Kiitoslahjoja

Meillä vietettiin marraskuussa merkkipäivää ja halusimme muistaa juhlaan osallistujia pienellä kasvilahjalla. Olin hamstrannut Viherpeukaloiden puutarhamyymälän kausiloppuunmyynnistä suloisia mehikasveja juuri tätä tarkoitusta varten. Kääräisin mehikasvit hauskaan vahapaperiin, jonka pinta saa eläväisen ulkonäön, kun paperia vähän rutistselee. Myös sanomalehti tai voipaperi kävisivät Lue koko kirjoitus

Puutarhassa marraskuussa

Marraskuu ei olisi voinut kauniimmin alkaa: kirpsakka ja kuulas syyspäivä auringonpaisteella kuorrutettuna. Syyspäivä siksi, että ulkona riitti vielä sekä vihreää että väriä. Kesähuoneen ruukutuspöydällä olevat lankaköynnökset jatkavat yhä vehreinä. Mikä siinä onkin, että ulkona nämä ovat sitkeitä ja vähään Lue koko kirjoitus

Kevättä kohti! Eli kukkasipulit maahan.

Aloitan kukkasipulien varovaisen hamstraamisen heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Varovaisen siksi, että yleensä siihen aikaan on vielä aivan liian lämmintä istuttaa kukkasipuleita täällä meidän kulmilla. Kannan sipulipusseja kotiin pitkin syksyä, kunnes lähes puolihuomaamatta niitä on jo kertynyt melkoinen saalis. Ja lopulta Lue koko kirjoitus

Syksyn väripilkut - syysasterit

Kerroin aikaisemmin kesällä, miten inhokista tuli ihastus, kun tätimäisenä pitämäni verenpisara osoittauikin varsin eksoottiseksi ja upeaksi kaunottareksi. Kesäinen postaus aiheesta löytyy täältä. Nyt huomaan vähän saman käyneen syysasterin kohdalla. Minulla ei ole tainnut ikinä olla syysistutuksissa ruukkuastereita. Olen pitänyt niitä Lue koko kirjoitus

Syyskuun summaus

Syyskuuhun on mahtunut keliä laidasta laitaan ja keittiöpuutarhan sato on yrittänyt pysyä sään vaihteluissa mukana. Täälläpäin ei onneksi vielä ole tarvinnut turvautua hallaharsoihin ja valmista satoakin on päästy korjaamaan. Uusi lämmin jakso ei kyllä tekisi pahaa, sillä raakileita riittää Lue koko kirjoitus

ruukkukasvit

Kiitoslahjoja

Meillä vietettiin marraskuussa merkkipäivää ja halusimme muistaa juhlaan osallistujia pienellä kasvilahjalla. Olin hamstrannut Viherpeukaloiden puutarhamyymälän kausiloppuunmyynnistä suloisia mehikasveja juuri tätä tarkoitusta varten.

Kääräisin mehikasvit hauskaan vahapaperiin, jonka pinta saa eläväisen ulkonäön, kun paperia vähän rutistselee. Myös sanomalehti tai voipaperi kävisivät tähän mainiosti.

Sidoin käärepaperit kasvin ympärille rouhealla narulla. Itseltäni löytyy aina useampi rulla juuttinarua, sillä käytän sitä sekä puutarhassa, askarteluun että paketointiin. Todellinen monitoimituote siis.

Lopuksi kiinnitin naruihin pienillä tervehdyksillä varustetut manilakortit. Näitä yksinkertaisen kauniita kortteja löytyy askartelu- ja kirjakaupoista.

Juhlan aikana mehikasvit toimivat juhlapöydän koristeina. Vihreä-ruskea väritys sopi juhlan teemaan ja kasvikoristeet olivat riittävän matalia istumapöytään käytettäviksi. Vieraiden lähtiessa jokainen sai valita mieleisensä kasvin mukaan.

Nimen korttiin lisäämällä nämä olisivat toimineet myös mainioina paikkakortteina, jos kyseessä olisi ollut plaseerattu juhla.

Nyt kun  joulun juhla- ja kyläilykausi lähestyy, on taas aika muistaa kerhotätejä, opettajia, naapuria. Pienet kasvilahjat ovat mukava ja edullinen tapa kiittää kuluneesta vuodesta. Hyasintit ovat tietenkin ikiklassikko, mutta erilaiset trendikkäät mehikasvit sopivat myös monen tuoksuherkän lahjansaajan ikkunalaudalle.

Plussana vielä helppohoitoisuus, mehikasvit ovat todellisia laiskan kastelijan ystäviä!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Viikunasatoa odotellessa

Viikuna pääsi taas talvisäilöstä kasvihuoneeseen ja on herännyt uuteen kasvukauteen vauhdilla. Reilussa parissa viikossa se on kasvattanut valtavan kokoiset lehdet kasvihuoneen lämmöstä nauttien.

Talvetan tämän 3 vuotta sitten Viherpeukaloilta ostamani aitoviikunan varastossa, noin 10 asteen lämpötilassa. En tee sille talven aikana mitään. Kevään tullen viikuna pääsee totuttelemaan päivänvaloon kasvihuoneeseen  ja alkaakin aina nopeasti tehdä uutta lehteä. On hauskaa, miten viikunalle ominainen lehtimuoto on nähtävissä jo heti alusta alkaen.

Tänä vuonna huomasin ilokseni myös pieniä vihreitä palleroita. Viikuna tekee hedelmää!

Hedelmien kehittymistä on erityisen mielenkiintoisesta seurata. Ei tästä sadosta nyt vielä hedelmäsalaattia valmisteta, mutta jospa edes viikunanpuolikas jokaiselle perheenjäsenelle.

Aitoviikuna pudottaa lehtensä talveksi, joten se ei vaadi valoisaa talvetuspaikkaa. Oksien paras leikkuuajankohta on keväällä, mutta olen itse joutunut saksimaan viikunaa välillä myös syksyllä, jotta olen saanut se mahtumaan talvisäilöönsä. Näyttää olevan varsin sitkeä kaveri, joka ei vähästä hätkähdä.

Toivottavasti ihanat pallerot ehtivät kypsyä tämän kesän aikana. Viikunan hedelmiä ei kannata irrottaa puusta raakana, sillä ne eivät jälkikypsy huoneenlämmössä kuten vaikkapa tomaatit.

Lämmintä kesää odotellessa siis!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Ruukkukasvien talvetus

Edellisessä postauksessa oltiin ruukkujen parissa keittiöpuutarhassa. Suuri osa ruukuissa kasvatettavista hyötykasveista (porkkanat, retiisit, basilikat, salaatit, tomaatit jne.) ovat yhden kesän iloja. Niiden talvettamista ei siis tarvitse murehtia. Mutta jos ruukkuun on istuttanut vaikkapa rungollisen herukan, viikunan, pikkusyreenin tai muun kauniin pikkupuun, tahtoisi sen kovin mielellään nähdä myös seuraavana kasvukautena.

Talvettamiseen on eri tapoja, tärkeintä on huomioida kasvin tarpeet ja luonne. Toiset voivat selvitä talvesta ulkona ruukuissa, kunhan multatilaa on tarpeeksi ja ruukku on suojattu pakkaselta esimerkiksi styroksilla.

dsc_9712

Monet ruukkukasvit viihtyisivät talvella parhaiten viileässä ja valoisassa paikassa, noin kymmenen asteen lämpötilassa. Tällöin kasvit vaipuvat lepotilaan, jonka aikana niitä kastellaan niukasti. Meillä kasvien talvetukseen sopivat tilat ovat kortilla, joten esimerkiksi oliivi muuttaa syksyn tullen sisälle. Ensin olohuoneeseen, ja myöhemmin talvella rapistuneen ulkonäön myötä työhuoneeseen. Huomatkaa muuten huima yhden oliivin sato. Luin jostakin, että oliivin sadonkorjuu ajoittuu lokakuulle. Sinne minäkin siis tähtään!

dsc_8687

Ruukussa kasvava tähtimagnolia (Magnolia stellata) puolestaan pääsee varastoon, jossa on juurikin noin 10 astetta lämmintä. Keväällä nostan se kasvihuoneeseen ja varjelen hallalta ja liialta paahteelta. Toistaiseksi tähtimagnolia on pärjännyt mainiosti. Haaveilen sen istuttamisesta johonkin suojaisaan paikkaan puutarhassamme. Kunhan vain keksisin minne.

dsc_5951

Vaikka varastossamme on suht passeli talvetuslämpötila, se on kovin pimeä eikä selvästi sovi kaikille kasveille. Toissakesänä puutarhaa koristi kaksi laakeripuuta. Toisen kannoin syksyn tullen olohuoneeseen, toinen talvehti varastossa. Laakeripuu viihtyi loistavasti tavallisessa huoneenlämmössä, lähellä ikkunaa. Mutta varastossa ollut laakeripuu kuoli pystyyn. Hengissä selvinnyt yksilö on viettänyt tämän kesän kesähuoneen portailla. Edessä on siis taas muutto sisätiloihin.

dsc_0406

Yläkuvan krassiruukun keskeltä pilkistää kalamondiini, pieni sitruspuu. Pelastin puun vihermassalta omaan ruukkuun kasvihuoneeseen, jossa se nyt kypsyttelee hedelmiään. Kalamondiini ei pelästy syksyn viileyttä, joten se saa olla vielä hetken kasvihuoneessa. Viime talven sitruspuu talvehti tavallisessa huoneenlämmössä, intoutui jopa kukkimaan kahdesti. Pienet valkoiset kukat tuoksuivat huumaavan ihanilta!

dsc_2264

Aitoviikuna tiputtaa lehtensä joka tapauksessa talveksi, joten sen olen talvettanut varastossa. Keväällä kasvi näytti kovin raaskulta, mutta lähti nopeasti kasvuun valon ja lämmön myötä.

dsc_0014-14-41-45

Itse tykkään kasvatella yrttejä ruukussa. Talvetan ruukkuyrtit kasvimaalla, vähälumisina talvina suojaan niitä havuilla. Salvia, erilaiset timjamit ja sitruunamelissa ilahduttavat vuodesta toiseen. Kevään tullen kaivan yrtit ylös, jaan ne, ruukutan ja nostan kasvihuoneen lämpöön. Iloa riittää sekä itselle että jaettavaksi ystäville.

dsc_4651

Mintut ovat niin kovia leviämään, että niitä onkin parasta kasvattaa ruukuissa. Teen näille kuten muillekin yrteille: kaivan talveksi maahan ja kevään tullen nostan taas uusiin ruukkuihin. Kuvassa suklaaminttu ja mohitominttu, molemmat kestävät hyvin ankarankin talven.

dsc_7719

Tämän vuoden kokeilu ja ihastuttava tuttavuus on ollut hakuropaju. Se on viihtynyt ruukussa todella hyvin. Vihreä-puna-valkokirjavat lehdet muuttuvat syksyn tullen lähes valkoisiksi ja pikkupuu hohtaa kuin poutapilvi yhdessä syysauringon kanssa.  Olen aikeissa istuttaa hakuropajun talveksi maahan. Katsotaan kuinka meidän käy…

dsc_0432

Puutarhan syyskiireet ovat siis alkaneet. Sadonkorjuuta, suojausta, siirtämistä, siivousta. Vaan mistä saisi lisää tunteja vuorokauteen?

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 1 Kommentti

Kesäkukkasummaus

On aika tehdä kesäkukkasummaus ja kirjata muistiin kostean kesän selviytyjät. Ihan heti alkuun on pakko tunnustaa, että olen enemmän hyötyviljelijä kuin kukkien kasvattaja. Oli kesä millainen tahansa, meillä harvemmin on valtoimenaan ryöpsyviä amppeleita tai maata viistäviä kesäkukkaputouksia. Mutta yritystä kyllä on joka vuosi!

DSC_0003

Kesäkukkapuuhailut alkoivat osaltani Viherpeukaloiden esikasvatettavilla Confetti-kesäkukilla. Suloiset pikkutaimet pääsivät multiin huhtikuussa.

DSC_4136

Toukokuussa karaisin kaunokaisia kasvihuoneen lämmössä ja ne intoutuivat ihanaan kukintaan.

DSC_7023

Kesäkuussa istutin kukat lopullisille kasvupaikoilleen. Confetti Ahoy sisälsi violetin petunian ja valko-lilan japaninkellon. Niiden kaveriksi parvekelaatikkoon pääsi hopeaputouksen vihreälehtinen versio.

DSC_0113

Valkoiset, lilat ja vaaleanlilat japanin- eli miljoonakellot (Confetti Hawaiian Sailaway) pääsivät keittiön ikkunalle. Näistä ovat kukkineet kaikkein runsaimmin vaaleanlilat kukat.

DSC_0033

Confetti Shocking Purple sisälsi puolestaan lilan petunian, violetin japaninkellon ja valko-lilan verbenan. Istutin ne ruukkuihin etuoven tuntumaan.

DSC_0055

Erityisen paljon on ilahduttanut kaksivärinen verbena.

DSC_6767

Näiden kavereina on väreihin kauniisti sointuvaa jättiverbenaa sekä hurmaavalta tuoksuva laventeli. Laventelin voimakas tuoksu on koko kasvissa, ei pelkästään kukissa. Jos siis pidät tästä huumaavasta tuoksusta, sijoitan kukka ulko-oven läheisyyteen. Siitä ohi kävellessä on helppo hipaista ihanalta tuoksuvaa kasvia.

DSC_0099

Isossa ruukussa kasvaa vappuna ostettu ruukkuhortensia. Se on viihtynyt puolivarjoisassa paikassaan ja siitä on napsittu kauniita kukkia kesän juhlakimppuihin.

DSC_0010

Kesäkukat ovat vielä täydessä vauhdissa ja aurinkoakin on taidettu luvata. Nautinnollista kuun vaihdetta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Mahdoton tehtävä

Hyvä lukija, rehellinen vastaus: kuinka moni teistä on onnistunut käymään puutarhamyymälässä vain ”ikkunaostoksilla”? Itse yritän sitä toistuvasti. Kotoa lähtiessä vakuutan, että ”käyn vain nappaamassa pari ideaa!”, mutta nappaan aina myös pari kasvia. Viime postauksessani hehkutin muun muassa Viherpeukaloiden puutarhamyymälän pieniä aitoviikunoita ja tupsulaventeleja. No nehän sieltä tarttuivat mukaani. Parin muun kasvin lisäksi…

DSC_0110

Minulla on huikea yhden vuoden kokemus aitoviikunasta. Ostin sellaisen, ihan reilun kokoisen, viime keväänä. Kasvi venytti kokoa huimasti kesän aikana (lähinnä sivusuunnassa) ja tuotti jopa hedelmää.

Toukokuu

Syksyllä siirsin viikunan talvehtimaan varastoon. Leikkasin silloin leveimpiä oksia, jotta sain sen mahtumaan hieman…hmmm…täyteläiseen talvisäilöönsä. Talven kasvi eleli omillaan. Maaliskuussa lisää saksimista ja kelien salliessa siirsin sen kasvihuoneeseen. Nyt viikuna kasvattaa kauniita, hennonvihreitä lehtiä.

DSC_4857

En ole talvettamisen (tai leikkaamisen!) mestari, mutta tämä näyttää olevan sitkeä ja anteeksiantava kasvi. Siksi uskalsin hankkia sille ihanan pikkusiskon, joka sekin nyt elelee kasvihuoneessa.  Ostamani aitoviikuna ’Panache’ näyttää googlen mukaan kasvattavan hauskan raidalliset hedelmät.

DSC_0107

Tupsulaventelit odottavat vielä lopulliselle paikalle pääsyä. Paikka on kuitenkin jo valmiina, laitan ne totuttuun tapaan kasvihuoneen kulmalle.

DSC_0015 14

Siinä laventelia on helppo hipaista kasvariin kulkiessa. Voi sitä tuoksua!

DSC_0019 13

Myös hortensiat odottavat  siirtoa suurempiin ruukkuihin. Kunhan oven pielessä olevat kevätkukkijat ovat antaneet kaikkensa, siirrän ne kukkapenkkiin ja hortensiat tilalle. Hortensiat viihtyvät parhaiten puolivarjossa. Etuovelle paistaa vasta illemmalla, mutta silloin kyllä täydeltä terältä. Hortensia on melko tarkka kastelun suhteen, eikä multa saisi päästä kuivumaan kasteluiden välillä. Katsotaan miten kaunokaiset selviävät.

DSC_4660

Edellisestä puutarhamyymälävisiitistä alkaa olla jo niin monta päivää, että taidan lähteä taas ”ikkunaostoksille”. Lienee mahdoton tehtävä. Kassalla siis tavataan!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit