainiosti myös lasten kanssa toteutettavaksi. Kasvun ihmettä on aina hienoa seurata, oli sitten aikuinen tai lapsi. Ja suihkupullolla sumuttelu on lapsista aina hauskaa.

0127

Näille köökkiviljelmille käytän usein sitä multaa mitä kaapista sattuu löytymään. Parasta olisi kuitenkin ilmava ja maltillisesti lannoitettu taimimulta. Viljelyastiaksi sopii mikä tahansa muoviruukusta kahvikuppiin tai perintökeittokulhoon. Koska viljelykset päätyvät nopeasti suuhun, ei haittaa, vaikka kasvusto olisi liian tiheää ja vähän honteloa. Makua kyllä löytyy!

0163

Juuri nyt keittiö ikkunalla kurkottelee terhakoita auringonkukanversoja, sinappisen kirpeää ja todella nopeakasvuista vihanneskrassia, maukkaita valkosipulinversoja, raikasta rucolaa ja koukeroisia herneenversoja.

0203

Vihannestiskin basilikaa ja taimikaupan rosmariinia unohtamatta. Uusintakylvöjä voi tehdä tiheään ja kokeilla vaikkapa veikeitä retiisin tai punajuuren versoja.

5895

Versokasvatus on nopea tapa tuoda ihana kevätfiilis askeleen lähemmäksi. Versot sopivat salaatteihin, leivän päälle, wokkeihin tai vaikka pastaa maustamaan. Maukasta kevään odotusta siis!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Melkoinen tomaattikausi

Ei sitä huhtikuussa tomaatintaimia kouliessa arvannut, millainen kausi tuleman pitää. 

DSC_6706-001

Taimet ehtivät kasvaa kylmän kevään aikana sisätiloissa melkoisiksi hujopeiksi. Tomaatintaimien karaiseminen eli ulkoelämään totuttaminen pääsi alkamaan vasta paljon normaalia myöhempään ja paljon normaalia varovaisemmin.

DSC_1141

Onneksi tomaatti on melkoisen reilu kaveri, ei mikään hienohelma nirppanokka. Kesäkuussa kasvihuoneen multiin päästyään taimet alkoivat jämäköityä silmissä.

DSC_4645

Kasvihuoneen lisäksi istutin runkotomaatteja suojaisalle varastonseinustalle, Kasvumaasäkkeihin. Kasvu oli hyvin maltillista koko heinäkuun.

DSC_5528

Hyötytarhan puolella, isossa ruukussa kasvaneet amppelitomaatit Tumbler ja Losetto eivät sen sijaan viileästä kummastuneet. Molemmat ovat aikaisia lajikkeita ja ehtivät tehdä satoa myös kesän myöhästyessä.

DSC_6023

Heinäkuun lopulla kaikissa tomaatintaimissa näkyi jo komeita vihreitä palluroita.

DSC_7108

Oli pientä ja isoa, veikeää Tigerellaa. Punaista ei vain näkynyt, ei missään.

DSC_7493

Kunnes koitti ihana elokuu ja helteet. Aurinkoa aamusta iltaan. Tuntui, kuin kasvihuone olisi yhtäkkiä herännyt eloon! Punastelevat tomaatit loistivat kilpaa auringon kanssa.DSC_8175

Lehtiä runsaasti karsimalla auringonvalo pääsi perille asti. Ja nyt näitä ihania itse kasvatettuja, auringon lämmittämiä, vastapoimittuja aromikkaita tomaatteja riittää vaikka kuinka!

to

Oli se kaiken vaivan arvoista, tänäkin vuonna.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Kurkkusatoa odotellessa

Vihdoin uskalsin istuttaa avomaankurkut ulos. Olen useana vuonna ostanut valmiit taimet Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä. Itsepölyttyvä Wilma on ollut varsin satoisa ja kestävä lajike.

DSC_0079 13

Tänä vuonna esikasvatin Marketer-lajikkeen taimet siemenistä kasvihuoneessa toukokuun alkupuolella. Minulla on kätevä minikasvihuone, jonka kylvöpuuhien jälkeen kiikutin kahdeksi päiväksi kylpyhuoneeseen lattialämmityksen päälle itämään. Kaikki kuusi siementä itivät, eli avomaankurkkua on varsin helppo kasvattaa. Tämän jälkeen siirsin pikkuiset taimet takaisin kasvihuoneeseen, jossa ne saivat kasvaa, vankistua ja karaistua kaikessa rauhassa.

DSC_8926

Avomaankurkku on nopea kaveri, sen esikasvatus kannattaa siemenpussin ohjeistuksen mukaan aloittaa 3-4 viikkoa ennen ulosistutusta.

DSC_9391

Vaikka avomaankurkku on kehitetty juuri viileämpään avomaaviljelyyn sopivaksi, pitää sekin lämmöstä ja suojaisasta kasvupaikasta. Istutin kaksi Marketer-kurkkua kasvatussäkkiin varaston lämpimälle seinustalle.

DSC_2639

Taimet olivat jo ehtineet hujahtaa melko kookkaiksi. Loput neljä istutin kasvimaalle kohopenkkiin. (Kuvassa taustalla näkyvässä laatikossa on tulossa kesäkurpitsan taimia.) Peittelin kaikki taimet pakkasharsolla.

DSC_2654

Aikaisemmin kasvattamani Wilma on partenokarppinen eli itsepölyttyvä lajike. Tällöin harsoa voi halutessaan pitää lämmöstä pitävien kurkkujen päällä vaikka koko kasvukauden. Jos kurkku ei ole itsepölyttyvä, muista huolehtia pölyttäjien pääsystä kurkun kukintoihin harsoja avaamalla. Muuten jäät ilman satoa.

DSC_0079

Kumppanuuskasvitaulukon mukaan kurkulle sopivia kavereita ovat muun muassa pavut, herne, salaatti, punajuuri, porkkana, pinaatti ja sipulit. Huonoja kumppaneita ovat tomaatit ja perunat sekä voimakkaasti tuoksuvat yrtit.

DSC_0530

Meillä avomaankurkkuja käytetään eniten tuoreeltaan leivät päällä ja salaateissa. Muita kurkkuherkkuja ovat tzatziki, isoäidin hölskytyskurkut, suolakurkut sekä tietenkin kurkulla ja vaikkapa mintulla maustetut viilentävät kesäjuomat. Erityisen mahtavalta tuntuu, kun lapsi voileipää tehdessään kysyy:

DSC_0101 11

”Ovathan nämä varmasti oman maan kurkkuja?”

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Ihanaa aurinkoa ja uhkarohkeita istutuksia

Eipä ollut helppoa palata toimistoon pääsiäisen ainutlaatuisen ihanien ulkoiluilmojen jatkuessa. Toisaalta voimat eivät olisi enää riittäneet monen päivän lapiointiin tai kottikärryilyyn. Paluumuuttajan puutarhassa saatiin kuitenkin pyhien aikana enemmän aikaan kuin osattiin suunnitella. Eikä tuntunut edes työleiriltä!

Ensin vähän pääsiäistunnelmaa verannalta, jossa voi jo nauttia myöhäisen aamukahvin paleltumatta.

Virpomisvitsat ovat pääasiassa viimevuotisia. Säilyvät ihan hyvin, kun niille ei anna vettä.

Virpomisvitsat ovat pääasiassa viimevuotisia. Säilyvät ihan hyvin, kun niille ei anna vettä.

Ihanat narsissit juuri ennen pääsiäistä. Pyhinä kastelija oli niin muissa maailmoissa, että nämä kuivuivat käytännössä pystyyn.

Ihanat narsissit juuri ennen pääsiäistä. Pyhinä kastelija oli niin muissa maailmoissa, että nämä kuivuivat käytännössä pystyyn.

 

Olen suunnitellut keittiöpuutarhaa jo puolitoista vuotta ja tänä kesänä päästään jotenkin enemmän kiinni aiheeseen. Viime kesänä hyötykasvipuoli hoitui yhdellä vanhaan ovenkarmiin tehdyllä kohopenkillä, johon kylvin aivan liian tiiviisti kesäkurpitsaa, papuja, herneitä, salaatteja ja kukkia. Samaan penkkiin sain mahtumaan vielä pari tomaattiakin. Nyt keittiöpuutarhaa on laajennettu kuuden lavakauluksen verran ja ”eteläpäähän” jää vielä tilaa raparpereille, pavuille ja ehkäpä parille mansikalle.

Erilaisia suunnitelmia penkkien sijoittelusta ja kasvien sijoittelusta penkkeihin olen tehnyt tammikuusta lähtien ja nyt, kun lavakaulukset ovat oikeasti paikoillaan, ei järjestys luonnollisestikaan noudata mitään suunnitelmaa. Tällä jaolla kiertoviljelyn suunnitteluun tarvitaan korkeampaa matematiikkaa. No, se ei haittaa menoa tänä kesänä toisin kuin tämä kumppanuuskasviasia. Kasvien järjestystäkin olen siis jo luonnostellut, mutta kun penkit ovat toisin, on suunnitelmat uusittava.  Miten tämä voi olla näin monimutkaista? Ja ihanaa!

Lapio on puhunut ja keittiöpuutarhaan on saatu järjestys.

Lapio on puhunut ja keittiöpuutarhaan on saatu järjestys.

 

Kitkettävää tässä puutarhassa on sen verran, että penkkien välit laatoitettiin vanhoilla betonilaatoilla, joille ei alkuperäisillä paikoillaan ole käyttöä. Laattoja on vielä lisää, joten penkkien päädytkin saanevat päällysteen.

Piinaviikon ällöttävin löytö oli munakoison taimiruukkuihin ilmestyneet sienet. Googlailin asiaa, mutta en pystynyt tekemään ihan varmaa lajintunnistusta. Sekalaisissa lähteissä kuitenkin vakuuteltiin, että tuulettaminen, mullan kuivahtaminen ja ehkä uusi kerros multaa korjaisivat tilanteen.

Pyytämättä ja yllätyksenä.

Pyytämättä ja yllätyksenä.

 

Turveruukut, joissa taimia olen kasvatellut, ovat tosiaan olleet aika tiiviisti kylvölaatikoissa, joten ei ihme, jos hometta ja sieniä ruukkuihin ilmestyy. Nyt niistä toivottavasti päästään eroon, sillä suurin osa taimista pääsi auringossa suurempiin ruukkuihin. Tai patojahan nuo pääsääntöisesti ovat, mutta lisää tilaa ja multaa siis kasvaville taimille.

Ihan ite kasvatettuja.

Ihan ite kasvatettuja.

 

Nyt ongelmaksi taitaa muodostua näiden patojen, kattiloiden ja ämpäreiden sijoittelu. Mitään ei voi vielä jättää ulos ja verannallakin saattaa kylminä öinä olla liian kylmää. Pieniin ruukkuihin päätyneet taimet pääsivät vielä sisään, mutta muut saavat olla verannalla. Paleltumisen uhallakin. Laitan vaikka kynttilöitä palamaan, jos meinaa mennä liian kylmäksi. Tuikkuja saan varmaan viritellä myös näille tomaateille, joiden istuttamista ulos en voinut vastustaa.

’Money maker’ lasin alla lämmittelemässä.

’Money maker’ lasin alla lämmittelemässä.

 

Viikonlopun aikana tapahtui myös muualla puutarhassa.  Lapset saivat vihdoin hiekkaa hiekkalaatikkoon (kiinnostus kasvoi eksponentiaalisesti) ja loputkin kevättalvella kaadetut puut saatiin pätkittyä ja halottua. Vuohenputki- ja nokkossatoa saa jo kohta alkaa keräämään, mutta onneksi pihassa kasvaa jo jotain kaunistakin.

Idänsinililja

Krookukset

Tämähän siis on

 

 

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Miksi Chili?

Miksipä ei, pitäisi kysymyksen kuulua. Ensinnäkin chilit ovat terveellisiä, ne ovat vitamiinipitoisempia hedelmiä maailmassa; niissä on runsaasti C- ja E-vitamiineja sekä A-vitamiinin esiasteita ja B-vitamiinia. Chilien kuiva-aineesta jopa 20 prosenttia on hyödyllistä kuitua. Korkean karotenoidipitoisuuden vuoksi chilillä on myös antioksidanttisia vaikutuksia. Ja nyt tärkein asia naiset: chilit vilkastavat pintaveronkiertoa (kiihtynyt pintaverenkierto onkin iholle erittäin terveellistä ja edesauttaa sen uusiutumista = iho pysyy nuorekkaampana) ja lisäävät aineenvaihduntaa (=laihduttavat). Chilit sisältävät kapsaisiinia, jonka on todettu tappavan syöpäsoluja. Muita kapsaisiinin todettuja vaikutuksia ovat kolesterolin alentuminen, depression helpottuminen ja vastustuskyvyn paraneminen. Chilit myös tasapainottavat verensokeria.

No se terveysasioista, miksi muuten pitäisi valita chili kasvatuksen kohteeksi? Onhan se miehekäs kasvi, jos nyt vaikka vertaa orkideaan. Ei jälkimmäisellä paljon äijien saunailloissa henkseleitä paukutella, mutta kun puheet kääntyvät chileihin, niin jo on eri ääni kellossa. Toinen juttu on tietenkin ulkonäkö. Nyt ei muuta kun rahapuut ja kaktukset ikkunalaudalta mäkeen, tilalle esimerkiksi oma suosikki Bolivian Rainbow, joka tekee kauniita violetteja kukkasia ja lopuksi marjoja sateenkaaren väreissä. Kolmas syy voisi olla vaikka se, että chileistä saa persoonallisia lahjoja, niin herkkuina kun kasveinakin. Neljäntenä juttuna on se chilihulluus, kun ei enää mikään riitä, pitää itse kasvattaa. Addiktio mikä addiktio.

Fataliin kautta tilaamalla siemenet tulee kätevästi kirjekuoressa muutamassa päivässä. Ohjeita tulee ohessa, sekä lisää voi kysellä sähköpostilla.

Fataliin kautta tilaamalla siemenet tulee kätevästi kirjekuoressa muutamassa päivässä.
Ohjeita tulee ohessa, sekä lisää voi kysellä sähköpostilla.

Siemeniä voi ostaa myös marketeista, hyvin varustelluista puutarhamyymälöistä. Kaupasta saa myös valmiita taimia, joista voi ottaa siemenet talteen. Ja voihan siemeniä kysellä kavereilta, jotka kasvattavat omia chilejä.

Siemeniä voi ostaa myös marketeista, hyvin varustelluista puutarhamyymälöistä. Kaupasta saa myös valmiita taimia, joista voi ottaa siemenet talteen. Ja voihan siemeniä kysellä kavereilta, jotka kasvattavat omia chilejä.

Kaksi kaverusta tulisuusasteikon eri päistä.

Kaksi kaverusta tulisuusasteikon eri päistä.

Turvepelletit, vasen valmiina rokkaamaan, eli kasteltuna.

Turvepelletit, vasen valmiina rokkaamaan, eli kasteltuna.

 

Mutta nyt on kiire, Chilien taimikasvatus on hyvä aloittaa tammi-huhtikuun aikana; toki eihän ne siemenet kalenteria seuraa joten voi niitä istutulla muuhunkin aikaan. Mutta jos vielä tänä vuonna jotain sadon tynkää haluaa, niin hopihopi. Ensimmäiseksi pitää valita mitä sitä haluaa. Chilejä löytyy peruspaprikan ”tulisuudesta” todella hätäisiin yksilöihin (kannattaa muistaa, että jos se poltteli sisään mennessä, niin takuulla se polttelee ulos tullessakin). Haluatko kauniin ruukkukasvin, vai tuotteliaan viidakon, vai jotain siltä väliltä. Siemeniä voit haalia lähimarketista, mutta niissä pienellä varauksella voi suhtautua sanaan ”tulisia”. Siemeniä saa kaupasta kokonaisista hedelmistä, internetin ihmeellisestä maailmasta, tai vaikka chileihin hurahtaneelta kaverilta.

Sitten säkki istutusmultaa, purkkeja ja hommiin, tai jos on mukavuuden haluinen (niin kuin allekirjoittanut) käy ostamassa kasvatuslaatikon ja turvepellettejä ja hommiin. Tärkeintä on muistaa, että ei laita siemeniä syvälle, vaan noin puolen senttimetrin syvyyteen. Ja jotta siemenet lähtisivät itämään ne tarvitsevat kahta asiaa, lämpöä ja kosteutta. Niksipirkkana esimerkiksi lattialämmityksellä varustettu kylpyhuoneen lattia on loistava paikka. Kosteuspuoli hoituu helposti kasvatuslaatikossa ja turvepelleteillä. Laatikossa on kansi joka pitää kosteuden sisäpuolella ja pellettejä ei tarvitse kastella päivittäin, vaan 3-4 päivän välein. Myös mullan kanssa leikkiessä kannattaa ruukut peittää jollain, esim. kelmulla. Sitten ei muuta kun viikosta kolmeen odottelua.

Isot sormet ja pienet siemenet, yhdistelmä jossa hammastikut ovat avuksi. Samanlaisia kasvatuslaatikoita saa 12-70 kappaleen turvepelletillä ja hinnat alkaen 3,50 euroa.

Isot sormet ja pienet siemenet, yhdistelmä jossa hammastikut ovat avuksi. Samanlaisiakasvatuslaatikoita saa 12-70 kappaleen turvepelletillä ja hinnat alkaen 3,50 euroa.

Kun laittaa useampia lajikkeita samaan laatikkoon, yhtenä hyvänä niksinä on merkata siemenet askartelutikuilla tai jos perheessä syödään paljon jäätelöä, niin jäätelötikuilla.

Kun laittaa useampia lajikkeita samaan laatikkoon, yhtenä hyvänä niksinä on merkata siemenet askartelutikuilla tai jos perheessä syödään paljon jäätelöä, niin jäätelötikuilla.

Istutuslaatikko on hyvä laittaa lämpöiseen paikkaan, kuten kylpyhuoneeseen jossa on lattialämmitys. Kannen alta ei kosteus pääse karkuun.

Istutuslaatikko on hyvä laittaa lämpöiseen paikkaan, kuten kylpyhuoneeseen jossa on lattialämmitys. Kannen alta ei kosteus pääse karkuun.

 

Kun ensimmäiset siemenet ovat itäneet, kasvatuslaatikon ja kannen väliin pitäisi jättää rako ilman kiertoa varten, tai tehdä kelmuun riittävästi reikiä.. Parin sentin mittaisiksi kasvaneet taimet voi siirtää omiin ruukkuihinsa eikä niitä tarvitse enää peittää.

Mutta se on jo toinen tarina.

Kirjoittanut Monster Naga 1 Kommentti