Kevättä kohti! Eli kukkasipulit maahan.

Aloitan kukkasipulien varovaisen hamstraamisen heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Varovaisen siksi, että yleensä siihen aikaan on vielä aivan liian lämmintä istuttaa kukkasipuleita täällä meidän kulmilla. Kannan sipulipusseja kotiin pitkin syksyä, kunnes lähes puolihuomaamatta niitä on jo kertynyt melkoinen saalis. Ja lopulta Lue koko kirjoitus

Syksyn väripilkut - syysasterit

Kerroin aikaisemmin kesällä, miten inhokista tuli ihastus, kun tätimäisenä pitämäni verenpisara osoittauikin varsin eksoottiseksi ja upeaksi kaunottareksi. Kesäinen postaus aiheesta löytyy täältä. Nyt huomaan vähän saman käyneen syysasterin kohdalla. Minulla ei ole tainnut ikinä olla syysistutuksissa ruukkuastereita. Olen pitänyt niitä Lue koko kirjoitus

Syyskuun summaus

Syyskuuhun on mahtunut keliä laidasta laitaan ja keittiöpuutarhan sato on yrittänyt pysyä sään vaihteluissa mukana. Täälläpäin ei onneksi vielä ole tarvinnut turvautua hallaharsoihin ja valmista satoakin on päästy korjaamaan. Uusi lämmin jakso ei kyllä tekisi pahaa, sillä raakileita riittää Lue koko kirjoitus

Elämämme kallein heräteostos

Huikean aurinkoinen ja lämmin syyskuun viikonloppu muistutti minulle mieleen oman puutarhamme tarinan siitä kuinka se päätyi meille. Päätimme nimittäin ostaa mökkimme puutarhoineen yhtenä lämpimänä elokuun iltana kahdeksan vuotta sitten. Viaton pyörälenkki siirtolapuutarhalle sunnuntain ratoksi oli eskaloitunut järjettömäksi mökkikuumeeksi ja Lue koko kirjoitus

Syyskukkia

Syksy tekee tuloaan ja puutarha alkaa pikku hiljaa valmistautua talvilevolle. Onneksi kukkailoa riittää yhä. Jos pihasta ei löydy pitkälle syksyyn kukkivia myöhäiskesän perennoja, voi kukkaisaa tunnelmaa jatkaa erilaisilla syysistutuksilla. Nuupahtaneita kesäkukkaistutuksia on helppo päivittää muutamalla syyskasvilla. Vaihda ränsistyneet kesäkukat koristekaaleihin, kukonharjaan, Lue koko kirjoitus

paprika

Taimikon hoitoa

Sateisena viikonloppuna ulkotyöt eivät oikein maistuneet, mutta sää oli loistava taimien koulimiseen. Oikeastaan siirsin isompiin ruukkuihin vain maaliskuun alussa kylvetyt paprikat ja chilit, jotka itivät aivan odotusten mukaan. En tiedä onko taimilla ollut liian kuuma vai kostea, vai mistä kiikastaa, mutta jotenkin ne vaikuttavat viimevuotisia vaatimattomammilta.

IMG_2024

Olen muuten siinä(kin) mielessä onnellisessa asemassa, että meille on talon myötä tullut merkittävä saviruukkukokoelma. Viime keväänä ostin pari isompaa ruukkua chileille, mutta muuten olen pärjännyt hyvin Mummon vuosien mittaan säästämillä ruukuilla.

IMG_2016

Vanhat saviruukut <3

Vastoin kaikkia odotuksia myös parin viikon kylmäkäsittelyn jääkaapissa nauttineet laventelit ovat itäneet ihan kivasti. Ei näistä vielä laventelinsinistä peltoa saa, mutta jo noissa pienissä aluissa on vieno laventelin tuoksu.

IMG_2017

Toisessa vaiheessa (muistaakseni) huhtikuun alkupuolella kylvetyt lehtikaalit ovat itäneet myös hyvin. Varman päälle pelaava harrastelija on tänäkin vuonna kylvänyt siemenet ”kaikki tai ei mitään” -periaatteella ja siksipä jäätelörasiassa kilpaileekin valosta ja vedestä koko siemenpussillinen lehtikaaleja. Osan siemenistä olisi varmaan voinut säästää ensi vuoteen, mutta näillä mennään. Nyt osa taimista joutunee suoraan kompostiin.

IMG_2020

Hauskan herttamaisia nämä lehtikaalin sirkkalehdet.

 

Sama suurkaupunkimainen tiheys on luonteenomaista myös siperianunikkokylvökselleni. Ei mitään käsitystä, miten saan tuosta mitään elävänä irti, mutta onneksi asia ei ole vielä ajankohtainen.

IMG_2019

Siperianunikko poikineen.

Viime viikolla pääsin myös käymään Viherpeukaloiden puutarhamyymälässä, jossa olisin viihtynyt vaikka koko illan. Kevään ihanat orvokit, hortensiat ja neilikat siellä jo kuiskivat haluavansa juuri meille. Tuissaan kasvavat kärhöt ja rungolliset rosmariinit puhuttelivat myös. Koska kaikkea ei voi saada, valitsin kevään ensimmäisiksi kukiksi erivärisiä orvokkeja ulos sisäänkäyntiä koristamaan ja verannalle pinkkejä neilikoita ja murattia niiden kaveriksi.

Myös tuo kori on Viherpeukaloilta.

Myös tuo kori on Viherpeukaloilta.

Neilikoiden vieno tuoksu sulostuttaa nyt koko pienen verannan.

IMG_2018

IMG_2014

Suosittelen!

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Ensimmäiset kylvöt — chili ja paprika

Päivien valostuessa ja räystäiden tiputellessa vettä ovat ajatukset karkailleet väkisin kevääseen ja tulevaan kesään, joka on meille kolmas täällä vanhassa mummolassa. Kateellisena katselin kuvia Lounais-Suomesta, jossa lunta on enää varjopaikoilla ja maakin näytti hyvää vauhtia kuivuvalta. Meillä on pihassa kauttaaltaan varmasti 30 cm lunta ja paikoitellen paljon enemmän. Toki hanki on painunut, mutta silti. Talvi täällä kaakossa II-vyöhykkeellä on edelleen. Ja kiitos suojasäiden, maisema verhoutuu visusti harmaan eri sävyihin.

IMG_1936

Kevät on kuitenkin vääjäämättä tulossa ja pääsin vihdoin kylvämään ensimmäiset siemenet. Viimekesän tapaan kylvin ensimmäisenä ’Hungarian Hot Wax’ chiliä ja ’Putzagold’ paprikaa. Molemmat sopivat mainiosti meillä verannalla kasvatettavaksi ja tuottivat sadon, jota saattoi napsia pitkin kesää.

IMG_1937

IMG_1940

Tomaatit jätän tänä vuonna suosiolla taimina ostettavaksi, ja kokeilut voi tehdä joku taitavampi puutarhuri. Näitä epäonnistuneita kokeiluja meillä edusti viimekesänä munakoiso ja edellisenä vesimeloni.

Toisaalta multaan päätyi myös laventelin siemeniä, joiden menestyksestä en lähde lyömään vetoa. Toiveikkaana kuitenkin sijoitin laventelipotit jääkaappiin kylmäkäsittelyyn. Saas nähdä miten käy.

IMG_1942

IMG_1943

Tänä vuonna aion keskittyä vahvasti puutarha-ahdistuksen torjuntaan. Tuulia Aho kuvaa tätä minulle tutuksi tullutta tilaa Puutarhan aika -kirjassaan osuvasti: ”Se iskee äkkiä kesken keväthuuman. Tai viimeistään heinäkuussa. Puutarha-ahdistus, joka voi hoitamattomana johtaa lamaannukseen ja puutarhan täydelliseen laiminlyöntiin — mikä puolestaan lisää ahdistusta.” Pyrkimys on siis edetä varovaisesti sekä hyötytarhassa että kukkapenkkien laittamisessa, jotta intoa riittää läpi kasvukauden. Haaveita ja suunnitelmia on tosin niin paljon, että riskit ovat jälleen suuret.

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Kevään korvalla

Maaliskuu on tällaisen haaveilevan puutarhakokeilijan parasta aikaa. Lehdet täyttyvät puutarhaideoista, tulppaanit, narsissit, krookukset ja muut kevään kukat ilmestyvät kauppoihin ja valo lisääntyy joka päivä. Puutarhassa ei vielä tarvitse tehdä mitään, mutta kevät on selvästi tulossa. Vettä tippuvat räystäät, lintujen laulu ja märän maan tuoksu virittävät puutarhahaaveiluun lisää kierroksia. Tulevan kesän työlista kasvaa kasvamistaan ja kaikki tuntuu vielä mahdolliselta.

Ensimmäiset kylvöt kasvimaata varten tein helmikuun lopulla. Nyt ikkunalla on jo tomaatin, munakoison, chilin ja paprikan pikkutaimia. Näistä tomaatteja kasvatin viime kesänäkin, mutta muut ovat tulevan kesän uutuuksia. Esikasvatettavaksi aion vielä kylvää ainakin kurkkua sekä kerä-, lehti- ja ruusukaalia. Saa nähdä miten näiden kanssa käy. Viime kesänä into kasvimaan hoitoon lopahti jossain juhannuksen tienoilla ja sato oli oikeastaan enemmän iloinen yllätys, kuin hellän hoitamisen tulos. Maaliskuisissa haaveissa ensi kesän kasvimaa kuitenkin näyttää kauniilta ja rehevältä ja tuottaa valtavan sadon, joka täyttää kellarin syksyllä. Pisimmän esikasvatusajan saavat chilit, paprikat ja munakoisot tosin eivät ole päätymässä kasvimaalle, vaan verannalle, joka on meillä kasvihuoneeseen verrattava kasvupaikka. Tomaatit päätynevät kasvamaan talon eteläseinustalle vanhoihin sinkkisaaveihin.

Munakoisot

Munakoisot lähdössä koulintaan

Pelargoniat, jotka aiemmin kukkivat kellarissa venyttävät nyt versojaan yläkerran rappusilla. Ehkä niitä ei olisi pitänyt leikata syksyllä ihan niin lyhyiksi kuin mitä tuli leikattua. En jotenkin usko, että noista kasvaa kesäksi tasaisen tuuheita ahkerasti kukkivia pelargonioita, sillä versot tosiaan venyvät ja venyvät, mutta mitään uutta haaraa ei näy. Tarvitsisivat varmaan vähän lisää valoa, mutta, mutta, saavat nyt selvitä siinä missä ovat. Pelargoniat rappusilla muuten näyttävät jotenkin romanttisilta, vai mitä?

Pelargoniat rappusilla

Pelargoniat venyttelevät kohti aurinkoa

Kirsikan kukat ne vasta romanttisia ovatkin ja hyötämällä niistä on jo mahdollista nauttia. Meillä on viime viikkojen aikana kaadettu vanha, rungoltaan aivan laho omenapuu, turhan korkeaksi kasvanut kirsikka, tulevaa kasvimaata varjostanut luumupuu ja neljä koivua. Saha on siis soinut ja kirveellä on edelleen töitä useampanakin päivänä ennen kuin kaikki metsänrajaan raahattu puutavara on halottu ja pinottu. Ja oksia on aivan järkyttävä määrä. Kirsikan oksista on kuitenkin iloa takan reunuksella, jossa ne kukkivat parhaillaan ja lumoavat herkällä kauneudellaan.

Kirsikka 2

Kirsikka 3

Kirsikka 1

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti