Elävä aidanne – kaunis ja käytännöllinen

Pensaat rajaavat ja suojaavat pihaa luonnollisesti. Kiitolliset ja talvenkestävät pensasaidat tarjoavat pitkäikäisen näkö- ja tuulensuojan puutarhallesi. Lehtipensaiden ilahduttava kukinta ja hehkuva syysväritys tuovat koristearvoa. Sopivaa aitapensasta miettiessä on hyvä ottaa huomioon kasvuolosuhteet ja -vyöhyke sekä käyttötarkoitus. Istutetaanko aita näkösuojaksi vai Lue koko kirjoitus

Puutarhaterveisiä Englannista!

Piipahdimme pikaisesti saarivaltiossa ja yritin ahmia puutarhakohteita sen minkä tiukalta aikataululta ehdin. Oli tavattoman mielenkiintoista pongata tuttuja kasveja ja kasviyhdistelmiä, mutta myös pähkäille ja yrittää tunnistaa itselle uusia ihmeellisyyksiä. Silmiinpistävän yleinen (tai ainakin juuri nyt eniten kukkinut) kasvi oli syyssyrikkä. Tässä Lue koko kirjoitus

Kasvihuonekuulumisia

Kasvihuoneen alkukesä on ollut rauhallinen. Yölämpötilat ovat kovin alhaisia, joten odottelen yhä lämpöaallon tuomaa kasvuspurttia. Jotain sentään ansarin suojissakin tapahtuu. Tomaattien ja yrttien kasvatuksen lisäksi kokeilussa on uusia tuttavuuksia. Kasvihuoneen perällä komeilee persikka 'Bonanza'. Tämä on hillittykasvuinen ja itsepölytteinen lajike, eli Lue koko kirjoitus

Rikkariesat

Kesä kulkee ja ruuhkavuositarhuri on ollut niin kovin hiljaa. Uusi työpaikka. Tarvitseeko oikeastaan muuta sanoa? Vaikka työ on ollut ihanaa, kivaa ja ajatukset ovat pulpuilleet, olen samaan aikaan ollut iltaisin aivan naatti. Ei puhettakaan, että olisin kesäkuun aikana saanut Lue koko kirjoitus

Keittiöpuutarhassa

Kirjoitin heinäkuussa 2015 Kanelia ja kardemummaa -blogissani epäkesästä. Miten koko kesän olin odottanut "kunnon" kesää alkavaksi ja sitten heinäkuun lopussa huomasin kesän hiipineen ohi vähän varkain. Kun nyt vertailen tämän vuoden puutarhakuvia parin vuoden takaisiin, on jotenkin lohdutonta huomata Lue koko kirjoitus

sammal

Sana sammaleesta

Pieni puro ja sammalta, aurinkoa ja varjoa. Tässä pienessä puutarhassa Iton kaupungissa sijainneessa ryokanissa kaikki rakentui puron ympärille. Ei tokikaan erityisen originelli idea japanilaiselle puutarhalle, mutta tämä(kin) puutarha kuvasti mielestäni hyvin sitä, miten pieneen tilaan saadaan luotua hyvin harmoninen ja vaihtelevan näköinen puutarha. Ajattelin tätä kyseistä puutarhaa esitellä vielä toisen blogauksen verran vähän myöhemmin.

Koska omassa puutarhassa on tällä hetkellä niinkin kauniita asioita kuvattavana kuin peurojen syömät tulppaanit, niin otetaanpa päivitys Japanin matkan innoittamana. Teemana sammal. Vielä muutama vuosi sitten minua häiritsi kovasti oman pihamme ruohikon sammaloituminen. Nykyään lähinnä häiritsee se, etten jaksa keksiä keinoja siihen, miten saisimme sammaloitumisen näyttämään suunnitellummalta. Älkää nyt tokikaan kuvitelko, että olisimme jotenkin systemaattisesti tehneet sammaloitumiselle jotain, ei kyllä se on se aktiivinen tekemättäjättäminen ollut tässä kohtaa avain onnistuneeseen sammaleen lisääntymiseen, muttamutta haluaisin nimenomaan, että tuo sammaloituminen olisi jotenkin ”japanilaisen huoliteltua” sammaloitumista. Japanilaisten puutarhojen sammaleet nimittäin ovat aina upeita. Reheviä, tuuheita, roskattomia, sanalla sanoen, huoliteltujen näköisiä.

Eikö olekin kaunista?

Olen huolestuttavan paljon käyttänyt aivokapasiteettiani viime aikoina siihen, että mietin tätä ongelmaa: särmä sammal. Ai-van. Olen samaa mieltä. Sammalta taitaa olla lähinnä korvieni välissä. Mutta särmä sammal on upean näköistä, eikä vähimmässäkään määrin näytä unohduksen aikaansaannokselta.

Olen lueskellut, vaikka en todellakaan mikään puutarhaguru tai trendinenä näissä asioissa ole, että myös täällä kotimaassamme on viime vuosina alettu ymmärtää sammaleen päälle. Ainakin tuntuu, että aika monesta eri paikasta alkaa jo löytää ohjeita esim. piimä & sammalseoksen tekemiseen, jolla omaankin puutarhaan voi loihtia nopeahkosti hyvät sammaleet (en ole vielä kokeillut, suunnittellut toki olen jo monesti, kuten kuvaan kuuluu…) Olemmeko mekin hiljalleen oppimassa siihen, että esimerkiksi puutarhan ja metsän raja onkin hitaasti liukuva, eikä tarkkarajainen? Ja että tuota ”rajojen häivytystä” tehdessä esimerkiksi sammal onkin aivan upea materiaali.

Oksalla ylimmällä.

Itse havahduin isolti tähän vuosi sitten keväällä kun teimme äitienpäivän aikaan matkan Kiotoon ja tutustuimme, kuten Kiotossa kerta kaikkiaan kuuluu tehdä, temppeleihin ja niiden aivan upeisiin puutarhoihin. Erityisesti hopeisen temppelin puutarha teki minuun todella syvän vaikutuksen. Puutarha muuttui hiljalleen vuoren rinnettä pitkin kiivetessään yhä vain metsämäisemmäksi ja sulautui näin ympäröivään luontoon sellaisella viehättävällä tavalla, että vieläkin meinaan herkistyä. Alla olevassa kuvassa näkyy temppelin ”alapihalla” ollut lampi, vierestä löytyi myös muita japanilaispuutarhoille tyypillisiä elementtejä, mutta minusta tämän puutarhan hienous piilikin siinä miten kauniisti siirryttiin kukkaistutuksista ja lammesta kohti metsämaisemaa. Jälleen kerran kuvat ovat vain kömpelöitä yrityksiä taltioida jotain mikä oli silmille karkkia.

Sammalherätys on siis Kioton peruja. Tietysti näitä temppeleiden puutarhoja hoidetaan äärettömän pieteetillä otteella, että siinä mielessä en ihmettele, että meidän puutarhan sammalesitys on ”hiukan” vaatimattomampi kuin tämä esikuvansa… Onpahan mitä tavoitella…

Ja mikäs se oli se tilanne olikaan vappuna siellä omassa puutarhassa? Niiiin. Jos nyt hakemalla haetaan hyviä puolia, niin ainakin ne peurojen järsimät tulppaaniennysät peittyivät kyllä hyvin tämän valkoisen tavaran alle…

Kirjoittanut Ruuhkavuositarhuri Jätä kommentti

Jouluaskarteluja

Olen melkoinen jouluintoilija. Parasta koko joulussa on mielestäni joulun odotus ja juhlaan valmistautuminen. Haluaisin nähdä itseni suuren luokan askartelijana, mutta todellisuudessa menen yleensä sieltä, mistä aita on matalin. Tykkään kyllä väkertää, mutta jotakin todella helppoa ja nopeaa. Kuten luonnollisen kauniita sammalpalloja.

dsc_1190

Sammal on kerrassaan mahtavaa askartelumateriaalia. Rautalangan avulla sitä voi muovata melkein kuin taikinaa. Näihin palloihin tarvitaan ainoastaan sammalta ja lankaa. Itse käytin ohutta metallilankaa, kuparin ja hopean värisenä. Mitä yhtenäisempi sammalpala, sen siistimpää jälkeä tulee. Muista, sammaleen keräämiseen tarvitaan AINA maanomistajan lupa. Jos sammalta löytyy kotinurmelta tai mökin takapihan kivikosta, kerääminen on helppoa ja ennen kaikkea luvallista. Sammalta voi tiedustella myös kukkakaupoista.

Sammalta on helpompi käsitellä sen ollessa kosteaa. Jos sammal on ehtinyt kuivua, anna sen imeä hetki vettä esimerkiksi laakeassa astiassa. Pieniä sammalpalloja varten muotoile sammallevystä käsissä haluamasi kokoinen pallo. Kiepauta ympärille metallilankaa. Lisää tarvittaessa sammalpaloja ja kierrä metallilankaa ympärille, kunnes pallo on mielestäsi tarpeeksi tiivis ja jämäkkä. Katkaise lanka vasta lopuksi ja pujottele päät punoksen sisään. Nämä pallot olivat tulossa tarjottimen päälle, joten pohjan aukkokohta ei haitannut mitään.

marras16Sammaleesta pyöritellyt pallot ovat kauniita ihan sellaisenaan ja sopivat luonnonläheiseen asetelmaan.

dsc_1205

Tuomalla asetelmaan korkeuseroja sammalpallot saavat lisää näyttävyyttä.

dsc_1210

Metsänvihreät sammalpallot ja vanhan jalallisen uurnan ruosteinen pinta, kaikessa yksinkertaisuudessaan näyttävä pari!

dsc_1226

Vielä muutama metsäiseen teemaan sopiva koriste tarjottimelle ja olohuoneen pöytäkoriste alkaa olla valmis.

dsc_1239

Lopuksi lisäsin tarjottimelle suloisen yhden kukan maljakon. Herkkä syklaamin kukka kevensi metsäaiheista asetelmaa juuri sopivasti.

dsc_1217

Olisin halunnut tehdä suuren sammalpallon ulos. Suunnittelin tekeväni sille ”pohjapallon” sanomalehtipaperista ruttaamalla, johon olisin pyöritellyt maalarinteippiä saadakseni halutun muodon. Ystäväni kuitenkin vinkkasi lintujen ja oravien käyvät hanakasti kuivahtaneen sammaleen kimppuun.

dsc_1310

Niinpä ryhdyn seuraavaksi väkertämään nyt niin muodikasta kokedamaa, eli japanilaista sammalpalloa. Ainakin hyasintti ja ritarinkukka tulevat pääsemään juuripaakkuineen jouluisen kokedaman sisälle.

Mukavaa jouluun valmistautumista!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti