Joulukukkailoa

Kukat ovat aika lailla varma kylävieminen, ja näin joulun aikaan löytyy valtavasti kauniita asetelmia. Itse rakastan yli kaiken hyasintin tuoksua. Ylväs amaryllis taas on aina yhtä upea. Tänä vuonna olen kuitenkin erityisen tykästynyt jouluisiin viherkasviasetelmiin. Kyllähän se vaan niin on, Lue koko kirjoitus

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Viime päivät ovat olleet täynnä Suomen syntymäpäiväjuhlintaa niin kouluissa, kerhoissa, työpaikoilla kuin erilaisissa yhteisöissäkin. Konsertit, tanssiaiset, valtakunnnaliset kahvitteluhetket, yhteislaulut, seppeleenlaskut ja teematapahtumat arvokkaista iloisiin ovat saaneet koko kansan liikkeelle. On ollut huikeaa nähdä, miten innostuneisuus on tarttunut vauvasta vaariin, Lue koko kirjoitus

Kiitoslahjoja

Meillä vietettiin marraskuussa merkkipäivää ja halusimme muistaa juhlaan osallistujia pienellä kasvilahjalla. Olin hamstrannut Viherpeukaloiden puutarhamyymälän kausiloppuunmyynnistä suloisia mehikasveja juuri tätä tarkoitusta varten. Kääräisin mehikasvit hauskaan vahapaperiin, jonka pinta saa eläväisen ulkonäön, kun paperia vähän rutistselee. Myös sanomalehti tai voipaperi kävisivät Lue koko kirjoitus

Puutarhassa marraskuussa

Marraskuu ei olisi voinut kauniimmin alkaa: kirpsakka ja kuulas syyspäivä auringonpaisteella kuorrutettuna. Syyspäivä siksi, että ulkona riitti vielä sekä vihreää että väriä. Kesähuoneen ruukutuspöydällä olevat lankaköynnökset jatkavat yhä vehreinä. Mikä siinä onkin, että ulkona nämä ovat sitkeitä ja vähään Lue koko kirjoitus

Kevättä kohti! Eli kukkasipulit maahan.

Aloitan kukkasipulien varovaisen hamstraamisen heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Varovaisen siksi, että yleensä siihen aikaan on vielä aivan liian lämmintä istuttaa kukkasipuleita täällä meidän kulmilla. Kannan sipulipusseja kotiin pitkin syksyä, kunnes lähes puolihuomaamatta niitä on jo kertynyt melkoinen saalis. Ja lopulta Lue koko kirjoitus

perennat

Mitä perennapenkkiin – osa 2

Tässä vielä muutama valintani vuodesta toiseen kukkivien koristekasvien joukkoon. Toivottavasti teidän tulevan kesän perennapenkit alkavat jo hahmottua!

Ritarinkannus

Ritarinkannukset ovat perennoiden korkeimmasta päästä. Ne kasvavat jopa puolitoista metriseksi, joten jos näitä sijoittaa perennaryhmään näiden paikka on luonnollisesti kukkaryhmän taustakasvina. Ritarinkannuksen lajeja on useita, muun muassa isoritarinkannus sekä jaloritarinkannus. Näitä sanotaan myös leinikkilajeiksi ja ne ovat myrkyllisiä. Perennoita valittaessa onkin hyvä muistaa myös ottaa selvää kasvien myrkyllisyydestä, varsinkin lapsiperheiden.

Ritarinkannukset voidaan myös helposti sekoittaa toiseen leinikkilajiin, ukonhattuihin. Jaloritarinkannus on nimensä mukaan majesteettinen ryhmäperenna. Kun näin ensi kertaa ritarinkannuksen lumouduin tästä sähkönsinisestä väristä. Se on kertakaikkisen upea kesäisellä pihamaalla. Olen nähnyt tätä perennaa käytettävän perennaryhmissä, mutta myös omana kukkapenkkinään. Olipa paikka missä tahansa, takaan, että tästä korkeasta perennasta saa näyttävän osion puutarhaan.

jaloritarinkannus
Pioni

Pioni huumaa useilla lajikkeillaan ja väreillään monilla pihoilla. Tässä yksi upea perennaksi sopiva pionilajike: Kiinanpioni Bowl of Beauty. Se pitää paljon auringosta ja menestyy myös lähes koko Suomessa. Jokaisella pionilajikkeella on kuitenkin omat vaatimuksensa ja ne kannattaa ottaa hyvin huomioon perennapenkkiä suunnitellessa. Pionin kukat ovat erittäin suurikokoisia, sekä myös hyvältä tuoksuvia.

Muutamia vinkkejä pioneihin liittyen. Parhaimmat paikat pioneille olisi rinteessä tai kohopenkeissä, koska ne eivät pidä seisovasta vedestä. Kalkkia pionille ei myöskään tarvitse antaa. Pioni käy aurinkoisille ja puolivarjoisille paikoille ja kun olet valinnut ja istuttanut pionisi puutarhaan, pyri pitämään niitä samassa paikassa, koska tämä kasvi stressaantuu siirtämisestä. Kirjaimellisesti se haluaa juurtua paikalleensa.

pioni_ja_jalopähkämö

Jalopähkämö

Kuvassa olevan pionin kumppaniksi on valittu violetin väreissä kukkiva jalopähkämö. Se on oikea vanhanajan perenna, joka käy hyvin juuri esimerkiksi pionin kumppaniksi perennapenkkiin. Jalopähkämön näkee kukkivan kesä-heinäkuussa. Jalopähkämö kasvaa korkeutta noin 40-50 cm. Jalopähkämö on hyvin helppohoitoinen ja varmasti kestää hyvin säätä ja talven yli. Parhaiten jalopähkämö sopii esimerkiksi reunuskasviksi. Kasvupaikkaa valittaessa sille sopii parhaiten aurinko tai puolivarjo.

Unikko

En yhtään ihmettele, että Marimekkokin on kuosiinsa valinnut unikon ja se on hurmannut maailmalla. Unikkilajikkeita on niin perennoina kuin yksivuotisina kesäkukkinakin. Unikko kukkii lyhyen aikaa, mutta kuten kuvasta näkyy, tätä kukintoa kannattaa odottaa kuin kuuta nousevaa kesä-heinäkuussa. Idänunikko on yksi suositummista unikon perennalajikkeista. Muita suosittuja unikkolajikkeita ovat monivuotisina jättiunikko ja siperianunikko, yksivuotisina silkkiunikko ja ruisunikko. Mikä ettei, voihan unikkoa ensin kokeilla pihalle esimerkiksi yksivuotisena ja jos siihen oikein tykästyy niin ottaa sitten perennapenkkiin monivuotisen lajikkeen.

Mielestäni puutarhaa on hyvä myös uudistaa vuosi vuodelta ja se onkin yksi tärkeimmistä ajatuksista, joka kantaa puutarhainnostusta eteenpäin. Puutarhassa ja pihalla aikuinenkin voi olla kuin leikkivä lapsi. Hän voi kokeilla eri vaihtoehtoja ja mikä parasta nähdä käsiensä jäljet hyvin konkreettisesti. Puutarha on kuin ihmisen ja luonnon yhteinen taideteos. Luonto hoitaa tehtävänsä, mutta sinun valinnoillasi on myös merkitystä.

unikko

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Mitä perennapenkkiin – osa 1

Varmasti monta puutarhaa suunnittevaa tai sitä uudistavaa viherpeukaloa askarruttaa ajatus:
Mitä perennapenkkiin?

Perennat eli monivuotiset ruohovartiset koristekasvit pitäisi valita pihalle huolella, koska ajatuksena on katsella näitä valittuja kasveja pidempäänkin kuin vain yhden kasvukauden. Perennapenkki on pitkäaikainen sijoitus, joten se kannattaa suunnitella huolella. Perennapenkkiä suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon kasvikohtaiset rajoitukset (sopiva maaperä ja valon tarve), kasvien korkeudet, sekä kukinta-ajat.

Esittelen tässä artikkelissa yhden runsaasti kukkivan perennapenkkiesimerkin, joka sopii pihan aurinkoiselle paikalle. Viherpeukaloilla on myös valmiita paketteja perennapenkeiksi, jolloin suunnitteluvaihetta ei tarvita ollenkaan, vaan kaikki on mietitty jo valmiiksi kukkapenkin muodosta lähtien hoito-ohjeisiin.

Perennapenkki

Aurinkonauhus

Aurinkonauhus on keltaisen kullanväreissä kukkiva korkea koristekasvi, joka viihtyy auringossa / puolivarjossa. Perennapenkkiä tehtäessä kannattaa huolehtia hyvin kasvuunlähdöstä laittamalla kasvualusta kunnolla kuntoon. Runsas multa ja ravinnerikkaus ovat valttia. Tämän perhoskasvin kukinta ajoittuu heinä-elokuulle. Yllä olevasta perennapenkki esimerkkikuvasta voi nähdä kuinka tämän aurinkonauhuksen kukinta on jo tässä loppumaisillaan. Koristekasvin muuttuessa värittömiksi rangoiksi, kannattaa muistaa käydä hieman siistimässä penkkiä, jotta seuraavaksi kukintavaiheessa olevat koristekasvit pääsevät oikeuksiinsa.

Kaunopunahattu

Punahattu on ryhmäperenna, joka on kuuluisa punaisen purppuroista päivänkakkarakukinnoistaan. Moni vannoo myös echinaforcen eli auringonhattu-uutteen nimeen yskän tai flunssan vallatessa. Muun muassa Pohjois-Amerikan intiaanit ovat käyttäneet tätä kasvia alkujaan monenlaisten vaivojen hoitoon. Punahattu käy siis hyvin kaunistamaan kukkapenkkiä, mutta jos innostuu rohdoksista niin sen kukkivia versoja tai sen talvehtivia juuria voi myös hyötykäyttää.

Kaunopunahatut kasvavat hieman lajikkeesta riippuen 80-100 cm korkeaksi. Ihannesijainti sille olisi aurinkoinen / puolivarjoinen paikka. Suomessa punahatun kukinta ajoittuu loppukesälle. Kaunopunahattu on myös oiva perenna huokuttelemaan perhosia. Lisäksi tätä kaunokaista saattaa löytyä myös nykyään muissakin väreissä kuin vain purppuranpunertavana. Muita hyviä puolia tässä perennassa on sen sopivuus myös leikko- ja kuivakukaksi, joten tämä kukka on todellakin sieltä puutarhan monipuolisemmasta päästä. Tässä perennapenkissä kaunopunahatut ovat sijoitettu korkeutensa puolesta penkin etualle ja keskelle (kuva otettu sivulta).

Syysleimu

Kaunopunahatun seuraksi suositellaan usein syysleimua. Olenkin kirjoittanut kokonaisen artikkelin syysleimuista ja luulen, ettei se menetä suosiotaan tulevanakaan kesänä. Artikkelin syysleimusta voit käydä lukemassa suoraan Viherpeukaloiden viime elokuun blogiarkistosta: ”Trendikukka syysleimu häikäisee väreillään”.

Valkoinensyysleimu

Loistosalvia

Loistosalvian voi nimensä mukaan istuttaa loistavalle / aurinkoiselle paikalle. Tämä perenna kestää hyvin aurinkoa ja suosittelenkin sitä perennapenkkiin, koska se myös kukkii pitkään (kesäkuun lopulta elokuulle). Loistosalvia, sekä kaunopunahattu löytyvät muun muassa Viherpeukaloiden valmiiksi suunnittelemasta perennapenkkipaketista “kesäperhonen”, joka on hyvin suosittu valinta.

Loistosalvia_takanasyyleimu

Kirjoittanut Heidi Roth 1 Kommentti

Rohtoja syksyyn

Rohtosuopayrtti

Rohtosuopayrtti on meidän perinneperenna, joka on hyvin näyttävä sen valkoisten tai hennon vaaleanpunaisten kukkiensa ansiosta. Nykyään sitä käytetään lähinnä koristekasvina. Puutarhassa se on varma perhostenviettelijä, sekä myös hyvin miellyttävän tuoksuinen.

Rohtosuopayrtti kannattaa sijoittaa puutarhan aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan. Suopayrttiä ei suositella istuttavaksi vesialtaiden viereen jos niissä on kaloja, koska sen juurista erittyy myrkyllisiä yhdisteitä. Suopayrtin juurakot sisältävät paljon näitä syömättömäksi kelpaamattomia saponiineja. Tämän takia esimerkiksi juuresta tehty raaste pitäisi aina keittää ennen käyttöä. Vaikka ennen aikaan näitä keitoksia on käytetty parantamaan jos jonkinmoisia sairauksia, neuvoisin kuitenkin käyttämään tätä kasvia vain ulkoisesti.

Rohtosuopayrtti

Tämän rohdoksen ulkoiseen käyttöön minulla onkin erinomainen käyttötarkoitus. Nimittäin rohtosuopayrttiä pystyy käyttämään pesuaineena, koska saponiinit muodostavat veteen liuetessaan saippuamaista vaahtoa. Aika uskomaton luonnontuote. Ihmettelen vain miksi nykyään minunkin tietämys tästä kasvista oli niin niukkaa ennen kuin aloin kirjoittaa tätä artikkelia. Ekokaupoissa myynnissä olevat ulkomailta tulevat pesupähkinät, joita käytetään siis luonnonmukaisena pesuaineena, saisivat oivan kilpailijan jos useampi tietäisi, että tämä tuikitavallinen, meidän mullassamme kasvava kasvi ajaisi saman asian. Tässä siis pieni vinkki niille, jotka tähtäävät omavaraistalouteen tai muuten vain ovat kiinnostuneita kasvien monista käyttömahdollisuuksista.

Piparjuuri

Piparjuuri on monivuotinen pihamaan kasvatti, jota voi käyttää monipuolisena mausteena. Kylläpä piparjuurella on myös terveysvaikutuksia ja ennen vanhaan sitä käytettiin nimenomaan lääkekasvina. Varsinkin näin syksyisin tälle rohdokselle olisi varmaan tilausta useampaankin kotiin. Se sisältää paljon C-vitamiinia sekä kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja fosforia.

Rohtona piparjuurta voidaan käyttää esimerkiksi sekoitettuna maitoon tai veteen. Flunssalääkkeenä piparjuuri on oiva kumppani valkosipulille. Valkosipulihan on itsessään kuin luonnon oma antibiootti. Teen itse aina omat rohdokseni jos flunssa pääsee yllättämään. Yleensä haudutan vedessä inkivääriä tai piparjuurta sekä kuorittuja valkosipulinkynsiä. Sitten lisään sekaan vielä puristetun sitruunan tai limen mehua ja ruhtinaallisesti hunajaa. Tätä on testattu useasti ja se todella toimii. Piparjuurella voi myös antaa aineenvaihdunnalleen piristävän lähtölaukauksen.

Toisin kuin yleensä luullaan, piparjuuresta voi käyttää juurien lisäksi myös lehtiä. Ne sopivat esimerkiksi kasvismuhennoksiin tai vastaaviin.

piparjuuri

Piparjuuri on siitä hyvä pihamaan kasvi, että sitä voi kerätä ja käyttää koko kesän ja nyt syksyllä viimeistään nostetaan loput juurakosta ylös. Piparjuuri säilyy hyvin esimerkiksi pakastimessa. Sieltä sen voi ottaa pieninä paloina ja raastella talven aikaan tuomaan elinvoimaa kehoon.

Piparjuuresta raastettu höyste on parhaimmillaan raakana. Jos sen kuumentaa, niin se muuttuu hyvin kitkeräksi. Muutamia ideoita piparjuuren käyttöön voisi olla esimerkiksi yksinkertainen piparjuuriraaste suoraan pihvin tai paahtopaistin päälle. Piparjuurituorejuustot ja maustevoit voisivat olla myös kokeilemisen arvoisia.

Piparjuuri käy myös hyvin kalan kanssa. Wasabijuuri on japanilainen piparjuurilajike, josta tehdään japanilaisessa keittiössä käytettävää wasabitahnaa. Piparjuuresta voi siis tehdä hyvin oman suomalaisen piparjuuriwasabi vastikkeen tälle sushirullien kanssa käytettävälle tahnalle.

Piparjuuren kasvatusta suunnitellessa on hyvä muistaa, että kyseessä on korkea monivuotinen kasvi. Se voi yltää jopa puolitoista metriseksi. Kasvualustana sille pitäisi olla kostea ja syvämultainen paikka. Pieni varoituksen sana on myös piparjuurta maahan kaivaville sanottava. Kasvi voi lähteä leviämään hyvinkin nopeasti ja jos sen haluaa vain tiettyyn kohtaan kasvimaataan, niin suosittelen edes jotenkuten rajaamaan sen. Piparjuurella on myös luomukasvimaata viljellessä erinomainen tehtävä, koska se voi lisätä muiden kasvien kasvua ja se torjuu tuholaisia.

Pakuri

Nyt kun päästiin tähän terveysaiheeseen, niin minun on vielä kirjoitettava lyhyesti aiheesta pakurikääpä. Aloin juomaan pakuriteetä jo monia vuosia sitten sen terveysvaikutusten vuoksi. Parastahan tässä on se, että tätä superfoodia voi löytää ihan ilmaiseksi metsästä. Tosin metsänomistajan lupa tarvitaan aina jos löytää tällaisen tumman rykelmän kasvamassa koivun puunrungossa ja haluaa sen omaan rohdoskäyttöön.

Pakuri

Pakuri kannattaa kuivattaa heti esimerkiksi auringonvalossa tai uunissa hyvin miedossa lämpötilassa. Toinen tapa on myös pilkkoa iso pakuri pienempiin paloihin, jolloin sen voi kuivattaa vaikka infrapunakuivurissa. Itse olen tehnyt pakurista n. 4 cm x 4 cm kuivattuja paloja, jotka mahtuvat hyvin teekannuun jossa pakuria voi hauduttaa. Yhtä palaa voi käyttää useamman kerran, joten aina vain uusi kuuma vesi päälle ja haudutus. Pakuri kannattaa jättää liukenemaan kylmään veteen haudutusten välillä.

Syy miksi pakuria kannattaa käyttää on sen sisältämissä antioksidanteissa, jotka tukevat esimerkiksi kehon luontaista puolustusjärjestelmää. Pakurikääpä on siis itse asiassa sieni, jolla on suuret terveysvaikutukset meidän elimistöön. Terveydeksi!

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Trendikukka Syysleimu häikäisee väreillään

Syysleimu_pinkki

Katsellessani eri pihoja kesäreissujeni aikana huomasin erään kasvin, jota varmaan voisi sanoa tämän ajan ”trendikukaksi”. Kyllä. Sen nimityksen antaisin syysleimulle, joka leimuaa monissa eri väreissä ympäri Suomea. Alunperin syysleimu on saapunut Eurooppaan Pohjois-Amerikasta ja vuosikymmenten saatossa se on sopeutunut hyvin myös meidän pihoillemme.

Syysleimut

Yleensä syysleimu kukkii heinä-elokuussa tai jopa syyskuussa, mutta tänä vuonna tulin siihen tulokseen monen muun kotipuutarhurin kanssa, että nyt syysleimun kukat ovat jo alkaneet kukkia hyvissä ajoin heinäkuussa.

Syysleimu voi kurkottaa jopa puolitoista metriä maasta joten tämä kannattaa muistaa istuttaessasi sitä perennapenkkiin. Syysleimun rinnalle sopivat esimerkiksi pionit jos haluaa samaa korkeutta olevaa, mutta eri aikaan kukkivaa kukkaa. Näyttävien kukintojen takia syysleimua voi myös käyttää värintuojana havujen läheisyydessä.

syysleimutpenkissä

Etsiessäsi paikkaa syysleimuille kannattaa kuitenkin katsoa, ettei sijoita niitä aivan pihan kuumimpaan osaan. Paahtava aurinko nimittäin altistaa syysleimut taudeille. Sen vuoksi puolivarjoinen paikka, jossa ne kuitenkin saavat jonkin verran aurinkoa on turvallisin vaihtoehto.

Joskus syysleimuja vaivaa leimunhärmä eli silloin kukat alkavat voida huonosti ja niistä tulee harmaita. Tällöin kannattaa tarkastaa ovatko kasvit saaneet tarpeeksi vettä. Vesi annetaan mieluummin aamusta, että kasvien juuret ehtivät kuivua yöksi. Liian tiheä kasvualusta voi myös olla syynä härmään joten kannattaa myös tarkistaa, että kukkapenkin maa on tarpeeksi ilmava syysleimuille.

Valkoinensyysleimu

Leimukukat kuuluvat sinilatvakasveihin. Kaikki leimut eivät ole kuitenkaan monivuotisia niin kuin syysleimu. Itse en edes tiennyt, että korkean ja näyttävän syysleimun lisäksi pihamaata voisi laittaa koristamaan myös matala kasvuisempaa sammalleimua ja rönsyleimua. Löytyypä myös kesäleimua, jonka pitäisi kukkia kesäkuusta syyskuuhun yksivuotisena. Näiden kukat ovat valkoisia, punaisen, sinisen tai lilan sävyisiä tai monivärisiä. Eri leimu lajikkeita on paljon, eli jos tykästyy syysleimuun niin tästä kasvisuvusta löytyy varmasti paljon muitakin silmää miellyttäviä kukkia omalle kesäpihalle.

Syysleimuvioletti_1

Kirjoittanut Heidi Roth 3 Kommentit

Pihasuunnittelua osa 4 – Ikivihreää, perennoita ja katetta

Tässä muutamia onnistuneita ostoksia, joihin olen pihassamme erityisen tyytyväinen. Nämä pihan elementit pysyvät paikoillaan vuodesta toiseen ja ovat hyviä tukipylväitä tai niin sanottuja kiinnikekohtia pihasuunnitteluun.

Meidän pihalla on käytetty paljon kiveä ja sen sekaan sopii hyvin ikivihreät havut ja tuijat. Myös ikivihreät on hyvä valita niin, että seasta löytyy niin korkeita kuin mataliakin kasveja. Tämä laakakataja on lähtenyt kivasti matelemaan maata pitkin antaen kasvullansa itse pihalle mielenkiintoisia ulottovuuksia.

HeidiRoth-0924

Muita hyviä ostoksia ovat mielestäni olleet tuiviot, timanttituijat, keltamaljakatajat sekä kääpiövuorimännyt. Näillä olemme päässeet jo pitkälle ja edenneet suhteellisen vaivattomasti pihan arkihuollossa. Hauskoja tuttavuuksia ovat olleet myös koristeheinät, jotka ovat olleet odotettua kauniimpia pihankoristajia.

HeidiRoth-0925

Vesiaiheen vieressä tuuheina edustavat kuunliljat on ihanne perennoita. Ne eivät vaadi kovin kummoista hoitamista, eikä ylimääräisiä kasteluja ja silti ne kukoistavat vuodesta toiseen. Kurjenmiekat ovat myös hyviä kavereita vesielementtien läheisyyteen.

HeidiRoth-0928

Lisäksi on hyvä muistaa erilaiset vaihtoehdot istutuksien ja kasvualueiden katteille. Voi käyttää erilaisia pieniä kiviä, tai sitten vaikka koristekatteita, joita on markkinoilla yllin kyllin. Katteen käytöllä on myös muitakin kuin pelkkiä ulkonäöllisiä hyötyjä, se hidastaa mm. veden haihtumista sekä tasaa lämpötilaeroa kasvualustassa.

Tässä yksi meidän suosikkikuorikate, jota olemme käyttäneet. Sen nimi on kaakaokuorikate ja se on täysin biologinen ja sointuu hyvin meidän metsäiseen maisemaan. Se myös lannoittaa ja suojaa, joten suosittelen kyllä näiden katteiden käyttöä. Niiden avulla saa viimeistellyn näköistä jälkeä pihaan nopeasti ja vaivattomasti. Joidenkin istutusten alle on myös hyvä laittaa suodatinkangas, joka pitää huolen siitä ettei rikkakasvit pääse sotkemaan siistejä istutuksia.

HeidiRoth-0933

Kirjoittanut Heidi Roth 2 Kommentit

Suuria ihmeitä ja pieniä katastrofeja

Jasmiini

Puutarhurin aika ei tule pitkäksi. Aina riittää tekemistä, ja ruumiillisen laiskotuksen iskiessä putkahtelee eteen jos jonkinlaista ihmeteltävää. Tarkkaavaisille silmille puutarha on täynnä suuria ihmeitä ja pieniä katastrofeja. Salapoliisin valmiuksillekin on käyttöä.

Kasvien istutuksen ja hoidon tekee mielenkiintoiseksi se, ettei amatööripuutarhurina koskaan voi tietää, kuinka hommassa loppujen lopuksi käy. Siemenistä kasvattaminen ja hyötykasvit ovat vaativa laji varsinkin. Itselleni on jäänyt mysteeriksi muun muassa se, miksi en onnistunut basilikan kylvössä, kun muilla se kasvaa ja rehottaa. Valmiina yrttinä istutettu basilika onnistuu minultakin.

Ja sitten tuholaiset: mikä on otus, joka söi kesäkurpitsan ja pureksi reiälliseksi rucolan, lehtisinapin ja mansikan lehdet? Muurahainen, kirppa, kirva? Mitään tuholaisjoukkoa en kykene omin silmin erottamaan. Tuleeko tuholainen maasta vai ilmasta? Minkälaisia ansoja ja syöttejä tarvitaan, suurennuslasia nyt ainakin. Onneksi lehtokotilon maailmanvalloitus ei ole vielä yltänyt alueellemme.

Varmin tapa saada kasvit menestymään on panostaa monivuotisiin kasveihin ja hyvälaatuisiin juuriin. Perennat pettävät harvemmin totaalisesti. Niiden hoidossa on enemmän aikaa myös reagoida eteen tuleviin ongelmiin. Jos kasvi on tullut alun perin istutettua väärään paikkaan, on useimmiten aikaa pelastaa se pahimmalta, sillä hyvät juuret voi aina siirtää. Monessa pihassa kasvit tuntuvatkin olevan vähän väliä liikekannalla.

Puutarhurin kesä jatkuu kukkia, kuten yläkuvan tuoksuvaa jasmiinia ihastellessa ja sadon kypsymistä odotellessa. Ensimmäiset metsämustikat on jo maisteltu. Puutarhan marjat, omenat, tomaatit ja chilipaprikat ovat hyvässä vauhdissa. Yksi kesäkurpitsakin on taas puhjennut kukkaan.

mustikka

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti